Hyväää uutta vuotta 2015!

Ohoi! Vuosi vaihtui ja toivottavasti tämä vuosi on parempi kuin edellinen!
Neuletöitä tuli tehtyä melko kiireellä ennen joulua jotta kaikki pakettiin käärittävät tulisivat valmiiksi, joten pahoitteluni ettei niistä ole tuotettu tänne sisältöä ennen kuin nyt.

Viimevuoden puolella oli tekeillä villapaita eräälle asiakkaalle. Se onneksi valmistui ennen joulua kuten hän toivoikin ja on ollut oikein tyytyväinen saamaansa puseroon :)

Samasta langasta hän toivoi myös parin villasukkia, joita kävinkin toki työstämään hetimmiten muiden jouluneuleiden ohella.

Lanka on siis perinteinen 7 veljestä.

Tässä sukka on vielä vaiheessa, mutta nämäkin sukat on jo valmiit ja asiakkaalle toimitetut. Toinen pari odottaa vielä päättelyä.

Ainoana erona näihin pelkkiin harmaisiin, lisäsin toisiin sukkiin hieman kirjavaa sinistä lankaa. Tasaisen harmaan tuijottaminen alkoi maistua hieman puulta :D.

Sinistä raitaa oleva lanka on merkiltään SandesGarn Robust.

Sukat neulottu puikoilla kokoa 4.


Joululahjapaketteihin tuli siis käärittyä pipo, huivi ja kravaatti. Kravaatin kanssa tuli hieman kiirettä, sillä aloitin sen ja jouduin myöskin jonkin matkaa purkamaan sitä. Kaulahuivi oli myöskin himena hidasta työstää, sillä siinä oli neljä palmikkoraitaa.

Tässä kuvassa huivi ja pipo valmiina sekä asiakkaan sukat. Kravaatti hieman kesken tekoisena vielä :D

Pipoa olin alittanut jo joskus keväällä, mutta pahvinpuutteen vuoksi tupsu oli jäänyt uupumaan. Onneksi tuli himo muroihin niin sain pahvia jolla taiteilla tupsunkin :D

Huivissa käytetty lanka: Mohair lux
Puikot: 3,5

Tässä vielä kuva palmikkokuviosta. Salamavalo sai kaiken näyttämään vain tasaiselta, joten pahoittelen kuvan värien keltaisuutta. :)

Kravaatin teko tosiaan oli vähän kiireellistä, mutta onneksi sekin ajallaan valmistui ja lankomies oli ilmeisen tyytyväinen siihen. Oli kuulemma jo aattoiltana käynyt solmimaan siihen solmua ja kokeilemaan sitä päälleen :D
Kiva oli kuulla että oli tykännyt :)

Tässä vielä kuvaa valmiista tuotteesta.

Lanka: Katia Darling 60% Merino 40% Polyamidi
Puikot: 2,5

Pelkäsin hieman että kravaatista tulee liian lyhyt, mutta päättelin, että koska minä olen lankoani pidempi, niin kyllä hänkin sen sopivalle mitalle saa jos minä siinä olen onnistunut, ja onneksi lisää prässäämällä ja venyttämällä siihen saa lisää hivenen pituutta.


Joulupukki muisti myös minun rakkaan harrastukseni ja toi minulle lapasohjeen, kaksi kerää lankaa ja parit puikot :D

No ei vaiskaan, kyllä se oli minun rakas siskoni, joka tämän lahjan minulle oli keksinyt ja lankomiehen kanssa yhdessä mallin ja kenties väritkin valinnut.

Langat: SandnesGarn Sisu musta ja valkoinen
Puikot: Bambua koot 2,5 ja 3
Lapas ohje Night Owl

Heti kun paketin sain auki niin tottahan niitä piti alkaa heti neulomaan! Aivan mahtavan näköiset ukulit! :D

Toinen lapanen on peukaloa vailla ja toisessa lapasessa olen saanut aikaiseksi muutaman kerroksen kirjoneuletta.
Kirjoneule on aina yhtä jännää tehtävää, että kiristääkö lankoja liikaa vai ei, mutta tässä mallissa tuntuu että langan kireys ei juuri haittaa, malli on sen verran väljä että ei ainakaan jää kiristämään käsissä :D

Asiasta kukkaruukkuun.
Joskus aikaisemmin puhuin Neule-Kirpun kanssa 7 veljeksen laadusta.
Vertailin tuntumaa 30 vuotta vanhaan lankaan ja uuteen 7 veljestä lankakerään.
Nykyinen lanka on huomaattavasti paljon karkeampaa ja langasta voi nyppiä irti pitkiä tekokuituisia käikäreitä.
Villapaitaa neuloessani löysin myöskin pariin otteeseen isot tukot kehräämätöntä villaa.

Niin se vain maailma makaa, että enemmän, nopeammin, halvemmalla.
Sama siitä jos laatu vähän kärsii :D

En tiedä onko tämä nyt turhaa ipottamista, mutta minun mielestä laadun ei pitäisi saada kärsiä tuotannollisista syistä.

Mutta eipä siitä sen enempää, minä kiitän ja kuittaan!

~Ma-Chan~

Vuotta jäljellä yhdeksän ja puoli tuntia

Vuosi on ollut neulonnallisesti hyvinkin sukka- ja huivipainotteinen kuten vuosi 2013. Siihen verrattuna tosin sain vähemmän töitä valmiiksi ja joululahjojen valmistuminen jäi hieman viime tinkaan: kaksi paria jäi työstämättä kokonaan. Suklaarasia toivottavasti pitää lahjansaajat kiireisinä kunnes saan sukat heille aikaiseksi. 

Kaksosveljen sukkaset valmistuivat joulukuun alussa juhlien valmisteluiden lomassa, mutta odottivat mokomat päättelyä ja pesua melkein liiankin pitkään. Tässä ne ovat nyt esiteltyinä:

Sus-sukat
(Wolfies in Ravelry)

Mitä: Susi-villasukat (80 s)

Miten: Neulomalla, puikot 3 mm (metalli)

Mistä: 7veikka tylsänharmaa (166 gr) ja jämävalkoinen (10 gr)

Miten paljon: 176 gr eli 88 gr/sukka

Miten pitkään: Neljä viikkoa

Varsi on perus 2 oikein 2 nurin-joustinneuletta ja loppu tasaista neulosta. Hiukan epäilyttää vain, etten olisi mennyt mokaamaan kuvion kohdalla kun käänsin sen peilikuvaksi toiseen sukkaan... Näyttäisi susiparan poski hieman turpealta. Kuviohan on kotoisin teeteen susi-lapasesta (ohje), josta jätin pikkusudet pois ja omin vain ison nupin. Todennäköisesti kuviohan ei ollut suunniteltu intarsio-tekniikkaa ajatellen, joten ei mikään ihme jos posket ovat hieman erilaiset, hups... Oppia ikä kaikki.

Viime vuonna en antanut sukkia lahjaksi ja sain sitten palautetta että oli odotukset hieman erilaiset. Tänä vuonna sitten oli siskokin heti ensimmäisenä avaamassa miulta saatua pakettia, että kai hän varmasti saa sukat joululahjaksi, heh.

Ei muuta kuin kuohuviinit auki ja raketit taivaalle tämänkin blogin puolesta,

(^___^)
Ricchan ja Ma-chan kiittävät kaikkia lukijoita ja kävijöitä
menneestä vuodesta sekä toivottavat neulerikasta uutta vuotta!
(^___^)

Kaksin kappalein

Ajattelin kokeilla jotain jännää: tehdä kaksi kappaletta sukkia samalta istumalta.

Jotkuthan tätä taitoa harjoittavat pyöröpuikoilla, mutta työskentelen mieluummin perinteisillä sukkapuikoilla. Velipojan sukat ovat olleet nyt työn alla kolmetoista päivää ja tilanne on tämä:

 
Molempiin on tulossa intarsia-tekniikalla sudenpäät jalkapöydän päälle. Varrethan nuo olisivat saaneet olla pidemmät (tykkään kun villasukassa on tarpeeksi vartta), mutta eiköhän nuo mene kunnes ensi joulu taas koittaa.

Asiasta kolmanteen, blogger on heittäytynyt riesaksi. Jostain syystä en pääse Mozillan kautta editoimaan vanhoja tekstejäni lainkaan. Yleensä jopa teen tekstit niin, että kirjoitan sen ja sitten otan kuvat. Nyt jouduin sitten vaihtamaan Chromeen sen verran että sain kuvat laitettua paikoilleen.

Eräs muukin juttu karvastaa: blogger ei anna lisätä kuvia ilman otsikkoa. Kun kyseessä ovat koristekuvat, niin sehän näyttää tosi tyhmältä. Yritin laittaa netti-neulelehti Ullan linkitysnapin reunaan, jolloin huomasin tämän vaivan. Kolmenkymmenen sekunnin googletuksen perusteella vastaus löytyi Autuas olo-blogista. Kun kuvan otsikoksi laittaa seuraavan koodin:
<!-- -->
niin johan alkaa toimia. Otsikkoa ei ole eikä tule ja kuvakin on moitteeton (kunhan muistaa klikata "pienennä kuva sopivaan kokoon"-ruutuun ruksin, muutoin esikatselussa paljastuu hassunhauskoja juttuja kun kuva pomppii reunuksesta poies).

Iskälle ja ukille lähtivät kortit koko sisaruskatraan puolesta, nyt voi julkaista ne täällä. Samoin tämän Niiskukeidin jonka aikaa sitten laittelin krypton vastauskuoreen:

Lisäksi mainittakoon, että uusin Ulla on ilmestynyt, joten kipaiskaahan lukemaan. Paljon oli kivaa juttua ja itse kuolailin Lanitium ex Machinan Frozenin ja Drunken Sailorin perään... Oih, ihania lankoja <3

Mistä tulikin mieleeni! Monissa blogeissa on ollut juttua Eiran lankojen bloginpitäjien lehdestä. Lappeenrannan Pyöröpuikosta sitä ei vielä saa, koska Tinna oli ehtinyt tekemään lankatilauksen ennen kuin lehti ilmestyi, eli toisin sanoen käykäähän hamstraamassa lankaa jotta hän joutuu tilaamaan lisää ja saa sitä kautta lehtiä jakoon myös tänne rajan tuntumaan :3
...niin, oisikohan helpompi vain ottaa yhteyttä Eiran lankoihin ja tilata se lehti... Mutta tällä kannattaa paikallista lankakauppaa, joten suositan itse tätä. Vaikka en kyllä Eiran tuotteita ostanutkaan vaan ihan jotain muuta ^__^' Mutta siitä lisää joskus toiste

~Ricchan~

Kuin äidin halaus

Bling bling jatkuu yhä vain, tällä kertaa kisulangan merkeissä. Jouluunhan on siis vain seitsemän viikkoa (!), joten lahjaneuleiden pitäisi alkaa hiljalleen valmistua.
Pitäisi.
Valmistua.

Ja niinhän me tehdäänkin! ^O^ Joululahja nro 2 on päässyt vihdoin puikoilta pois.

Kuin äidin halaus
(Mother's Hug in Ravelry)

Mitä: Pitsihuivi Fifi (ohje Ullasta)

Miten: Neulomalla, pyöröpuikot 6 mm/80 cm

Mistä: Kitten Mohair (20 % villaa, 30 % mohairia, 50 % tekokuitua) Sandesgarnilta

Miten paljon: 96 gr

Miten pitkään: 9 viikkoa

Ensimmäistä kertaa bongasin tämän mallin Kutimessa-blogista, jossa oli linkki alkuperäiseen ohjeeseen. Ma-chanin yleisin huivimalli on tämä kyseinen Fifi, joten pitihän sitä allekirjoittaneenkin kokeilla. Etenkin ruutujen tekeminen helpottui, kun jaoin kaavion kahdeksaan kerrokseen, joihin kirjoitin neulontaohjeet lauseilla. Sitten vain toistoa, toistoa, toistoa... Agh, sekosin laskuissa, puretaan...

Valmiissa työssä on 187 silmukkaa viimeisellä kerroksella. Huivi oli siis helppotöisempi kuin aikaisemmat Revontuleni, niissä kun silmukkamäärä oli kavennuskerroksella huima 372. Jännä juttu sinänsä, että niihin huiveihin meni noin seitsemän viikkoa, kun taas tämä tarvitsi kaksi viikkoa enemmän aikaa. Fifin kohdalla tosin loppua kohden vauhti tuntui kiihtyvän.
Mistähän se johtuu että yhden villasukan saa valmiiksi kiirettä pitämällä kolmessa päivässä, mutta huiveihin tuntuu uppoavan aikaa? Kyseessä oli kuitenkin helppo neulos, joten liekö syynä vain laiskuus, töistä väsyminen vai halu tehdä jotain muutakin kuin rasittaa ranteita neulonnan parissa... "Napi napi, tykkäät kuitenkin."

Päättelyyn käytin Jeny's surprisingly stretchy bind-off'ia, joka mielestäni ajoi asiansa. Tekniikka pähkinänkuoressa:
Nosta 1 s, tee langankierto, neulo 1 s, nosta sekä aikaisempi silmukka että langankierto neulotun silmukan yli. Puikolle jäävä silmukka korvaa ensimmäisen nostetun silmukan.
Suomenkielinen ja mikä parasta, kuvallinen versio löytyy Sekaisin silmukoista-blogista.

Hiukan arastelin mohairhuivin pingotusta, jonka tein kevyenä versiona: Nuppineuloilla pingotus, vettä suihkepullosta, venyttelyä (hellää sellaista) ja kahdenkymmenenneljän tunnin kuluttua huivi oli valmis. Siipiväli on jopa runsaat 170 cm ja korkeus 77 cm.

Mohairin kanssa tuli kässättyä parikin ihan oleellista juttua:
a) Mohair ei ole kovin anteeksiantavainen virheitä (=purkamista) kohtaan
b) Riittävä valaistus on tuikitarpeellinen. Silmukat kun saattavat olla takertuneina toisiinsa.
c) Langan vaihto tulee AINA tehdä kerroksen alussa, ei keskellä (terveisin työtään purkanut ja kantapään kautta oppinut)
d) Villakoirista tulee söpön värisiä

Asiasta kukkaruukkuun, tänä aamuna oli ulos katsoessa ihanan näköistä. Vaikka lämpötila huiteleekin vielä nollan tietämillä, voittaa valkoinen maa aina ruskean loskan.

~Ricchan~

Tuulahdus 20 vuoden takaa

Kuluneen viikon aikana ystäväni on suorittanut asunnossaan suursiivousta, ja löysi kaappien syövereistä kaiken näköistä tavaraa.
Mikä tuo minut kuvioihin on se, että kaapin olivat syöneet paljon erilaisia puuvillakankaita, jotka diilasin pikkuserkulleni, joka on innostunut tilkkutöistä (on ehkä vähän tilkkutyökirppu minuakin nipistänyt), mutta kaapista löytyi myös valtava kassi täynnä neulelankoja, osa vieläpä täysin iskemättömiä.
Ystäväni sanoi lopettaneensa neulomisen joskus 20 vuotta takaperin, joten langatkin on vähintään yhtä vanhoja :D
Tarkistin ainakin novitan Faunan, ja se on lähes antiikkia :D
Sitä tuotettiin joskus 70- 80- luvuilla.
Tämän aarteen sain kotiin kannettavakseni.

 Kuvassa näkyy n.
-12 kerää luonnonvalkoista Novitan Helena lankaa 100% polyacryl
- Kerä 7 veljestä kirjavaa lankaa (nykyään kulkee nimellä nostalgia?) Mutta tämä on ihan aito tapaus :D
- Vyyhdellinen vaaleanpunaista tuntematonta lankaa + kaksi kerittyä kerää samaa lankaa
- 4 vajaata kerää (luultavasti seiskaveikkaa)
- 2 kerää kermansävyistä valkoista purkulankaa
- 2 vajaata kerää sinistä tuntematonta lankaa, josta toisesta jo tulossa lapanen kuvassa :D
-1 1/3 kerää Novitan vihreää Fauna lankaa
-1 vajaa kerä keltaista mysteerilankaa
- 1 vajaa kerä sekaväristä lankaa, joka on kuvaan mennessä kääntynyt pipoksi ja 1 vajaa kerä harmaanvihreää puuvillalankaa
 Hauskaa tässä oli myös se että kaikki langat oli pakattu suureen Vaatehuoneen muovikassiin.. Kuinka Retroa :)

Kuvassa lapanen vajaasta sinisestä lankakerästä.
Olen mieltynyt lapasissa tekemään tuon peukalokiilan. Lapasista tulee niin paljon istuvammat käteen kun jos vain jättäisi peukalon mentävän reiän neuleeseen. Lanka on varmaankin täyttä villaa, koska se on hieman karhean tuntuinen ja hieman ehkä jopa kutittavakin.
Kämmenselkään olen tehnyt tlösalaisin tulevia hirvensarvi palmikoita ( Ohje Neulojan suuri silmukkakirja, sivu 117) yllättävän nopea lapanen on kuitenkin tehdä, tämän aloitin eilen illalla ennen töihin lähtöä, ja nyt se on peukaloa vaille valmis :)

Aiemmassa blogitekstissä oli meneillään kaulahuivi ja glitterlangasta pipo, no pipo on valmistunut jo viime maanantaina, mutta en vain (laiskuuttani) saanut aikaiseksi kirjoittaa asiasta tänne :D

Koska neule oli sellainen ennalta suunnittelematon päähänpiso, niin kavennukset eivät tulleet kovin kauniisti noihin palmikoihin nähden. En ole koskaan tehnyt työtä, jossa on palmikkoja ja kavennuksia samaan aikaan saati että joutuisi miettimään kavennusta palmikon kohdalla :D
Mutta kai siitä nyt jonkinnäköinen sätös sitten tuli ja minusta palmikko kuitenkin melko nätti :)
Pipo on kuitenkin jotakin vailla, mutta en ole vielä keksinyt mitä siihen laittaisin lisukkeeksi.


Syksyyn on kuulunut toki muutakin kun pipoja ja lapasia, ja yksi erikoisemmista tilauksista oli Kravaatti. Asiakas toivoi vihreän eri sävyjä, muttei sanonut mitään materiaalista, haluaako puuvillaisen vai villaisen tai että tulisiko olla minkäänlaista kuviota. Lankaa metsästäessäni törmäsin minun silmääni miellyttävään lankaan, jossa oli hyvän värisiä vihreitä sävyjä, mutta myös hieman turkoosia ja ruskeaa. Siitä langasta päätin tehdä kravaatin, ja asiakaskin oli oikein tyytyväinen värivalintaani.

Työ oli mielenkiintoinen, koska en ole koskaan neulonut kravaattia ja sen toteutus tapahtui lähinnä yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä toimii ja mikä ei.
Päädyin tekemään aloituksen samaan tapaan kuin kärjestä neulottavissa sukissa ja joka toinen kierros lisäämällä silmukat reunoihin niin kauan ennen kuin saavutan toivotun leveyden.
Seuraavaksi päästiinkin ongelmaan, että missäs vaiheessa tätä kannattaisi alkaa kaventaa? Radikaali kavennus ei tietenkään tullut kysymykseen. Pikkuhiljaa silmukoita pois pelistä vaan ja silmämääräisesti arvioimalla asusteen muotoahan se oli tehtävä. Pelkäsin koko ajan että työ alkaa kieroutua korkkiruuviksi. 
Minun ongelmani pienillä puikoilla ja ohuella langalla on se, että tahdon neuloa aina vähän liian tiukkaan.

Tässä hieman mallia väriskaalasta.
Neuloin tämänkin työn niin kiireellä ja innoissani, että en muistanut ottaa valokuvaa valmiista työstä, mutta josko minä vaikka joskus saisin asiakkaan suostuteltua kuvaan, jossa hän käyttää tätä kravaattia :)
Kokeilin sitä kaulaan itsekkin, ja minusta on mukavaa, kun se jää niin ryhdikkäästi solmun kohdalta :) Kravaatti neulottu siis tuubineuleena. En halunnut että sitä joutuu joka välissä prässäämään reunojen rullautumisen takia :D

Käytetty lanka siis Fame Trend, puikot 2,5.

Villapaita edistyy hitaasti mutta varmasti(ko?), vastaan tuli pieni mutka neuletyylin ja silmukeoiden lisäämisten kanssa hihoissa :D

~Ma-chan~

Syksyn aloitus

Heipä hei kaikille!

Kiireisen kesän jälkeen alkaa syys ja kutojan hyppyset syyhytä uusien neuleiden parissa.

Kesän kiireiden tähden ei ole tullut paljon tänne blogiinkaan kirjoiteltua, saati sitten neuloskeltua.
Syksy on siihen nähden ollut myös jännittävä, koska aloitin autokoulun ja se (luojan kiitos) on sujunut mallikkaasti :) Teoriatenttiä ja inssiä pelätessä siis eteenpäin :D

Tosiaan, uudet neuleet puikoilla jo tuloillaan ja tässäpä muutama nyt esille.

Asiakas tilasi villapaidan, ja koskaan en ole sellaista tullut tehneeksi. Löysin kuitenkin ohjeen Novitan sivuilta, jota olen käyttänyt ohjenuorana silmukkamäärien, kavennusten, pituuksien ja lankamäärien tiimoilta.
Paita itsessään on helppoa 2o 2 n neuletta.

 

Kuvassa taka- ja etukappale jo toisiinsa kiinnitettyinä virkkaamalla. 

Paidassa käytän 7 veljestä- lankaa, jota myös Novitan ohje suosittelee.

Hihoja en ole vielä aloittanut neulomaan. Etu- ja takakappaletta neuloessa kipeytin ranteeni melkolailla, ja epäilen että olisikohan se jännetuppitulehdus hiipimässä vasempaan ranteeseen. En lainkaan osannut ajatella että neule tulee olemaan niinkin painava kun se on.

Helman resoriin käytetty ohjeen mukaisesti puikkoja 3,5 ja loppuun neuleeseen puikkoja 4.

Kuvassa näkyy myös aluillaan oleva palmikkokaulahuivi, jossa käytän puikkoja 4.

Lankana Novitan Mohair Lux.

Samasta langasta olen myös neulonut äidilleni pipon, joka on vielä tupsua vailla akuutin pahvinpuutteen vuoksi. Jospa näistä jouluun mennessä saisi pipon ja huivin kootuksi vaikkapa lahjapakettiin :)

Kuvassa myöskin valkoinen akryylilanka (Red heart, shimmer) kevyellä glittertehosteella, josta olisi tarkoitus tulla pipo palmikkokoristeilla, mutta koska en ole tätä työtä varsinaisesti suunnitellut, niin en ole vielä palmikoiden sijoitusta ajatellut. 

Silmukoita pipossa 100 ja aloitus 2o 2n neuleella. 

Työssä käytän puikkoja 3,5

Oikein mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

~Ma-Chan~

Jotta maailma olisi lämpimämpi paikka

PikaSukat
(Quickies in Ravelry)

Mitä: Villasukat (64 s)

Miten: Neulomalla, sukkapuikot 3 mm

Mistä: 7veljestä jämiä, sinisiä (102 gr) ja valkoista (56 gr)

Miten paljon: 150 gr eli 75 gr/sukka

Miten pitkään: Kaksi ja puoli viikkoa

Kun ystäväiseni Puolasta otti yhteyttä ja kertoi omaavansa liian kylmät varpaat poikaystävän mieleen, nappasin JämäJemmasta valkoista seiskaveikkaa ynnä kasoja sinitä sukkalankaa, sekä Heidi Alanderin Värikartasta mallia.

Näin syntyivät PikaSukat, jotka nimestään huolimatta valmistuivat normiaikaa hiukan nopeammin, esittely viivähti kahden ja puolen viikon verran, minkä lisäksi nämä luuraavat edelleen työpöytäni nurkalla... sen sijaan että olisivat toteuttamassa tarkoitustaan (tunne syyllisyyttä, roikale). Kalenterini kun näyttää tätä nykyä tällaiselta:

Kokopitkän työviikon opettelu osa-aikatyöttömälle on osoittautunut haastavaksi (tarvitsen noin kahdeksan tuntia unta/vuorokausi), mutta nyt puolen kuukauden jälkeen homma alkaa hiljalleen sujua. Pari vapaapäivääkin on näemmä itselle luvassa, josko sitä vaikka käväisisi Savossa saakka (ja fiksuna likkana ilmoittaisi siitä vierailujen kohteille muutenkin kuin blogin kautta).

Sukkia neuloessa huomasin näin ohimennen, että käsialani oli päässyt löystymään kirjoneuletta tehdessä. Jouduin siksi keskittymään saadakseni neuloksesta tarpeeksi napakkaa ja lämmönpitävää. Huomenna oli suunnitelmissa viedä sukat postiin.

~Ricchan~

Johan pomppas

Terve taas pitkästä aikaa :)

On jäänyt tämä blogin pito kesätauolle, joka on sitten hiukan livahtanut syyskuun puolelle. Suurin harmin aihe on tästä huolimatta nyt jo startannut Sukkasato, johon en älynnyt viikon ilmoittautumisajasta huolimatta osallistua. Hups. Oli vissiin jotain parempaa tekemistä (mukamas).

Voinhan ihan itse katsoa kuinka monta sukkaa saan aikaiseksi omalla tahdollani, tai sitten en. Olen jo aloittanut yhden huivin Sandesgarnin Mohair Kittenistä, ihunaa kimaltavaa kisulankaa :3

No jaah, mennyttä on turha jäädä suremaan. Kesä oli loistava ja lämmin, rusketusraidat eivät ole vielä haalistuneet ja iskän viiskymppiset olivat mieleenpainuvat juhlat. Nyt tosin ollaan puolison kanssa molemmat oltu kipeitä. On nimittäin tämän syksyn influenssa tainnut iskeä kun tauti vietti miun kimpussa jopa hurjat kolme päivää ja vieläkin on vaivaavinaan hiukkasen. Limaa kertyy, köhimistä kuuluu tiuhaan tahtiin ja nenäliinat ovat hurjassa huudossa. Meneehän se meikäläisen loma näinkin ;)

Lankalipaston ja Jämäjemman puolelle kävinkin jo jossain välissä päivittelemässä hankintoja ja kulutuksia, koskapa olen saanut jotain valmiiksikin, hihii:

Pupu-sukkaset
(Bunnies in Ravelry)

Mitä: Kirjoneule-sukat (80 s)

Miten: Neulomalla, sukkapuikot 3 mm

Mistä: 7veljestä sähkönsininen (110 gr) ja valkoinen (54 gr)

Miten paljon: 164 gr eli 82 gr/sukka

Miten pitkään: 3 viikkoa (välissä kevyt kolmen kuukauden tauko)

Ja kuva ihan kokonaan väreissä, koska ulkona on harmaata ja nyt tarvitaan väriterapiaa.

Pupu-kuvion nappasin Ihmemaan Honey Bunny-sukkasista, jotka hän taas oli napannut Ravelryn syövereistä. Lisäilin kuvioon myös muita pikkuhärpäkkeitä, jotta sain langan kulkemaan nätisti mukana, sekä taakse tuollaisen tavanomaisen raitakuvion (kaksi valkoista, yksi sininen, kaksi valkoista) tasoittamaan sukkien kokonaisilmettä. Varren joustinneule, kantapää ja sukkien kärjet saivat jäädä sinisiksi, ja hyvältähän tuo omasta mielestäni näyttää.

Sukat valmistuivat yllättävän joutuisasti, kun keksittyi neulomaan kuviota. Pariin otteeseen oli pakko purkaa (tai jos ei purkanut niin keksiä muita kommervenkkejä) satunnaisten virheiden osuessa silmiin.

Omaan jalkaani nämä ovat hivenen liian isot, mutta uskon saajalle olevan sopivan kokoiset.

~Ricchan~

Lily of the Valley

Äitienpäivän kunniaksi pistin koko sisaruskatraan puolesta pari kappaletta kortteja etenemään.

 
Halusin kovasti piirtää jotain tylsiin kirjekuoriin, joten lähdin etsimään aihetta. Googleen hakusanaksi "kaksonen" (äitini horoskooppimerkki), josta tuli ilmi, että kaksosen onnenkukkiin lukeutuu klassikko ja suomalainen kansalliskukka kielo. Olkoonkin myrkyllinen, kielo on kuitenkin kevään sekä vapun kukka. Se symboloi muistaakseni toivoa, plus sillä on hirmuisen nätti nimi englanniksi, lily of the valley. Aluksi tosin piirtelin perhosen ja kielo tuli vasta jälkikäteen, mutta noh, liekö tuolla nyt suurta väliä.

Tästä hullaantuneena laittelin myös randomiin kirjekuoreen ketun kuvan, koska sekin vaikutti tosi tylsältä. Ehkäpä ne krypton toimituksessa arvostavat tätä, mene ja tiedä.

Ja mitäkä sukalle kuuluu? Hyvää vain, luokkakokoukseen matkatessani neuloin junassa todella paljon ja sain kivasti kehujakin ^__^  Yksi seurue kulki tampereelle saakka samaa matkaa kanssani, ja heistä toinen uskaltautui lähestymään ja ihastelemaan. Kiitos siulle, piristit kovasti päivääni (houkuttelin siut varta vasten lukaisemaan tätä blogia, mutta en ole sitten päivittänyt yhtään, hups).

 
Ja kuva edelleen seepiana, ettei joululahjan saaja ihan kaikkea saisi tietoonsa. Taustalla hyyyyyvin hitaasti edistyvä palapeli.

Tervetuloa myös uusi lukijamme, Anna. Toivottavasti viihdyt blogin parissa :)

~Ricchan~

Pääsiäisenä neulotaan...

 

Pupusukkia :3

Kun neuloo neljän sisaruksen katraalle (ja itselleni tietysti myös) joululahjoja, siinä menee tovi. Siksi onkin hyvä aloittaa ajoissa, vinkkasi Mies muutama päivä sitten.

Tämän vuoden teemaksi valitsin K-kirjaimella alkavat eläimet, tekniikkana kirjoneule. Kuva seepiasävytteinen, jotta ihan kaikkea ei tule lahjan saajalle paljastettua (~__^) Joulun jälkeen julkaistaan värikuvat.

~Ricchan~

Neulontanurkkaus

Ricchan haastoi minut esittelemään neulontanurkkaukseni, joten vaatimaton neulontanurkkaukseni näyttää tältä. Se ei sisällä paljon jänniä asioita, mutta ei kai rauhoittumispaikka sitä vaadikkaan :)

Nurkkaukseni koostuu siis kotoisasta sohvan nurkasta, pörröisestä huovasta ja sohvatyynyistä. Illan hämärtyessä on mukava sytyttää vain pieni lukulamppu valaisemaan tekemistä.
Sohvan vieressä on lankalaatikko ja Coca-Cola laatikko, joka pitää sisällään kaikenlaisia valmiiksi saatettuja neuleita. Lankalaatikon sisältöä en ole vielä jaksanut sortteerata läpi :D

Neulenurkkauksestani seurailen myös televisiosta tulevia ohjelmia, jotka eivät aina ole niin jänniä, mutta kyllä neuloessa menee melkein mikä vain oheisviihdyke :) Nurkkauksesta välillä katselen myöskin ikkunalaudalla olevia kukkasia, joista torpantyttö on alkanut kasvaa huimaa vauhtia :) Odottelen melkeinpä jo ensimmäisiä kukkanuppuja piakkoin tulevaksi :)

 Tv kuvassa näemmä näkyy myös pienen pieni pääteasema, jolla kirjoittelen nämä bloggauksenikin, nyt tosiaan poikkeuksellisesti lattialla kone on, koska katselin elokuvia tietokoneelta tv:n kautta :)

Mutta, sellainen on minun neulenurkkaukseni :)

~Ma-Chan~

Sukupuun sydämenmuotoiset lehdet

Mainittakoon heti alkuun, että Arkimamma Arkimamman Arkiralli-blogista pitää arpajaiset 300 000:nnen vierailun kunniaksi, ja sinne pääset osallistumaan klikkaamalla tästä. Paljon onnea neljän sukupolven blogille, jatkukoon kävijöiden vierailu suosiollisena ja neuleinto muuttumattomana~! ^___^

Sitten, päivityksen toinen aiheemme: Lanka, joka ei halunnut muuttua miksikään ja sitten siitä tulikin jotain.

Lehmus
(Family Tree in Ravelry)

Mitä: Helppo pitsihuivi (Ohje Ullasta)

Miten: 7 mm puikot (80 cm kaapeli)

Mistä: Siiri (100 % akryylia)

Miten paljon: 198 gr

Miten pitkään: 2 kuukautta

"Lehmus on luonteeltaan suojeleva, rauhoittava ja lempeä puu. Se on feminiininen naaraspuu, joka on yhdistetty veden ja ilman elementteihin ja Jupiter-planeettaan." - Noidankoto

Tämä huivimalli on miusta tosi kaunis, lehmus on suosikkipuuni. Huiviin käytetty lanka taas oli pikemminkin pettymys, koska hyvästä väristä huolimatta se oli koostumukseltaan 100 % akryyliä, eli pelkkää muovia. Samaa ainetta jota on tungettu puoleen Novitan langoista. Mutta huivi. Se on jotain, mistä en oikein saa otetta. Joko pidän tai en pidä, en osaa päättää. Mutta sen tiedän, että tarkoitukseni oli käyttää lanka mahdollisimman tarkasti, ja siinä ainakin onnistuin.

Kokeilin aluksi tehdä kymmenen kaaviokertaa (pidän hirmuisesti tasaluvuista), mutta valitettavasti ei onnistunut. Lanka ei riittänyt, joten piti vain suosiolla purkaa. Harmitti kovin, mutta ei sille voinut minkään. Lankaa jäi 14:n gramman keränloppu, ja huivista tuli pingotuksen myötä pidettävän kokoinen.

Siitä tietää että on liian väsynyt neulomaan, kun luulee tehneensä väärästä kaaviosta kerroksen ja purkaa sen, vain huomatakseen ettei olisikaan tarvinnut. Hyvä yöuni on joskus hyvästä.

~Ricchan~

Inspiraatiokeitaani

Sain idean Puikkoillen, koukkuillen-blogista esitellä omaa bloggauspaikkaani. Oma tilani löytyy kaksiomme makuuhuoneen nurkkauksesta (joka on luultavasti koko kämpän valoisin huone).

Kuten näkyy, siihen on kertynyt vaikka mitä. Ensivilkaisu voisi väittää sekaiseksi paikaksi, vaikka oikeasti muistojahan tuo tavarapaljous pitää sisällään.

Punainen työtuoli on ostettu muutama vuosi sitten Savonlinnasta kirppikseltä, hinta oli päätähuimaavat viisi euroa. Nyt päälliskangas alkaa kuitenkin osoittaa kulumisen merkkejä siihen malliin, että pitäisi kehitellä siihen uutta ("Ma-chan...~"). Lisäksi siinä oli alun perin käsinojat, mutta löhöilin toisen niistä rikki. Työpöytä on taas huimasti vanhempi, se oli nimittäin vanhemmillani käytössä lastenhoito-pöytänä. Tykkään siitä ihan hirmuisesti, kun voin levitellä tavaroitani ympäri pöytää ja siihen mahtuu aika tavalla kaikkea.

Työpöydän yläpuolen olen täyttänyt julisteilla (teinivuodet eivät ole vielä takanapäin). Sailor Moon-juliste on muisto kalifornialaiselta ystävättäreltäni, leffajulisteet taas kertovat omaa tarinaansa suosikki-julkkiksestani... Hugh Jackman, olet ihana <3

Mies aina valittaa, että työpöytäni on oikea kaaoksen temppeli: tavaraa vaikka missä, löytääkö tuosta mitään. Kyllä löytää, eikä etsittävä alue ole kuin 1,5 m x 0,8 m (suurin piirtein).

Vasemmalta oikealle mennessä pöydältä löytyvät: tulostin/skanneri, sen päällä käsityö-dyno, palapeli bokseineen, muistitaulu, tietokone tykötarpeineen ja iskältä saatu lokerikko, jossa jokainen lokero kuvastaa sisältöään: Luonnosloota, Sarjakuvaa, Sekalaista sälää, Taloushylly, Vihkoja yms., Kirjekuoret ja alimpana värikynäluola. Ylintä hyllyn virkaa toimittaa piirtopöytä, jonka päälle tuppaa kokoontumaan kamaa (se kun on juuri sopivalla korkeudella siihen).

Ihka ensimmäisestä Animeconistani ostettu Roronoa Zoro-figuuri (sarjasta One Piece), joka mittaa minuutin verran aikaa jos lautapelien tiimalasi on kateissa.   

 

Yksityiskohtia muistitaulusta: Pokémon-avaimenperiä, jotka tosin ovat koristeita tällä haavaa. Postikortti Pariisista, serkkuni piirtämä Charmeleon (jälleen pokémonista), itse ala-asteen ensimmäisellä luokalla tehty kalenteri, työpaikan tapahtumasta saatu Finnish Air Force-hihamerkki... Plus tietysti liput Turmion Kätilöiden keikalle, joka oli ihan mahtava~!!

Lisää lapsuuden muistoja: virkkaamalla muodostettuja perhosia. Tämä taulu on vain pysynyt ja pysynyt mukana, ollut esillä vaikka missä, käynyt Orivedellä mukanani ja nyt se on täällä. Se päätynee (tulevien) lasten lastenhuoneen seinälle. Ehkä.

Isäni on oikea viherpeukalo, mutta miulla on vielä parantamisen varaa. Haastetta lisää Mies, jonka läsnäolo jotenkin tappaa kukkia. Ihan tosi, miulla on menehtynyt kolme kaktusta ja yksi mehikasvi. Mutta keittiössä asustava Viikuna kukoistaa, samoin nämä Paavalinkukat,  joista pitäisi ottaa erikseen muutama oksanen.

Palapelin kokoaminen on tyrehtynyt kokonaan. Viime päivinä se on oikeastaan ollut vain tiellä, mutta sisu ei anna periksi lopettaa kesken. Homma siis jatkuu, kunhan saan inspiraation iskun (ja Lehmuksen neulottua pois tieltä, siitä lisää myöhemmin).

Tällainen on siis minun bloggauspaikkani. Ma-chan, haastan sinut paljastamaan neulomisnurkkauksesi! ^O^

~Ricchan~