Näytetään tekstit, joissa on tunniste lankamaniaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lankamaniaa. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. tammikuuta 2024

Vuoden 2021 odottamattomuus

Käsityöihmisenä hamstraan lankaa. Se on sellainen ihmisen perusvietti, jota hyödynnetään kaupallisuuden alttarilla yhä tänäkin päivänä - esimerkkeinä muumimukit, Magic The Gathering-kortit, Pokémonit, ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. Sama pätee myös lankaan, ja käsityöläinen rakastaa tarinaa langan takana. Kainuunharmasta, alpakkaa, jakkia, käsinvärjättyä, teollisesti värjättyä, täplikästä, raidallista, kaikenlaista. Luonnollista ja ei-niin luonnollista väriskaalaa, puhumattakaan eri materiaaleista. Voi mitä kaikkea lanka voikaan olla!


Ostin keväällä 2015 Lanamanian helmilankaa, jossa oli nimensä mukaisesti tencel-kuidun seassa   jauhettua helmeä. Uudesta Seelannista Lappeenrannan Tuuliviiri-lankakauppaan kotiutunut vyyhti oli kallein lankahankintani ikinä, 37 euroa vain sadasta grammasta himmeän pehmeähohtoista valkoista luksusta. Se oli ohutta, pitsivahvuista, ja niin uskomattoman kaunista. Heti sen nähdessäni tiesin, että tuon minä haluan. Tuosta haluan tehdä jotain todella erityistä, ja juuri minulle itselleni.

Kerroin jo silloin, että aion tehdä tästä langasta häähuivin, kun jonain päivänä menen naimisiin. Kauppias pyysi laittamaan kuvan valmiista työstä, mutta kauppaa ei valitettavasti ollut enää olemassa kuutta vuotta myöhemmin, kun astuin avioliiton satamaan. En ole myöskään tehnyt blogijulkaisua neuleesta. Asia on korjattava mitä pikimmiten.

Kielo-huntu
(Kielo-huntu in Ravelry)

Mikä: Häähuntu
Ohje: Sovellettu metsäkielo-kuvio Haapsalun shaalit - pitsien aatelia-kirjasta
(Minerva Kustannus Oy, 2016), ainaoikein-reunus
Puikot: 3 mm metallipyöröpuikko, 120 cm kaapeli
Lanka: Lanamania Pearl Lace, värissä Atlantica
Tiheys: -
Kulutus: 14 gr
Aikaa kului: 4,5 päivää (projekti kesti noin kuukauden)

Häämme tulivat hieman yllättäen, ja kun sanon yllättäen, tarkoitan sitä todella. Me nimittäin karkasimme naimisiin kummankaan vanhempien tietämättä, noin kuukauden kuluttua kosinnasta. Ja se oli ihanan helppoa sekä stressitöntä!

Kutsuimme mukaan todistajiksi parhaat ystäväni ja mieheni sisaren, teimme varaukset maistraattiin sekä ravintolaan ja tilasin kukat paikallisesta pienestä kukkakaupasta. Pari päivää ennen häitä teimme vielä häämatkavarauksen Peurunkaan, jossa vietimme viikonlopun vain kahdestaan. Sormuksia emme ole hankkineet vielä tänäkään päivänä, emmekä ole kokeneet sitä tarpeelliseksi. Kumpikaan meistä ei juurikaan käytä koruja, ja olimme jo hankkineet yhteisen auton sinä kesänä.

Hääpäivä oli syyskuun ensimmäinen, aurinkoinen ja lämmin, tuulessa aivan pieni aavistus lähestyvää syksyä. Neulojana suurin paine oli saada huntu valmiiksi ajoissa, hääpäivän aamuna päättelin viimeiset silmukat ja höyrytin huivin vesikattilan yllä vain muutama tunti ennen seremoniaa.

Työ oli sujunut takkuisasti, olin valinnut vääränlaiset puikot alkuun ja lanka katkesi yllättävän helposti. En halunnut mitään suuren suurta huntua, valmiin ihanuuden korkeus on 20 cm ja leveys 42 cm. Tahaton viittaus elämän tarkoitukseen siis.



Tiesin aina meneväni naimisiin. Se oli tunteellinen hetki ja vaikka sukunimeni muuttui, mikään muu ei muuttunut - no, juridisesti yhteiskunnan silmissä osa asioista, mutta arkielämässä ei mikään. Rakkaus, kunnioitus, huomioon ottaminen, ystävyys, kemia minun ja mieheni välillä... Se kaikki on vain vahvistunut vuosien varrella, ennen ja jälkeen naimisiin menemisen. Luulen, että sitä on onnellinen elämä. Sitä, että on joku, jonka kanssa sen jakaa ja kulkea samaa polkua edes osan matkasta.

Parasta elämän kumppanissahan on se,  ettei se joku ei ole pakko olla aina puoliso. Ystävät, vanhemmat, se kohtalon polkuja kulkeva toveri on jokaisella omansa. Me jokainen katsomme maailmaa omien silmiemme kautta, ja on onni jakaa oman elämäni näkymä mieheni kanssa. Silloin tulee huomanneeksi paljon enemmän kuin vain yhdestä näkökulmasta.

Maailma on kaunis ❤

-Ricchan-

keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

Ajattoman tyylikkäät

Kukaan ei varmaan ylläty kun mainitsen, ettei neulerintamalla ole juurikaan tapahtunut mitään toukokuun aikana. Perusvillasukkien neulominenkin on tuntunut jotenkin puuduttavalta. Mieli vetää ulos pihalle, työntämään kädet multaan ja kesäkuun alussa mattoja pesemään. Jotkut neulepuikot ja villasta vähänkään koostuva lanka, plääh suorastaan.

Nyt olisi siis oikein mainio aika huoltaa neuleet ja laittaa ne talviteloille. Vaan kummallisesti sukat eivät parsiudu itsestään eikä robottikäsi pyöritä nukanpoistajaa. Villapesusisko-huivi roikkuu naulakossa edelleen odottamassa pesua parin pipo-otuksen keralla.

Laiskuuttako? Ei välttämättä, pikemminkin viitsimättömyyttä. Ja jotenkin kukkaset houkuttelevat enemmän, vaikka niiden istuttamisessa olin myös auttamattomasti myöhässä. Nyt on kuitenkin yhdeksän pikkuruukkua tulossa, lajikkeina sinisievikki sekä koristetupakka kolmessa eri värissä. Multiin on päätynyt myös yksi kappale keltasipuleita, joka aloitti itämisen keittiön kaapissa. Se on lähtenyt hyvin kasvamaan, mutta kukkivia kukkia lienee tiedossa vasta heinäkuun tietämillä...


Tiältä Sinne
(Tiältä Sinne in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koossa 38 (L-koko 72s.)
Ohje: Täältä Sinne /Tiina Kuu
Puikot: 2,5 mm ja 2,75 mm hiiliteräs-sukkapuikot
Lanka: Onion - Nettle Sock Yarn, väreissä hiili (1002) ja vihreä (1006)
Kulutus: Hiili 35 gr, vihreä 28 gr eli yht. 83 gr (41,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 8,5 päivää

Nämä ovat viime vuoden syksyllä valmistuneet sukat, eikä mennyt kuin reilu puoli vuotta valmiiksi saattamisen ja blogijulkaisun välillä. Ei paha, jäi jopa viisi kuukautta armonaikaa vuoteen.

Päätin ottaa kokeiluun arvonnasta voittamani ohkaiset, fingering-vahvuiset nokkoslangat ja heitin arvalla puikkokooksi 2,75 mm. Malliksi valikoitui suomalaisen luottosuunnittelijan Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa-kirjasta (Moreeni 2019) kansikuvasukat, joilla lähdettiin syyskuussa 2020 liikkeelle. Reilua kuukautta myöhemmin sain sukat valmiiksi Sukkasato 2020-tapahtuman puitteissa ja päättelin langat 31. lokakuuta.


Ohje oli oikein selkeä sekä hyvin kirjoitettu, mutta siitä huolimatta jäin jumiin kantapään käännöksen jälkeen. Kyselin Sukkasadon Ravelry-ryhmässä apuja ja Heli-keiju keksi, että voisihan sitä kysyä suunnittelijalta suoraan. Ping, "Auttaiskohan TiiQ?".

Tiedättekö sen tunteen, kun supisette luokan takaosassa kaverin kanssa kuinka jokin on tosi vaikeaa, osaisikohan joku auttaa, supi supi, ja sitten kaveri äkkiä viittaakin ja kysyy opettajalta sen, mitä itse ei uskalla kysyä. Se oli päällimmäisin tunne, kun tajusin, mitä oli tapahtunut, hahah. Hyvät takaumat ala-asteelta siis. Ja tiedättekö, mikä oli parasta? Tiina vastasi!

Meillä Suomessa on todella ainutlaatuinen neulekulttuuri. Isot neulesuunnittelijatähdet kulkevat samoilla neulefoorumeilla kuin me "taviksetkin" ja heiltä voi mahdollisesti saada apuja. Kaikkihan eivät ole sosiaalisessa mediassa mukana, mutta osa on ja nyt kävi tuuri allekirjoittaneella. Kiitos Helille, kun hän uskalsi kysyä apuja ja suuret kiitokset Tiinalle vastauksesta :)



Varsinainen ongelmahan oli omassa tulkinnassani, kun luulin, että silmukoita pitäisi siirtää johonkin suuntaan, vaikka kerroksen vaihtumiskohta osuu L-koon ensimmäisessä sukassa kohdalleen ilman mitään kommervenkkejä.

Kuten kuvista näkee, sain jatkettua pienen hidastustöyssyn jälkeen villasukat loppuun saakka. Paras hetki neulonnassa koitti pohjan kavennusten jälkeen kun kuvio lähti rullaamaan puikoilla. Saatoin vain seurata kaaviota sivusilmällä, nauttien neulomisesta - sukat nimittäin valmistuivat sen jälkeen kuin itsestään.

Kantapään kiilakavennukset tapahtuvat sukan pohjassa

Lankana näissä sukissa oli Nettle Sock Yarn, joka pitää sisällään 70 % superwash-käsiteltyä villaa ja loput 30 prosenttia nokkoskuitua. Värjäys on eläväistä ja silmiin sopivan epätasaista. Neuletuntuma oli miellyttävä, vaikka välillä villahaituvat kutittivatkin nenukkia.

Jää nähtäväksi, miten nokkoskuitu toimii sukkien vahvikkeena. Kyseessä on kuitenkin sukkalangaksi tarkoitettu lanka, joten mielikuvani on vielä tässä vaiheessa positiivinen. Villa pitää jalat lämpimänä, joten pitää vähä kerrassaan alkaa katsella näille loppuelämän kotia. Vihreä kun ei oikein kuulu vaatteideni värisävyihin.

L-koon sukkiin meni lankaa yhteensä 83 grammaa, eli yllättävän vähän - varsinkin, kun on tottunut noin sadan gramman kulutuksiin per sukkapari. Arvelin, että L-koossa saisin mahdollisesti sukat koon 38 tai 39 jalkaan, mutta näistä tuli lopulta passelit kolmekasit: ei liian lörpät, mutta ei toisaalta tyköistuvatkaan. Jos nokkoskuitu kestää, niin nämä ovat juuri hyvät kenkäsukat syksyisempiin keleihin.

-Ricchan-

torstai 10. syyskuuta 2020

Kuinka saada oikean kokoinen neule - langan paksuus

Neulottavan asian lopulliseen kokoon vaikuttaa tasan tarkkaan kolme asiaa: puikot, lanka ja käsiala. Oli sitten kyseessä pipo, lapaset tai jättihuivi, nämä kolme asiaa pysyvät. Ikävästi niihin sisältyy vähän enemmän asioita kuin voisi kuvitellakaan ja kaiken kukkuraksi ne vielä vaikuttavat toisiinsa. Konstikasta, eikö vain?

Puikoissa on paljon vaihtoehtoja: materiaali voi olla puuta, metallia, hiiliterästä, muovia tai jopa luuta, puhumattakaan siitä neulotaanko pyöröillä vai sukkapuikoilla.
Lankojen kohdalla vaikuttaa langan materiaali, kuinka se on kehrätty, miten monta kertaa se on kerrattu tai miten monisäikeistä, minkä lisäksi on vielä asunnon ilmankosteus... No, viimeisin voisi olla koijausta, vaan ei välttämättä.
Käsialaan vaikuttavat myös monet tekijät: neulooko löysästi vai puikot nirskuen, onko millä mielialalla, kuun vaihe sekä onko neuleen neulomisessa ollut taukoja. Käsiala kun voi vaihdella reippaastikin vuosien mittaan, mikä on vain inhimillistä.


Tällä kertaa perehdymme kuitenkin asiaan nimeltä langan paksuus eli juoksevuus. Asia on ainakin neulepiireissä tuttu englanninkielisillä termeillä, mutta ainakaan allekirjoittaneelle ei ole vielä tullut vastaan suomenkielisiä termejä - jos siis enkkusuomisanoja ei lasketa.

Koska nykyisillä langanvalmistusmenetelmillä voidaan saada paksua lankaa jopa vain kahdella säikeellä, on kehitetty asia nimeltä Langan juoksevuus-standardi eli Standard Yarn Weight System. Siinä langat jaotellaan kahdeksaan eri kategoriaan USA:n termistön mukaan sen mukaan, kuinka monta metriä lankaa on per 100 grammaa. Kyseisen standardin virallisuudesta en osaa sanoa juuta tai jaata, mutta jonkinlaista osviittaa siitä ainakin saa lankojen arvioimiseen sekä metsästämiseen. Mitään yhtenäisesti sovittua kategorisointia kun ei oikeastaan ole ja metrit vaihtelevat suuresti valmistajien kesken etenkin paksujen lankojen kohdalla.


0. Lace eli pitsivahvuinen
Muita käytettyjä termejä Single (sinkku, yhdestikerrattu) Cobweb (seitti), Thread (rihma), Zephyr (tuulenhenkäys)

Suositeltu puikkokoko ohuimmalle langalle on 1-2,25 mm, jos haluaa ilmavaa neulosta niin silloin voidaan puikkokokoa nostaa jopa 4 mm saakka. Metrejä yhdessä 100 gramman vyyhdissä on 600-1200 metriä valmistajasta riippuen.

Joissain tapauksissa tämä kategoria jaetaan kahteen osaan, josta cobweb, seitti, on ohuempaa, 1000-1200 m/100 gr ja lace eli pitsi 800-900 m/100 gr. Mene ja tiedä, mutta että suurin piirtein jotenkin näin.

Lankaa käytetään yleensä huiveihin ja erilaisiin pitsishaaleihin. Esimerkkilankoina Louhittaren Luolan Vellamo ja Jaanan Lankapajan Pitsilanka.


1. Super fine eli erittäin hieno
Muita käytettyjä termejä: Baby (pienokainen), Fingering (sormikokoinen), Light Fingering (lähes sormikokoinen), Sock (sukkalanka)

Yleisesti ottaen kahdesti kerrattua lankaa, jota käytetään ohuissa sukkamalleissa. Suositeltu puikkokoko 2,25-3,5 mm. Metrejä yhdessä 100 gramman vyyhdissä on 400-500, tietenkin valmistajasta riippuen.

Tämän paksuista lankaa käytetään yleensä sukkiin ja huiveihin. Varsin oivallinen valinta kirjoneuletta ajatellen.
Esimerkkilankoina Novitan Venla ja Langin Baby Wool. Joissain lankojen verkkokaupoissa voi hakea paksuuden mukaan ja etenkin Fingering-valikoima on yllättävän laaja.


2. Fine eli hieno
Muita käytettyjä termejä: Baby (pienokainen), Sport (sportti, urheiluvaate)

Puikkokooksi suositellaan 3-4 mm paksuisia puikkoja. Metrejä tässä langassa on 300-400 m suurin piirtein yhdessä 100 gramman vyyhdissä/kerässä.

Hauskana faktana sana sport ei viittaa urheiluun, vaan urheilussa käytettävien vaatteiden paksuuteen. Tämän paksuinen lanka on onnen omiaan sukkiin, lapasiin ja ohuisiin villapaitoihin. Sporttilanka on aikaisempaa hieman paksumpaa ja siten paidat tulevat siitä joutuisasti.

Esimerkkilankoina Louhittaren Luolan Louhitar II ja Onionin no. 3 Organic Wool and Nettles (luomupuuvillaa ja nokkosta).



3. Light eli kevyt
Muita käytettyjä termejä: DK (Double Knitting, tuplaneulottu), Light Worsted (ohut kampalanka)

Puikkokooksi suositellaan 4-4,5 mm ja metrejä löytyy 200-300 m/100 gr

DK-sana langan vahvuudessa hämää ihan kauheasti, mutta se tulee tietääkseni sanoista Double Knitting: eli lanka jota neulotaan kaksinkertaisena. Ennen vanhaan eli aikaa ennen internettiä ollaan kenties neulottu ohuempia, vähemmin kerrattuja lankoja suoraan kahta yhtä aikaa jotta ollaan saatu paksumpaa neulosta? Korjatkaa jos päättelyni on ihan vinossa (eheh tätä neulojahuumoria).

Hyvä lanka sukkiin ja lapasiin, varmasti näyttää hyvältä palmikkopinnoissa. Esimerkkilankoina Novitan 7veikka ja Louhittaren Luolan Väinämöinen DK.


4. Medium eli keskikokoinen
Muita käytettyjä termejä: Afghan (afgaani), Aran (Aran-saarien mukaan), Fisherman (kalastajaneule), Worsted (kampalanka)

Paksumpaan päin mennään. Puikoiksi suositellaan 4,5-5,5 mm ja metrejä löytyy 120-200 m per 100 grammaa.

Palmikkoneulelanka ja oikein hyvä valinta kalastajaneuleisiin kun tarvitaan lämpöä ja kestävyyttä. Myös kodin tekstiilejä on hyvä neuloa, ne kun valmistuvat seminopeasti paksusta langasta. Esimerkkilankoina Novitan Isoveli ja Katian Merino Sport. Katian lanka onkin hyvä esimerkki siitä, että juoksevuus on 160 m/100 gr, mutta nimessä on sport, joka viittaa ihan toiseen kategoriaan. Niin sitä neulojaa viedään.


5. Bulky eli tukeva
Muita käytettyjä termejä: Chunky (tanakka), Craft (käsityölanka), Rug (mattolanka), Double (kaksinkertainen)

Tähän jo todella tujun kokoiseen lankaan tarvitaan puikkokoko 5,5 mm - 8 mm. Kategorian alle menee aika isosti lankaa, juoksevuudeltaan se voi olla jopa 100-130 m per 100 gr.

Asustelanka, josta tulee nopeasti valmista. Kaksinkertainen tarkoittaa sitä, että Bulky on noin kaksinkertainen verrattuna Medium-paksuiseen lankaan.

Esimerkkilankoina BC'n Garn Hamelton 2 ja Novitan Hanko.


6. Super Bulky eli tosi tukeva
Muita käytettyjä termejä: Bulky (tukeva/tanakka), Roving (kiertämätön lanka)

Nyt mennään välineistön suhteen aika paksuihin, 8-12,5 mm puikkoihin. Näillä tulisi matto aika nopeasti, lankaa kun on 100 grammassa alle 100 metriä.

Roving tarkoittaa pehmeää, ulkonäöltään aika karvaista, kiertämätöntä lankaa. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, valaiskaa tietämätöntä. Luultavasti jotain langan valmistusmenetelmiin liittyvää alan sanastoa?

Esimerkkinä Katian Love Wool ja Kiviniemen Lammastilan Paksu hahtuvalanka.



7. Jumbo eli jätti
Muita käytettyjä termejä: Roving (kiertämätön lanka)

Puikoiksi suositellaan reiluja, 13 mm puikkoja tai paksumpia. Juoksevuus lienee tuossa 50 m/100 gramman paikkeilla, tarkkaa tietoa en löytänyt joten ammattimaisesti heitän lukuja lonkalta.

En tiedä olenko koskaan törmännyt tämänpaksuiseen lankaan, mutta varmasti tällekin on paikkansa ja verkkokaupoista tuntuu löytyvän. Olisihan se hyvä esim. kokeileviin neuleisiin, taideprojekteihin ja todella kärsimättömille neulojille? Ken tietäis...

Esimerkkilankana Istexin Bulkylop ja Titityyn verkkokaupasta löydetty Muhku-villalanka.


Kiitos jos jaksoit lukea tänne saakka. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen, minkä paksuinen lanka tarvitaan neuleprojektiin joka juuri nyt mietityttää... tai sitten se herätti vain lisää kysymyksiä. Ainakin allekirjoittaneella heräsi mielenkiinto tutkailla omaa lankavarastoaan hieman tarkemmin aiheeseen liittyen.

En lupaa, että tästä mitään neulojan tietopakki-sarjaa saisin aikaiseksi, mutta ei sitä tiedä. Oli todella hauskaa etsiä informaatiota ja kerätä se kaikki yhteen kasaan. Lähinnä tein tämän itseäni varten, oppiakseni erot lankojen juoksevuudesta, mutta eiköhän joku muukin hyödy tästä. Ainakin toivoisin niin, heh.

Lähteinä on käytetty seuraavia sivustoja:
Craftyarncouncil - Standard Yarn Weight System
Koukuttamo - Kansainväliset langanvahvuudet
Louhittaren Luola - Lankataulukko 
Missä neuloimme kerran - Että mikä?
Novita Knits - Mitä ovat DK, Aran ja 4ply?

-Ricchan-

torstai 27. elokuuta 2020

Uusia lankatuttavuuksia

Aamut ovat selkeästi viileämpiä kuin aikaisemmin. Yön kaste heijastuu ruohon varsista ja puiden lehdistä, tuuli puhaltaa vilpoisampaa, syksyn raikastamaa tuulahdusta. Kesä on taittumassa hiljalleen kohti uutta muutosta, ja voi pojat miten muutoksia onkin tapahtunut.

Valmistuminen stipendin keralla. Uusi, yhteinen koti. Uusi työpaikka. Uudet työtehtävät ja kokonaan uusi maailma, johon sulkeltaa, tottua uusiin rutiineihin ja muodostaa seuraava askel elämän polulla. Olen nöyrän kiitollinen sekä innoissanu tästä hetkestä. Uusi voi olla pelottavaa, mutta se on samalla niin täynnä mahdollisuuksia.

Blogin puolella se hetki on valitettavasti aiheuttanut yhden viikon päivityksen väliinjäämisen kokonaan... Joten korvatakseni sen, tänään ja ensi viikon torstaina tulee uusi päivitys. Normaalistihan uusi teksti on siis ilmestynyt joka parittoman viikon torstaina, mutta nyt tulee jopa kolmena viikkona joka torstai jotain uutta sekä blogiin että instaan. Tai no, ainakin blogiin, katsotaan sitä instaa sitten kun aika on, haha.

Tällä kertaa ei ole valmiita töitä, vaan ihan lankahullutusta. Maikin Kontin neulebingosta innostuneena lähdin kuuden kuukauden, siis puolen vuoden lankalakkoon. Huhtikuussa tuli ostettua virtuaalisilta Kässämessuilta yksi vyyhti lankaa, mutta muuten olin tammikuusta heinäkuun loppuun saakka ilman lankaostoksia. Ja sen kunniaksihan piti heti tilaisuuden tullen possutella ensimmäisestä vastaansattuneesta lankakaupasta kehrättyjä ihanuuksia vaikka millä mitalla.


Kiitos, ihana FiinaNeule! Piipahdimme viikonloppureissulla Helsingissä ja pyhitimme lauantain tärkeille ostoksille: ruostumaton teräspannu, puoli kiloa lankaa, 100 cm kaapeli pyöröpuikkoihin sekä useita nappeja jo pitkään niitä odotelleeseen Soulful-villapuserooni. Nappeja piti itse asiassa ostaa kahteen otteeseen, en ensin kehdannut kassalla räpelöidä kännykästä esiin ohjetta tarkistaakseni nappimäärän, mutta ulkopuolella sitä uskalsi jo. Onneksi uskalsin, en tullut nimittäin ostaneeksi riittävästi! Kipaisin äkkiä takaisin kauppaan nappikauppaa tekemään.

Vaan ne langat. Aivan ihanuuksia, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Mistä oikein aloittaisinkaan?


No, varmaan ensimmäisestä jonka nappasin hyllystä: Lana Mia Colore, Gedifran valmistamaa tiikerilankaa. Kyseessä on ilmeisesti merinosukkalanka, jossa on vahvikkeena 20 % polyamidia. Mulesing-vapaata merinoa mainostetaan ainakin vyötteessä, joten uskaltauduin ostamaan riittävästi saadakseni aikaan villasukat. Sportvahvuinen lanka on vähän paksumpaa kuin jo allekirjoittaneen LankaLipastossa olemassaoleva fingering-vahvuinen vastaava. 100 gramman keriä ja niissä noin 390 metriä lankaa.

Tavoitteena olisi tehdä näistä villasukat, varmaankin yhdet aikuisen jalkaan sopivat. Sitten pienempiin jalkoihin loput jämät, ellei tee pipoa. Katsotaan kun aika koittaa.


Seuraavaksi lähdettiinkin tarvelistalle. Neulebingossa yhdessä ruudukossa ovat vedenkantolapaset, joihin ei ollutkaan riittävän paksua lankaa Lipaston uumenissa. Yritin keväällä ruveta neulomaan niitä kaksinkertaisesta Heritage Silkistä, mutta se ei oikein toiminut. Se on joku neulojan luonnonlaki, että vaikka lankaa on kilokaupalla, ei mikään niistä ole sopivaa juuri siihen projektiin jonka haluaisi juuri siinä tietyssä hetkessä aloittaa. Aina on mentävä lankakaupan kautta :D

Nyt sitten on kolme kerää, ihan vaan näitä lapasia varten. Ihunan pehmeää perusmerinoa aran-vahvuisena. Vitosen puikkoa noillehan suositellaan. Yhdessä kerässä on 50 grammaa/85 cm lankaa.


En kovinkaan paljon ole sellainen lankojensilittelijäimmeinen, mutta viimeisin ihanuus on sellainen, jota thouodellakin tekisi vain paijailla ja silitellä. Niin pehmeää, niin siloista ja kiiltävää. 70 % babyalpakan villaa ja loput mulberrysilkkiä. En kestä. Fingering-vahvuinen, eli neulostan varmaankin 3 mm puikoilla pipon jollekulle. Väriksi valikoitui yllättäen harmaa. Värikartassahan sävyjä olisi vaikka kuinka, mutta nyt tuli tehtyä tällainen epävärivalinta.

Vaikean valinnan jälkeen otin kaksi kappaletta 50 gramman kerää, juurikin pipon verran todennäköisesti. Jos lompakkoni olisi antanut periksi, olisin varmaan hamstrannut useamman kerän. Tämä oli kuitenkin sen verran hinnakasta lankaa (enkä yhtään ihmettele!), että ostosten loppusumma uhkasi mennä kolminumeroiseksi. joten oli pakko vähän karsia jotain pois. Joskus vähemmän on enemmän.

Jooh. Kyllä kannattaa joskus paastota, se tekee hyvää ja voi kerralla sitten ostaa paidan verran lankaa. Nyt kun itse asiassa mietin, Bobelo olisi kyllä juuri sopiva neule aloitettavaksi seuraavaksi... Mutta ehkäpä odottelen, Neulisti eli nykyään Anna Johanna-suunnittelijanimellä kulkeva neitokainen Missä neuloimme kerran-blogista julkaisee ihan lähitulevaisuudessa oman kirjansa! Sitä olen odotellut melkein yhtä suurella hartaudella kuin Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maata.

Kyllä neulojaa hellitään tänä syksynä. Ja kirjaa odotellessa voikin sopivasti neulostaa sukkia, tämän vuoden Sukkasato on nimittäin avattu Räveltämössä (links). Osallistua voi ilmaiseksi, ja ainakin allekirjoittanut on luvannut sinne jonkinlaista palkintoakin.

Neulomisiin!

-Ricchan-

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Lankalapset lisääntyy, siis Arpokaamme!

Syyskuu on ollut ahkeraa lankainkeruukautta, sillä erinäiset neulonta- aiheiset tempaukset ottavat jalansijaa pimenevissä illoissa.
SukkaFinlandia sekä jokavuotinen SukkaSato lähenevät vääjäämättömästi.
Vaikka Finlandiaan suositeltuja lankoja ei olekaan vielä julkaistu, on lankanarkomaani iskenyt kyntensä minuun ja ihan "vahingossa" olen kasvattanut hypisteltävien lankakäärösten kokoelmaani.

Aluksi ajattelin ihan viattomasti ostaa vain Vyyhti.fi:n alesta muutaman kerän lankaa, koska Bane toivoi mustakeltaisia sukkia.

Tuotekuva hämäsi ja mielestäni tilasin keltaista lankaa, mutta paketissa tulikin terrakotan punaista.. olisi varmaan kannattanut lukea tuotteen väri eikä vain lisätä koriin..
No eipähän siinä, ajattelin että ostan keltaista lankaa sitten vähän myöhemmin. Eihän tässä mikään kiire ole.

Kuinka ollakaan Titityy aloitti 11- vuotis syntymäpäivien kunniaksi alennusmyynnin ja tästä innostuneena kerroin Banelle asiasta ja tuumailin että pitäisiköhän ostaa lankaa vai ei kun tarjous on voimassa vain yhden päivän ja vähän aikaa seuraavana aamuna.
En ollut saanut päätöstä vielä aikaiseksi kun sähköpostiini kilahti Banelta lahjakortti kyseiseen lankaverkkokauppaan, vaikka syntymäpäiviinkin oli vielä kaksi viikkoa aikaa.
Tilasin kyllä lankaa, mutta säästin lahjakortin jotain spesiaalimpaa ja tarkkaan harkitumpaa varten <3

Tämäkään tilaus ei tosin mennyt aivan putkeen, sillä varastovirheen vuoksi en saanutkaan toiseksi keräksi haluamaani lankaa, mutta Titityy onneksi hoiti tilanteen ottamalla ruuhkasta huolimatta nopeasti yhteyttä ja tarjoamalla minulle mahdollisuuden vaikuttaa korvaavaan tuotteeseen.
Tuote ei ollut ihan saman hintainen kuin haluamani lanka, mutta tähänkin löytyi ratkaisu ja sain erotuksen arvoisen tarjouskoodin sähköpostiini.
Iso kiitos Titityylle hienosti hoidetusta tilanteesta ja hyvästä asiakaspalvelusta!
Lopputulemaksi kotiin tulikin sitten kaksi kerää Louhittaren Luolan Väinämöinen sukkalankaa värissä Havana!
En tiedä miksi mutta minusta sinisen ja ruskean yhdistelmä on aina yhtä silmää miellyttävä ja melkoisen rauhoittava jopa.

Lähestyvät neuletempaukset ovat innostaneet minuakin hieman heiluttelemaan puikkojani ja rupesin väkertämään jämälangoista värien sekamelskaa.
Ensimmäisenä tuotoksena syntyivät oranssilla seiskaveikalla ja sini- violetti kirjavalla langalla tehdyt sukkaset. Nämä olivat allekirjottaneelle tosin liian pienet, mutta kysäisin työkaverilta olisiko hänen muksuillaan vaikka tarvetta sukille. Hän näki, koki ja otti itselleen. Hyvin kävi sukille.

Tulille laitoinkin sitten heti perään toiset sukat, jossa ajattelin kokeilla uutta tekniikkaa jota ilmeisesti kutsutaan nimellä "porrasrivinousu"(?).
Tässä tekniikassa on pääväri ja tehosteväri, joita neulotaan toistaen kolmea kerrosta seuraavasti:


1.krs: neulo kierros oikein tehostelangalla
2.krs: *3o, nosta 1s neulomatta* päävärillä
3.krs: *3o, nosta 1s neulomatta* päävärillä

Kuva on hieman huonohko ja värivalinta tällaiseen äärimmäisen huono koska molemmat langat ovat kirjavia, ja jälleen kerran tähtösistä pengottuja yksilöitä, mutta eipähän tuo kai haittaa harjoituskappaleissa.
Sanoisin jopa että mukavaa vaihtelua perinteiselle resorille tai tasaiselle neuleelle.
Perus resori tässä sukassa korvattu valepalmikolla.

Sain tilaustyöksi tehdä parit säärystimet lapsukaisille ja huomaan haasteekseni sen, että en ole tehnyt juurikaan mitään paljon itseäni pienemmille yksilöille.
Ensimmäinen pari valmistui viikonlopun aikana, vaikka hieman epäilin että pidetäänköhän värivalinnoistani, mutta tilaaja oli näihin ainakin hyvin tyytyväinen, sillä käytin pohjavärinä mustaa ja koska kyse on lapsista. Kestäähän se paremmin puhtaan näköisenä kuin valkoinen.
Tässä kuva toisesta valmiista säärystimestä, koska olen niin onneton muistamaan että ottaisin kuvia töistä niiden valmistuttua..
Pahoittelen siis lankakaaosta neulepesiytymässä :'D
Näemmä SF:n mysteerisukan tynkäkin päässyt mukaan...

Näissä käytetty mustaa Pirta sukkalankaa, oranssia 7veikkaa ja punakirjavaa Novita Sointua.
Resorina jälleen valepalmikkoa.
Neulejäljestä tuli mukavan tasainen kun käytin puoli kokoa pienempiä puikkoja kuin mitä suositus on.
Voisi tulla vaikka tavaksi?

Melko piakkoin aloitin toisen parin työstön, jossa oli toiveena hieman hempeämpiä sävyjä.

Päädyin siis harmaaseen, pinkkiin ja vaaleanpunaiseen ripauksella mustaa.
Törmäsin Pinterestissä mukavaan Hibiscus- kuvioon ja piirsin siitä ruutupaperille neuleohjeen.
Lankavalintana vaaleanharmaa Novitan Nalle, vadelmanpunainen Maija, vaaleanpunainen on mysteerilankaa ja musta myöskin Nallea.
Jostain syystä otin käyttöön 3.5mm puikot vaikka ajattelin että teen 3.0mm puikoilla.
Kolmella langalla neulominen koituu minulle hankaluudeksi koska en osaa rytmittää taustalla kulkevia lankoja siten, että pystyisin sitomaan ne siististi nurjalle eri kohtiin eikä hirveää könttää yhteen kohtaan aiheuttaen sen, että taustalla kulkeva lanka paistaa pinnalle.. pelastaisikohan höyrytys tässä yhtään?

Juuri kun kuvittelin lankamanian hellittäneen, Lankamaailma antaa herkullisen tarjouksen ja niin haksahdin tilaamaan verkkokaupasta pehmoista 100% alpakka lankaa.
HjerteGarnin Piccua.
Tarjolla oleva värivalikoima on miellyttävän toisiinsa yhteen sointuva, joten tilasin luonnonvalkoista, vaaleaa roosaa ja liilaa.

Savonlinnassa vieraillut Popup liike jossa esiintyi Riikkapiika ja Nappi&Nauha eivät myöskään helpottaneet langanhimoa. Sattui olemaan vielä työmatkan varrellakin.. (Ihan kuin se olisi jokin tekosyy) Koska sekoitin N&N erääseen SukkaFinlandian sponsoriliikkeeseen, ostin sieltäkin lankaa vain huomatakseni että hankinnoilla ei ole (ehkä) muuta merkitystä kisan kannalta kuin sen että se on sopivan vahvuista.
KeräKätköön kierähti siis Opalin FreshJuicy, Talisman ja Drops Fabelin Printtiä.


... Olen tässä pienessä mielessäni tuumaillut, että koska langan hamstraamisesta tulee oikeasti ongelma?
Olenko jo liukunut avun tavoittamattomiin? *haaaalp*

~Ma- Chan~


ARVONTA!

Kässäätkö?- blogille on rapsahtanut 20 000 vierailijaa täyteen ja sen kunniaksi aiomme suorittaa pika- arvonnan!

Arvonnan palkintona on 6kk tilausjakso Suuri Käsityö- lehdelle!

1 arvan saat, kun kommentoit tätä julkaisua
2 arpaa saat, kun olet myös blogimme lukija
3 arpaa saat, jos mainostat meitä omassa blogissasi

Osallistumiseen on aikaa lauantaihin 30.9. klo. 17.00 saakka!
Mikäli kommentoit anonyyminä tai sinulla ei ole omaa blogia, liitäthän kommenttiisi sähköpostiosoitteesi jotta voimme ottaa
sinuun yhteyttä jos arpaonni osuu kohdallesi!

Onnea kaikille arvontaan osallistuville!

~Ma- Chan~ & -Ricchan-


keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Sukkasato 2017 kera lankahankintojen

Se on taas syksy, ja Sukkasatoa odotan malttamattomana. Puolivahingossa ja tosi-innoissani toimin tänä vuonna modehommissa järjestyksessään jo yhdennellätoista satokerralla. Sato kerätään Räveltämön puolella, liittykää vain Sukkasato-ryhmään ja olette automaattisesti mukana :3 Linkki löytyy tästä, hops.

Pikku infopaketti vielä siitä, mitä Sukkasato on:
  • Satoilu alkaa 01. lokakuuta klo 0.00. ja loppuu 30. marraskuuta klo 24
  • Ideana on neuloa sukkia, tossuja, töppösiä, säärystimiä, mitä tahansa “käpälänlämmittimiä”
  • Sukkien tulee olla aloitettu 01.10. jälkeen ja viimeinen sadonkorjuupäivä on 31.11.
  • Sukat ilmoitetaan viikottain ketjuun, josta käyn ne sitten laskemassa seuraavan alkavan viikon maanantaina. Lisään sitten seuraavan viikon sadonkorjuuketjun.
  • Kyseessä ei ole kilpailu, vaan leikkimielinen sukkienneulonta

Että kaikki vaan mukaan, ryhmä on suomenkielinen ja tarvitsette vain Ravelry-tunnukset. Niiden luominen on ilmaista sekä suht vaivatonta. Ravelryn - eli tutummin Räveltömön - kautta pääsette valtavaan neulojien ja virkkaajien naamakirjaan, jonka neuleohjeiden määrä hipoo tasoa rajaton. Teretulemast!

Satoviikot ovat seuraavat:

1. viikko: su 01.10. klo 00:00 - la 07.10. klo 24:00
2. viikko: su 08.10. klo 00:01 - la 14.10. klo 24:00
3. viikko: su 15.10. klo 00:01 - la 21.10. klo 24:00
4. viikko: su 22.10. klo 00:01 - la 28.10. klo 24:00
5. viikko: su 29.10. klo 00:01 - la 04.11. klo 24:00
6. viikko: su 05.11. klo 00:01 - la 11.11. klo 24:00
7. viikko: su 12.11. klo 00:01 - la 18.11. klo 24:00
8. viikko: su 19.11. klo 00:01 - la 25.11. klo 24:00
9. viikko: su 26.11. klo 00:01 - to 30.11. klo 24:00

Huom! Esimerkkinä:
Jos saat sukan valmiiksi ekan viikon aikana lauantaina juuri ennen puoltayötä, mutta et ehdi raportoimaan sitä viikkoketjuun: Sukka tulee ilmoittaa toisen viikon ketjuun. Kaikki varmaan kyllä tiesivät tämän, mutta onhan näitä sääntöjä hyvä kertailla välillä :3

---

Ja sitten ihan vaan omiin asioihiini: Lankaa! Mitä olisikaan lankavarasto jos sen kilomäärää voisi kuvailla vain yksinumeroisella luvulla..?

Ostin siis Titityystä (taas vaihteeksi) hiukkasen jotain kivaa ja söpöä sekä tietysti välttämätöntä. Langat on lisätty jo Räveltömön listaukseen eli Stash'iin sekä tietysti tämän blogin LankaLipaston puolelle.



Oms ja noms. Holst Garn on vähä kerrassaan valtaamassa alaa sydämestäni. Kaksi ylintä ovat Highlandia, jota olen himostellut ties kuinka pitkään (80% highland-villaa ja 20% polyamidia). Näistä neljästä vyyhdistä olisi tarkoitus loihtia aivan ihania piposia mieskullalle <3 Väreiksi herra valikoi Nurmikon sekä Violetin kosketuksen, molemmat käsinvärjättyjä ihanuuksia.


Koska samoilla postikuluilla olisi hyvä saada tilattua mahdollisimman paljon lanka-asioita, tiedustelin siskolta kolme värivaihtoehtoa siskonpojan pipoon ja lapasiin. Vaihtoehdoiksi valittiin sininen Aqua, musta Korppi ja ihanan vaaleanvihreä Saniainen, joista viimeisen tilasin (kuten kuvasta näkyy). Heti kun saan miehen pipon pois alta niin aloitan näiden parissa heti saman tien. Samalla kun kirjoittelen tätä teen pään sädekavennusta, että ihan likellä valmista ollaan jo :3

Loppuun vielä kiitos miehelle, jonka valokuvaustaitoja sekä -varusteita lainasin siekailematta lankojen kuvaamiseen. Kännykällä otin kyllä todisteita tästä tapahtumasta, mutta ne kuvat ovat kovin ala-arvoisen pikselöityneitä ja kelpaamattomia. Lienee aika putsata linssit älypuhelimesta sekä kamerasta...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

-Ricchan-

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Ostoksia


Ihastelin joskus tuossa pari viikkoa takaperin Missä neuloimme kerran-blogissa ilmestynyttä Sielukas-villatakkia. Hetken aikaa annoin itseni himostella, ennen kuin ostaa pamautin ohjeen. Koska ohjetta olisi hieman hankalampi tehdä ilman tarvittavia lankoja, otin suunnan kohti Titityyn verkkokauppaa. Sieltä tarttui matkaan Holst Garn Coastin lisäksi myös kesän alusta saakka haaveiltu virkkuukoukkusetti (koot 2-6 mm).


Saatoin ehkä hullaantua liikaa Coastia hamstratessa (värinä iki-ihana cassis eli suomalaisittain mustaherukka), mutta mieluummin riittävästi kuin liian vähän. Kerän silittely on antanut vaikutelman kevyestä ja miellyttävän pehmoisesta langasta. Katsotaan vaan miten pienillä puikoilla pitää liikkua, että saa oikean kokoisen takin aikaiseksi. Todennäköisesti yritän 3 mm ja 2,5 mm puikoilla saada hyvän tuloksen aikaiseksi.

Vielä en ole silmukoita luonut ainuttakaan sillä halusin saada valmiiksi villasukat joissa on ihan ensimmäinen ikuna suunnittelemani kirjoneule..! Jännityksellä testaan vielä isommat ja pienemmät versiot, kun ajattelin koko sisarusparvelle tehdä samanlaiset sukat joululahjoiksi (onhan se jo korkea aika aloittaakin). Eri väreillä tietysti, kunhan mokomat vastailisivat lempiväritiedusteluihin :3


Katian Air Lux ja silmukkamerkit ovat aivan täysin heräteostoksia. Lähdimme tyttöporukalla eräänä tiistaina ystäväni Chevyllä ajelemaan - koska voitiin - ja päädyttiin Joroisiin saakka. Siellähän oli käsityöpuoti Riikka-Piikka ja huppista, ostoksiat tapahtui. Silmukkamerkit olivat tahalliset, mutta Air Luxit vain himottivat niin mahdottomasti, etten kehdannut jättää heitä sinne. Sinne saakka oltiin tultu herkkulankojen äärelle, joten olihan se nyt jotain ostettava. Hintaa en onnistunut löytämään, mutta sehän ei ole este vaan hidaste.

Seuraavaksi puikoille tärähtää mallitilkku Sielukkaasta. Tavoitteenani on opetella silmukkatiheyden merkitys sekä selättää kammoni villapaitojen neulomista kohtaan. Lisäksi kyseessä on elämäni ensimmäinen KAL Räveltämön puolella. Kaikkea uutta ja ihmeellistä kesä houkutteleekin kokeilemaan, hui!

-Ricchan-

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Kukkia kevääseen

Aika se vain kuluu eikä kukaan minulle sano että et ole kirjoittanut blogiin taas varmaan kahteen kuukauteen!

Tänä keväänä onkin tapahtunut aika paljon asioita.

Suoritin työharjoittelua koulutuksen nimissä ja valtavat henkiset paineet päällä jatkuvasti työmaalla sekä kotosalla ollessa sillä jännityshän on aivan valtava kun epäilee omaa osaamistaan ja että valmistunko koulusta koskaan.
Ja entäs sitten koulun jälkeen?
Joensuuhun olen hakenut töitä vielä tuloksetta eikä asuntoakaan vielä näy, mutta kyllä kai se siitä.
Onneksi työllistyin tähän kyseiseen harjoittelupaikkaan määräaikaisena työntekijänä ettei ainakaan työtön tarvitse olla :) ja 28.4.2017 sain viimeinkin virallisen päästötodistuksen koulusta :)

Harmittaa vain hieman kun haluaisi päästä lähemmäs Banea ja Savonlinna alkaa olla kohta menneen talven lumia.

Mutta itse asiaan, parit sukat on sätöstetty tässä parin kuukauden aikana.
Välissä koin pienehkön neulepläähin kun lanka loppui kesken ja kehitelin uutta työtä keskeneräisen tilalle.




Vuokot

Puikot: 2,5mm
Lanka: Musta Nalle ja SeWeC Trinidad superwash (väri 12)
Perinteinen vahvistettu kantapää

Näiden neulomisessa aika ajoin tahtoi tulla turhautumista ja ensimmäisen yrityksenhän purinkin pois.
Kuvio ei mennytkään tasan kun en huomannut että pitäisi tehdä parit kavennukset nilkkaa kohti mentäessä ja sittenhän kuvio olikon jo sekaisin.

Kukkaset löysin Pinterestistä ja piirsin siitä ruutupaperille kaavan.

Sukille ei varsinaisesti ollut kaavaa vaan tein sitä mukaa miltä rupesi vaikuttamaan.
Olen huomannut että ehkä toisinaan olisi parempi suunnitella mitä on tekemässä ja piirtää vaikkapa kaavio siitä mitä ajattelee.
Näissä värit nyt eivät sattunut kohdilleen koska en viitsinyt alkaa purkaa toista samanväristä kerää niin pitkälle, että olisin saanut aloittaa samasta värikohdasta, mutta eipä tuo kyllä hirvittävästi minun silmääni haittaa, ovat kuitenkin selvästi samaa paria :)

Neuloin nämä sukat jostain syystä yhden kerrallaan ja sen tuloksena jälkimmäisestä sukasta tuli jotenkin hieman löysempi. En arvosta, mutta en kyllä käy purkamaankaan :'D

Tulppaanit
Puikot: 3mm
Lanka: Tummanvihreä 7 Veljestä + vaaleanpunainen ja vihreä jämälanka.

Nämä sukat olivat ne joita kävin ensin työstämään ihan hetken mielijohteesta jämälangoista.
Halusin tehdä jotain keväistä kuviota ja tällaiset niistä tuli.
Kuviot ovat tulleet sitä mukaa neuleeseen kun ovat pulpahtaneet mieleen.
Nämä sukat myös tein yksi kerrallaan ja jälkimmäisestä sukasta tuli selkeästi löysempi. En ilmeisesti neulonut yhtä tiukkaa kuin ensimmäisessä sukassa.
Näistä pahuksista loppui tuo tummanvihreä kesken ja olivat siis huilitauolla jonkin aikaa ja Ricchan pelastavana enkelinä kaivoi JämäJemmastaan tuota samaa vihreää sävyä ja niin sai sukat neuloutua loppuun rauhassa. Jäi lankaa vielä palautettavaksikin.
Näiden sukkien yksittäin neulomiseen taisi olla syynä se että vaalemapi vihreä lanka oli kierretty kerälle eikä siitä saanut irrotettua toista päätä yhtäaikaa kulkemaan jollei olisi purkanut koko palloa. Eipä se iso pallo olisi ollut kun jämälangasta puhutaan, mutta koska elämäntapa laiskiainen on saanut yliotteen niin en viitsinyt käydä moiseen operaatioon.

Kevätsiivouksen ja kirpparipöydän yhteydessä sain ystävältä ison lasipurkin, josta tuli oitis neulepurkki.
Olen harkinnut laittavani tuohon purkin kylkeen kyltin "Saa ottaa"..
Se sisältää tällä hetkellä ainakin 5 villasukat ja 1 lapaset :'D

Uusia lapsukaisiakin olen saanut.
Maaliskuussa oli Vyyhti.fi:ssä tarjous Dropsin Fabel yksivärisistä langoista, joten en voinut vastustaa kiusausta tilata.
Ricchan onkin jo esitellyt Tiina Kuun Kyrönniemi sukat, ja myös minä innostuin näistä kaavoista.
Tämä lanka on saman vahvuista kuin ohjeessa suositellaan.
Nämä tuli tosin tilattua kahdessa eri erässä, kun luulin olevani tyytyväinen vain yhteen tilaukseen mutta sitten himoitsinkin lisää, oli minusta sen verran hyvä tarjous ja postikulutkaan ei olleet taivaita hipovat.

Väreiksi valikoituivat omenanvihreä, ruskea, ruosteenpunainen, tumma sininen, okrankeltainen ja kirsikanpunainen.

Tämä tarkoittanee sitä että olisi taas kerran aika tarkistaa Tähtöset ja KK.. täytyy ottaa ihan asiakseen kaupoissa katsastella talousvaakoja ettei aina tarvitsisi Ricchania vaivata :'D

Kevään tullen myös muut käsityöt ovat taas alkaneet innostaa, kuten uusimman Suuri Käsityö lehden kivat keväiset ja kepeät mekkoset. Kaavat on jo yhteen piirretty, nyt tarvittaisiin vain kangas.
Sain isältä valmistujaislahjaksi saumurin niin nyt onkin sitten mukava tehdä noita ompeluhommiakin kun pystyy huolittelemaan saumat kunnolla :)

Aurinkoisia päiviä ja paljolti lämpöä toivottaa

~Ma- chan~





perjantai 7. huhtikuuta 2017

Huivillisia hankaluuksia

Olen yrittänyt tehdä erästä Henkäys-huivia jo kovin pitkän aikaa. Kerin langat vuosia takaperin - teeteen tummaa turkoosia - eräänä päivänä kun matkustin junalla Lappeenrannasta Savonlinnaan. Langalle tarkoitettu huivimalli oli ollut mielessäni ostohetkestä lähtien, mutta kului pitkä aika kunnes sain itse käsityön puikoille.

Malli on suht yksinkertainen: toistetaan kymmenen kerroksen pituista mallineuletta kolme kertaa kerroksen aikana kunnes huivi on omasta mielestä kivan pituinen. Henkäys pääsi puikoille helmikuun lopulla ja neuloinkin sitä neuletapaamisessamme sekä Ma-chanin kanssa kun katsoimme Putousta. Valitettavasti homma tuntui menevän pieleen aika tehokkaasti: silmukoita uupui ja putoili, joten lopulta purin koko tekeleen turhautuneena. Purkaessakaan ei sujunut, vaan jouduin muutaman metrin verran heittämään lankaa roskikseen kun se oli ja pysyi tiukasti solmussa.

Kun aloitin alusta muutaman päivän tauon jälkeen, huivi alkoi hitaasti mutta epävarmasti muotoutua sellaiseksi kuin oli tarkoitettukin - kunhan keskityin tekemiseen enkä liikaa yrittänyt hötkyillä. Tuossa tuokiossa saavutin purkukohdan.


Maaliskuussa sain tietää, että ensimmäinen pvä huhtikuuta olisi Rannikkolaivurin radiotentti. Koska Henkäys vaati keskittymistä, jouduin jättämään sen tauolle. Joka pvä oli vähintään kolmisen tuntia opiskelua ja sitten iltapäivästä pari tuntia lisää kertausta, joten aivoja rentouttaakseni tein vapaa-ajalla ihan tavallista kirjoneule-sukkaparia. Niistä lisää myöhemmin tässä kuussa.

Nyt olen taas tarttunut huiviin ja toivon saavani sen huhtikuun aikana valmiiksi - tai ainakin tämän kerällä olevan lankapalluraisen verran. Alkuunhan huivin mallista ei koskaan saa selvää, mutta nyt siitä erottuu jo selkeä kuvio. Tuskin maltan odottaa pingottamista.


Ravelryyn on tullut lisäiltyä koko lankavarastoni, joten eiköhän bloginkin puolella tapahdu jossain kohtaa samantapaisuuksia. Uudet kuvat on napsittu ja uudelleenpunnituskin tapahtunut tovi takaperin. JämäJemma muuttui punotusta korista kolmeksi lasipurkilliseksi lankaa. Uskon, että ne inspiroivat enemmän kun ovat esillä kirjahyllyssä.. tai ovat edes helpommin tavoitettavissa. Jokaiseen on merkitty oletuslanka (7veikka/florica/jotain ihan muuta) sekä grammamäärä.

-Ricchan-

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Arvonta~!

Se olisi viisi vuotta blogia pidettynä. Uskomatonta. Aika on mennyt siivillä.
Viiteen vuoteen on mahtunut 61 eri neulomusta, joihin on uponnut 8 kiloa 218 grammaa. Tasaisesti joka vuodelle laskettuna se tekee vähän reilu puolitoista kiloa neulottua lankaa joka vuodelle. Aika hurjaa.

Tuona aikana olen kehittynyt aloittelevasta neulojasta suurin piirtein osaajaksi. Asuinpaikka on vaihtunut Imatralta Lappeenrantaan ja sieltä Savonlinnaan. Perhe on muuttunut, gerbiilit ja rotat sulostuttivat aikansa arkea ja ovat edenneet Taivaskaartiin.

Neulerintamalla olen edennyt sukista huiveihin ja pipoihin. Tälle vuodelle olisi suunnitelmissa ihan oikea ensimmäinen villapaita/-takki. Jos siis uskallan ja ehdin. Toivottakaa onnea (^O^)'
Muutenkin neulottua on tullut ihan eri tavalla. Savonlinnassa olemme satunnaisesti Neuloosin Vaivaamat-ryhmän kera kokoontuneet kahviloihin neulomaan ja jutustelemaan. Siskokin aloitteli neulomista, joten jospa pian ryhmämme kasvaisi taas uudella jäsenellä...?

~Ricchan~

---

Onko tosiaan tullut matkustettua siivellä jo kolme vuotta? Vai onko se jo peräti neljä? siitä kun Ricchan houkutteli minut rikostoverikseen.
Kässäätkö? on ensimmäinen blogi johon olen koskaan kirjoittanut, sillä minulla ei ole aikaisemmin ollut omaa blogia.
Huomaan hankaluudekseni säännöllisyyden puutteen, vaan eipä kyllä ole säännöllisesti ollut neuleitakaan puikolla.

Näiden vuosien aikana elämässä on ollut kaikenmoista ylä- ja alamäkeä, työtä ja viimeisimpänä koulu on vallannut suuren lohkon ajasta.
Näiden vuosien aikana olen tuottanut sukkaa, pipoa, huivia ja onpa tuota tultu tehtyä ensimmäiset villapaidatkin. En voisi mestariteoksiksi kutsua, mutta jotain kuitenkin.

Tämän kuluneen vuoden tuotoksiin en ole ollut kovinkaan tyytyväinen, sillä olen kestänyt turvallisella sukka pipo linjalla. Mihin jäi haasteet ja mielenkiintoiset kaavat?

Tulevaan vuoteen katsotaan nyt toiveikkain silmin, sillä koulua on jäljellä enää yhden kurssin verran, joka sisältää noin 3 kk työharjoittelua ja näytön.
Edessä on myös keväinen (vetinen ja kurainen) muutto, sillä koulun päätyttyä aion lähteä haistelemaan muita tuulia ja päätyä lähemmäs Banea.
Neulerintamalle toivon myös uutta puhtia uuden vuoden ja uuden kodin myötä.

~Ma-chan~



ARVONTA~!

ON PÄÄTTYNYT, VOITTAJAT ARVOTAAN 2.2.2017

Kaksi kisukaveria on kotia vailla. Saanemme esitellä Varjon ja Mustaviinimarjan (100 gr/800m). Neljä vuotta sitten he kotoutuivat Lankakauppa Kujeesta ja ovat nyt sopivasti marinoituneet toimimaan arvontapalkintoina. Molemmille olisi tarkoitus löytää loppuelämän koti, joten osallistukaahan ahkerasti ja vinkatkaa kavereille.

Arvonnan säännöt:

Ajankohta: 01.01.2017 - 31.01.2017

Kerro, kumman kisuista haluaisit. Lisäksi jos haluat kommentoida blogistamme ihan mitä tahansa, nyt on siihen tilaisuus. Ovatko kaikki hymiöt olleet tulkittavissa, blogi selkeä, kirjoitukset ihan tylsiä ja mitäänsanomattomia, liikaa yksityiskohtia ja samanlaisia kuvia...? Ihan mitä vaan mieleen pilkahtaa.
Osallistuakseen ei ole pakko olla tiliä bloggerissa, jätäthän siinä tapauksessa nimimerkkisi ja sähköpostiosoitteesi mahdollista yhteydenottoa varten.
Yksi henkilö voi saada maksimissaan kolme arpaa:

- Ensimmäinen arpa: kommentoit julkaisua
- Toinen arpa: olet blogin lukija tai liityt lukijaksi
- Kolmas arpa: mainostat arvontaa omassa blogissasi/sivustollasi

Arvonta-aika loppuu kuun viimeisenä päivänä klo 23:59. Toivotamme onnea jokaiselle :3

~Ricchan~ ja ~Ma-chan~