torstai 19. joulukuuta 2019

SF 2019, etappi 2 - Aave

Toisen etapin sukat olivat herkät pitsisukat. Valitettavasti pitsin neulominen ei todellakaan kuulu vahvuuksiini. Kisan aikana oli kuitenkin odotettavissa joutuminen pois mukavuusalueelta, joten kuuliaisesti pistin silmukat puikoille ja aloin neulomaan. Ajattelin myös kompensoida edellisen etapin saldoa ottamalla käyttöön sponsorilangan, jolla saisin edes yhden pisteen enemmän joukkueen kisasaldoon.

Sukka-Finlandiassa saa tänäkin vuonna ylimääräisen sponsoripisteen (1 piste per etappi), kun käyttää sponsorilankoja. Kisan aikana kyseisistä sukkalangoista saa alennuksia, mikä myös houkuttaa kokeilemaan jotain muuta lankaa kuin perus-7veikkaa. Itse olen tosin uskaltautunut vain Väinämöisen verran mukavuusalueeni ulkopuolelle, mutta ehkä tulevassa kisassa kokeilen jotain uutta?


Aave
(Aave in Ravelry)

Mikä: Pitsivillasukat, 64 s. (koko 37-38)
Ohje: Aave / Heidi Alander
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen (väri Helmi)
Kulutus: 68 gr (34 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 pvää

Lanka itsessään oli miulta tavallaan möhläysostos. Ostin sen näkemättä kuvaa, pelkän värjäyserän nimen perusteella. Väri oli Helmi, joten kuvittelin saavani jotain vaalea ja herkkää, kirkasta valkoiseen vivahtavaa. Sainkin helmeä. Sellaista ihan oikean helmen väristä, joka oli kaukana kuvitelmistani. Voi hitsit, tuhahtelin partaani. Vaan kuinkas sitten kävikään...

Näissä sukissa väri pääsee oikeuksiinsa. Pitsi ja suorat osiot korostavat käsinvärjättyä sävyä ja tykästyin siihen kovasti neuloessani. Se on aivan ihanaa, ei liian harmaata eikä liian vaaleaa, vaan se sopii juuri tällaiseen kevyeen pitsi-ilotteluun. Asiat järjestyivätkin ihan itsestään.


Ohje oli itsessään selkeä ja yllättävän lyhyt. Kaaviossa oli muistaakseni yksi virhe, mutta se ei ehtinyt vaikuttamaan allekirjoittaneen neulontaurakkaan. Joskus ohjeissa on virheitä, mutta nopeimmat neulojat hoksaavat ne kyllä ja virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti.

Vuoden 2019 kisassa taisi olla jokaisessa ohjeessa hieman viilattavaa jos muistan oikein. Jopa lämmittelyohjeessa oli jotain pientä häikkää, mutta eiköhän tänä vuonna ole panostettu ohjeiden viimeistelyyn.


Neuloin sukat minimivaatimusten mukaan: varteen neljä mallikertaa ja jalkaterässä kolme. Hieman alkoi paniikki iskeä, kun kärkikavennukset sai aloittaa vasta B-kaavion kerroksella 18 ja sukat tuntuivat kilometrin pituisilta.
Onneksi se oli vain kuvitelmaa ja sukista tuli 37-38 kokoiset. Kantapäässä on vahvistettua  neulosta, joka ei kuulu suosikkeihini. Mielestäni se on turhaa, koska kun tekee riittävän napakkaa neulosta, sukat kestävät kyllä. Vaan ohje vaati vahvennetun kantapään, joten sellaisen neulostin.

Hauskana yksityiskohtana kantapään ohjeessa lukee "käännä työ"-lauseen sijaan "käänny". Huvitti kovasti kun kuvittelin neulojien kääntyvän aina ohjeen mukaisesti 45 astetta jompaan kumpaan suuntaan neuleen kääntelemisen sijaan.

Kärjessä tehtiin nauhakavennus ja viimeistely tapahtui silmukoimalla. Toisen sukan kärjessä hieman silmukka repsottaa, mutta sehän on vain hauska yksityiskohta. On vielä vähän parannettavaa silmukointitekniikassa.


Nämä sukat lähtivät viikon alussa ystävälleni Lappeenrantaan joulu-/syntymäpäiväsukiksi. Toivottavasti posti on kuljettanut ne perille saakka. Eihän se ole päivän päälle, kunhan ovat tämän vuoden puolella perillä.

Jos siuta houkuttelee kisata ensi vuoden kisassa tai sitten kannustusneuloa mukana, osallistumaan pääsee Sukka-Finlandian-sivuilla tästä linkistä. Kisa alkaa vasta tammikuun puolella, joten vielä ehtii hyvin ilmoittautumaan. Kisaan osallistumalla saa kuusi eri sukkaohjetta ja kaupantekijäisiksi lämmittelyohjeen sekä ilmeisesti jäähdyttelyohjeen.

Ihan vähän alkaa jo jännittää millainen kisa on tällä kertaa tulossa ja millaisia malleja pääsee neulomaan. Henkilökohtaisesti odotan erityisesti Tiina Kuun ja Anna Mäkilän malleja. Heidän suunnittelemista sukista olen tykännyt kovasti.

-Ricchan-

torstai 5. joulukuuta 2019

SF 2019, etappi 1 - Naapurin Janne

Voi voi, kohta on taas SukkaFinlandian aika ja miulla on vielä koko viime vuoden sukkapoppoo esittelemättä. Huomenna julkaistaan vuoden 2020 kisan lämmittelyohje... mikä sopii kuin nenä naamaan, sillä allekirjoittaneella on vielä kesken edellisen vuoden jäähdyttely-Legatot. Huppista.

Sukkakisassa neulotaan kilpaa - tai sitten ei.  Pari viime vuotta olemme Ma-Chanin kanssa kisanneet Sukat Makkaralla-joukkueessa, mutta menestys ei ole ollut häävi. Tänä vuonna ei taida olla joukkuetta tulossa, vaan yksilöinä yritetään parhaamme. Aion tänäkin vuonna osallistua samalla teemalla kuin joka vuosi: yritän neuloa sukat valmiiksi jokaisen etapin loppuun mennessä.

Tulevina viikkoina esittelen viime SukkaFinlandian jokaisen etapin sukat etappijärjestyksessä. Jospa sitä sitten saa lisää inspiraatiota ensi vuoden kisaa varten!


Jannekset
(Jeanies in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 68 s. (koko 41-42)
Ohje: Naapurin Janne / Anna Johanna
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Aapo siniharmaa + tuntematon jämäharmaa
Kulutus: Aapo 140 gr, jämä 20 gr eli yht. 160 gr (80 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 päivää

Sitten kaivamme muistivihkon naftaliinista, jotta on jotain kirjoitettavaa. Vaikka teillehän riittänee pelkästään nuo huikean hauskat valokuvat. Ystäväni vatsalihakset saivat mainion treenin näitä kuvatessa. Armoa ei annettu, ei auttanut kuin kurotella jalkoja kohti Kasinosaaria.

Sukat neulotaan varresta varteen ja takana kulkee nätti palmikkokuvio, joka sulautetaan kantalappuun (sori, ei näy kunnolla kuvissa). Kantapään jälkeiset kiilakavennukset on piilotettu jalkaterän päälle, mikä oli erittäin tavallisuudesta poikkeavaa. Twisti piristi sukan neulomista, mutta helppoa se ei siitä tehnyt. Muistaakseni silmukoiden poimiminen oli suhteettoman haastavaa.

Ennen neulomista värikoodasin ensimmäisen kaavion värittämällä sen värikynillä. Sillä tavalla pysyn paljon paremmin kartalla palmikonkierroista ja olenkin tehnyt saman lähes jokaiseen palmikkosukkaohjeeseen.


Ainut muokkaus, jonka tekisin näihin sukkiin koskeekin jalkaterän palmikkokuviota. Vaikka se loppuukin symmetrisesti, olisin halunnut palmikon jatkuvan kavennuksen reunoihin saakka. Kisasukkia ei valitettavasti voi ruveta muokkailemaan tai jää pisteet saamatta - ellei tietysti neulo ihan vain rennosti ilman kisapakotteita.

Oma ongelmansa tuohon kohtaan toi puikkojen vaihtumiskohta: keskellä kulkee selkeä löysien nurjien silmukoiden rivistö. Tämänhän olisi voinut estää käyttämällä magic loop-tekniikkaa, joka löytyy kilpaneulojien tekniikoiden työkalupakista. Itse en ole saanut tekniikasta kiinni, mutta voin yrittää parantaa kisasuoritustani tekemällä kahta sukkaa yhtä aikaa sukkapuikoilla.


Ensimmäisen etapin sijoitukseni ei mairitellut: 149 / 170 ja kerrytin vain yhden pisteen joukkueen kisasaldoon. Seuraavaa etappia varten jäi kaksi päivää aikaa lepuuttaa ranteita. Sellaista se on kun neuloo äärimmäisen tiukkaa neulosta: ranteissa ja sormissa tuntuu turhankin tehokkaasti. Aina on langan aikaansaama punainen jälki vasemmassa etusormessa. Neulominen on kuulkaa vaarallinen laji!

Lankana on äiskältä lahjoituksena saatua Aapoa. Se on aivan samaa tavaraa kuin Novitan Seiskaveikka, mutta ehkä jotain värjäyskoneen puhdistuserää (näin olen kuullut, älkää ottako tätä faktana). Väri on huomattavasti epätasaisemmin kiinnittynyt ja se on aivan ihanan eläväinen, melkein käsinvärjätyn oloinen.

Enkä enää edes löydä neulomaani jämäharmaasinistä muun langan joukosta. Joskus jämät tuntuvat pomppaavan silmille heti, mutta tässä se onneksi sulautuu joukkoon.

-Ricchan-