torstai 24. syyskuuta 2020

Laiskapipoa

Kävin läpi viime vuosien käsityölistauksia, joita teen joka vuosi excel-tiedostoiksi pysyäkseni kärryillä miten paljon on tullut neulottua. Tämän vuoden listaus on jumahtanut huhtikuulle, vaikka tietääkseni olen sen jälkeen neulonut (toim. huom. "tietääkseni").

Joka tapauksessa vuoden 2019 tiedostosta pompsahti esiin jotain, jota en ole muistanut vielä esitellä:


Laiskapipo
(Lazy Beanie in Ravelry)

Mikä: Perusmallinen smurffipipo (150 s)
Ohje: Oma räpellys
Puikot: 3 mm KnitPron Symfonie Wood, 80 cm/120 cm-kaapeleilla
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen Sport värissä Hämy
Kulutus: 72 gr
Aikaa kului: 4,5 pvää

Kivan löysä ja helposti neuloutuva myssyotus. Ja puikkojen sijaan käytin pyöröjä, siis mitä hitseliä. Oli yllättävän helppoa hommaa, vaikka epäilinkin alkuun onnistuuko pitkillä kaapeleilla pipotuksen neulominen kun se ei lyhyillä versioilla oikein ottanut onnistuakseen. Yleensä nimittäin sorvailen pipot sukkapuikoilla, mutta muistaakseni ajattelin kokeilla poiketa oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Onneksi poikkesin, oli nimittäin aika letkeää neulottavaa.

Kaivoin muistiinpanot tuolta kaapin kätköistä ja ilmeisesti mallitilkun perusteella olen tehnyt 150 silmukalla ensin joustinta ja sitten pasatellut suoraa niin pitkään kuin tuntui hyvältä. Loppuun sitten vielä rajut kaventelut niin, että myssy jäi möllöttämään niin kuin oli toivottukin.


Lankavyyhti on peräisin Savonlinnan Harjun langasta. Olimme Savonlinnan Syystulet 2019-tapahtumassa ystäväni kanssa ja havaitsin rantaraitilla kävellessämme lankaa notkuvan myyntipöydän. Tietystihän sitä suorastaan automaatiolla ohjauduin kohti kyseistä myyntipistettä, eikä sieltä oikein voinut poistua ilman lankaostoksia. Teimme diilin mukana olleen ystäväni kanssa: hän kustantaisi kauniit, harmaan sinisävyiset langat ja neuloisin niistä hänelle pipon.

Ja kyllähän se sellainen diili neulojalle sopii.


Pipo oli mahdottoman mukavaa aivotonta neulottavaa ja valmistui nopeasti. Saaja toivoi smurffityyppistä pipoa ja sellaisen sai. Itse olen yleensä tyköistuvampien mallien suosija, mutta näitä kuvia ottaessa pipo oli niin mahdottoman mukava, että halusin sellaisen neuloa myös itselleni. Siitä lisää toisessa postauksessa, jossa saattaa ehkä olla sitten ihan kirjoitettua ohjettakin tarjolla.

Tämä harmaa versio valmistui marraskuussa, eli appatirallaa pari kuukautta lankojen oston jälkeen. Taisivat silloiset koulun harjoittelut tulla harrastusten tielle...

Mitähän muuta sitä tästä sitten vielä sanoisi?


Kaipa sen ainakin, että suosittelen kokeilemaan asioiden tekemistä poikkeamalla totutusta. Ikinä ei tiedä, josko se olisikin parempi tapa. Sitten jos kokeiltu tapa ei todellakaan ole kauhean miellyttävää omaan menoon, on ilo palata vanhaan tuttuun työskentelyyn. Ei se mitään ota jos ei annakaan ja aina kuitenkin voittaa jollain tavalla kun on taas yhtä kokeilua viisaampi.

Suosittelen myös armollisuutta peliin uuden oppimisen kanssa. Kukaan ei ole seppä syntyessään eivätkä virheet nollaa kaikkea aikaisempaa osaamista.


Näiden höpsöttelykuvien myötä ihunaa syksyä kaikille teille siellä ruudun takana. Pitäkää korona-ahdistuspeikko kaukana tekemällä asioita joista saatte iloa <3

-Ricchan-

torstai 10. syyskuuta 2020

Kuinka saada oikean kokoinen neule - langan paksuus

Neulottavan asian lopulliseen kokoon vaikuttaa tasan tarkkaan kolme asiaa: puikot, lanka ja käsiala. Oli sitten kyseessä pipo, lapaset tai jättihuivi, nämä kolme asiaa pysyvät. Ikävästi niihin sisältyy vähän enemmän asioita kuin voisi kuvitellakaan ja kaiken kukkuraksi ne vielä vaikuttavat toisiinsa. Konstikasta, eikö vain?

Puikoissa on paljon vaihtoehtoja: materiaali voi olla puuta, metallia, hiiliterästä, muovia tai jopa luuta, puhumattakaan siitä neulotaanko pyöröillä vai sukkapuikoilla.
Lankojen kohdalla vaikuttaa langan materiaali, kuinka se on kehrätty, miten monta kertaa se on kerrattu tai miten monisäikeistä, minkä lisäksi on vielä asunnon ilmankosteus... No, viimeisin voisi olla koijausta, vaan ei välttämättä.
Käsialaan vaikuttavat myös monet tekijät: neulooko löysästi vai puikot nirskuen, onko millä mielialalla, kuun vaihe sekä onko neuleen neulomisessa ollut taukoja. Käsiala kun voi vaihdella reippaastikin vuosien mittaan, mikä on vain inhimillistä.


Tällä kertaa perehdymme kuitenkin asiaan nimeltä langan paksuus eli juoksevuus. Asia on ainakin neulepiireissä tuttu englanninkielisillä termeillä, mutta ainakaan allekirjoittaneelle ei ole vielä tullut vastaan suomenkielisiä termejä - jos siis enkkusuomisanoja ei lasketa.

Koska nykyisillä langanvalmistusmenetelmillä voidaan saada paksua lankaa jopa vain kahdella säikeellä, on kehitetty asia nimeltä Langan juoksevuus-standardi eli Standard Yarn Weight System. Siinä langat jaotellaan kahdeksaan eri kategoriaan USA:n termistön mukaan sen mukaan, kuinka monta metriä lankaa on per 100 grammaa. Kyseisen standardin virallisuudesta en osaa sanoa juuta tai jaata, mutta jonkinlaista osviittaa siitä ainakin saa lankojen arvioimiseen sekä metsästämiseen. Mitään yhtenäisesti sovittua kategorisointia kun ei oikeastaan ole ja metrit vaihtelevat suuresti valmistajien kesken etenkin paksujen lankojen kohdalla.


0. Lace eli pitsivahvuinen
Muita käytettyjä termejä Single (sinkku, yhdestikerrattu) Cobweb (seitti), Thread (rihma), Zephyr (tuulenhenkäys)

Suositeltu puikkokoko ohuimmalle langalle on 1-2,25 mm, jos haluaa ilmavaa neulosta niin silloin voidaan puikkokokoa nostaa jopa 4 mm saakka. Metrejä yhdessä 100 gramman vyyhdissä on 600-1200 metriä valmistajasta riippuen.

Joissain tapauksissa tämä kategoria jaetaan kahteen osaan, josta cobweb, seitti, on ohuempaa, 1000-1200 m/100 gr ja lace eli pitsi 800-900 m/100 gr. Mene ja tiedä, mutta että suurin piirtein jotenkin näin.

Lankaa käytetään yleensä huiveihin ja erilaisiin pitsishaaleihin. Esimerkkilankoina Louhittaren Luolan Vellamo ja Jaanan Lankapajan Pitsilanka.


1. Super fine eli erittäin hieno
Muita käytettyjä termejä: Baby (pienokainen), Fingering (sormikokoinen), Light Fingering (lähes sormikokoinen), Sock (sukkalanka)

Yleisesti ottaen kahdesti kerrattua lankaa, jota käytetään ohuissa sukkamalleissa. Suositeltu puikkokoko 2,25-3,5 mm. Metrejä yhdessä 100 gramman vyyhdissä on 400-500, tietenkin valmistajasta riippuen.

Tämän paksuista lankaa käytetään yleensä sukkiin ja huiveihin. Varsin oivallinen valinta kirjoneuletta ajatellen.
Esimerkkilankoina Novitan Venla ja Langin Baby Wool. Joissain lankojen verkkokaupoissa voi hakea paksuuden mukaan ja etenkin Fingering-valikoima on yllättävän laaja.


2. Fine eli hieno
Muita käytettyjä termejä: Baby (pienokainen), Sport (sportti, urheiluvaate)

Puikkokooksi suositellaan 3-4 mm paksuisia puikkoja. Metrejä tässä langassa on 300-400 m suurin piirtein yhdessä 100 gramman vyyhdissä/kerässä.

Hauskana faktana sana sport ei viittaa urheiluun, vaan urheilussa käytettävien vaatteiden paksuuteen. Tämän paksuinen lanka on onnen omiaan sukkiin, lapasiin ja ohuisiin villapaitoihin. Sporttilanka on aikaisempaa hieman paksumpaa ja siten paidat tulevat siitä joutuisasti.

Esimerkkilankoina Louhittaren Luolan Louhitar II ja Onionin no. 3 Organic Wool and Nettles (luomupuuvillaa ja nokkosta).



3. Light eli kevyt
Muita käytettyjä termejä: DK (Double Knitting, tuplaneulottu), Light Worsted (ohut kampalanka)

Puikkokooksi suositellaan 4-4,5 mm ja metrejä löytyy 200-300 m/100 gr

DK-sana langan vahvuudessa hämää ihan kauheasti, mutta se tulee tietääkseni sanoista Double Knitting: eli lanka jota neulotaan kaksinkertaisena. Ennen vanhaan eli aikaa ennen internettiä ollaan kenties neulottu ohuempia, vähemmin kerrattuja lankoja suoraan kahta yhtä aikaa jotta ollaan saatu paksumpaa neulosta? Korjatkaa jos päättelyni on ihan vinossa (eheh tätä neulojahuumoria).

Hyvä lanka sukkiin ja lapasiin, varmasti näyttää hyvältä palmikkopinnoissa. Esimerkkilankoina Novitan 7veikka ja Louhittaren Luolan Väinämöinen DK.


4. Medium eli keskikokoinen
Muita käytettyjä termejä: Afghan (afgaani), Aran (Aran-saarien mukaan), Fisherman (kalastajaneule), Worsted (kampalanka)

Paksumpaan päin mennään. Puikoiksi suositellaan 4,5-5,5 mm ja metrejä löytyy 120-200 m per 100 grammaa.

Palmikkoneulelanka ja oikein hyvä valinta kalastajaneuleisiin kun tarvitaan lämpöä ja kestävyyttä. Myös kodin tekstiilejä on hyvä neuloa, ne kun valmistuvat seminopeasti paksusta langasta. Esimerkkilankoina Novitan Isoveli ja Katian Merino Sport. Katian lanka onkin hyvä esimerkki siitä, että juoksevuus on 160 m/100 gr, mutta nimessä on sport, joka viittaa ihan toiseen kategoriaan. Niin sitä neulojaa viedään.


5. Bulky eli tukeva
Muita käytettyjä termejä: Chunky (tanakka), Craft (käsityölanka), Rug (mattolanka), Double (kaksinkertainen)

Tähän jo todella tujun kokoiseen lankaan tarvitaan puikkokoko 5,5 mm - 8 mm. Kategorian alle menee aika isosti lankaa, juoksevuudeltaan se voi olla jopa 100-130 m per 100 gr.

Asustelanka, josta tulee nopeasti valmista. Kaksinkertainen tarkoittaa sitä, että Bulky on noin kaksinkertainen verrattuna Medium-paksuiseen lankaan.

Esimerkkilankoina BC'n Garn Hamelton 2 ja Novitan Hanko.


6. Super Bulky eli tosi tukeva
Muita käytettyjä termejä: Bulky (tukeva/tanakka), Roving (kiertämätön lanka)

Nyt mennään välineistön suhteen aika paksuihin, 8-12,5 mm puikkoihin. Näillä tulisi matto aika nopeasti, lankaa kun on 100 grammassa alle 100 metriä.

Roving tarkoittaa pehmeää, ulkonäöltään aika karvaista, kiertämätöntä lankaa. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan, valaiskaa tietämätöntä. Luultavasti jotain langan valmistusmenetelmiin liittyvää alan sanastoa?

Esimerkkinä Katian Love Wool ja Kiviniemen Lammastilan Paksu hahtuvalanka.



7. Jumbo eli jätti
Muita käytettyjä termejä: Roving (kiertämätön lanka)

Puikoiksi suositellaan reiluja, 13 mm puikkoja tai paksumpia. Juoksevuus lienee tuossa 50 m/100 gramman paikkeilla, tarkkaa tietoa en löytänyt joten ammattimaisesti heitän lukuja lonkalta.

En tiedä olenko koskaan törmännyt tämänpaksuiseen lankaan, mutta varmasti tällekin on paikkansa ja verkkokaupoista tuntuu löytyvän. Olisihan se hyvä esim. kokeileviin neuleisiin, taideprojekteihin ja todella kärsimättömille neulojille? Ken tietäis...

Esimerkkilankana Istexin Bulkylop ja Titityyn verkkokaupasta löydetty Muhku-villalanka.


Kiitos jos jaksoit lukea tänne saakka. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen, minkä paksuinen lanka tarvitaan neuleprojektiin joka juuri nyt mietityttää... tai sitten se herätti vain lisää kysymyksiä. Ainakin allekirjoittaneella heräsi mielenkiinto tutkailla omaa lankavarastoaan hieman tarkemmin aiheeseen liittyen.

En lupaa, että tästä mitään neulojan tietopakki-sarjaa saisin aikaiseksi, mutta ei sitä tiedä. Oli todella hauskaa etsiä informaatiota ja kerätä se kaikki yhteen kasaan. Lähinnä tein tämän itseäni varten, oppiakseni erot lankojen juoksevuudesta, mutta eiköhän joku muukin hyödy tästä. Ainakin toivoisin niin, heh.

Lähteinä on käytetty seuraavia sivustoja:
Craftyarncouncil - Standard Yarn Weight System
Koukuttamo - Kansainväliset langanvahvuudet
Louhittaren Luola - Lankataulukko 
Missä neuloimme kerran - Että mikä?
Novita Knits - Mitä ovat DK, Aran ja 4ply?

-Ricchan-

torstai 3. syyskuuta 2020

Pohdintaa neulojan vastuullisuudesta

Sain päätökseen YLEllä esitetyn "Verta, hikeä ja T-paitoja"-sarjan, jonka kahdeksassa puolen tunnin jaksossa neljä somenuorta pääsee kurkistamaan vaateteollisuuden esiripun taakse. Ja voi pojat, kyllä sitä varttuneempikin ihminen alkoi miettimään ohjelmaa katsoessaan omaa kulutustaan.

Vaatteiden suhteen asia on ollut pohdinnassa jo pitkään, vaan miten asian voisi ujuttaa käsityön maailmaan? No, materiaahan löytyy monelta neulojalta lankojen muodossa. Tein inventaarion omista kätköistäni ja kilomäärä on kauhistuttava: 11 kiloa ja vajaa 700 grammaa lankaa löytyy LankaLipastosta, vitriinistä, huopakorista ja ihan vaan kirjahyllyn reunalta. Lankaa on niin paljon, että voisin neuloa siitä määrästä 65 paria sukkia.* Siis uusi villasukkapari käytettäväksi kuudelletoista kuukaudelle. Tarvitseeko kukaan ihminen oikeasti niin monta kiloa lankaa ja tuleeko se neulottua ikinä?

* Sukkapariin menee noin 180 grammaa minun käsialallani, jos lanka on worsted-paksuista (7veikka) ja 3 mm puikot ovat käytössä.

[kuvan sukat: Lisäelämän tarpeessa]

En ehkä ole kaikkein työteliäin neuloja, sillä LankaLipaston vanhimmat olemassaolevat ostolangat ovat vuodelta 2014. Kuuden vuoden ikäistä lankaa, sehän menisi jo ekaluokalle tänä syksynä. Ja siitä huolimatta ostin yli puoli kiloa lisää viime kuussa, mistä kerroinkin tuossa viime viikon päivityksessä. Ostin, koska olin ollut ostamatta. Ostin, koska olin antanut itselleni luvan. Jokaiselle kerälle oli tarkoituksena, mutta entä ne jo kaapissa olevat langat? Mikä niiden tarkoitus on?

Ihmisen genetiikkaan on kirjoitettu kerääminen pahan päivän varalle. Varastointi huonoja aikoja varten on meissä sisällä valmiina olevana ominaisuutena ja sen myötä tykkäämme keräillä milloin mitäkin asioita: postimerkkejä, viilis-kuppeja, moottoripyöriä. Itse kerään mukeja, lankaa ja manga-kirjoja - joita tulee olemaan tällä ilmestymistahdilla vuoden loppuun mennessä lähes 380 kirjaa. Sehän alkaa olla jo pieni kirjasto - mikä ei ole kovinkaan masentava ajatus, jos ihan rehellisiä ollaan. Eheh.

[kuvan valmistumassa olevat sukat: Lakritsihilloa]

Mitä sitten pieni ihminen voisi tehdä ollakseen vastuullisempi langankuluttaja? Miten voisin toimia niin, etten kuluttaisi liikaa rajattuja luonnonvaroja ja saisin silti suojeltua ne työpaikat, jotka villaotusten kasvattaminen ja langan tuottaminen vaatii?

Tähän asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta. Mikään asia ei koskaan ole niin mustavalkoinen, että siihen löytyisi yksi mahtiratkaisu, joka korjaisi kaiken suit sait kerralla. Jos lopetan lihansyönnin, miten tilat jotka ovat hiilidioksiidinegatiivisia voivat jatkaa toimintaansa? Jos lakkaan ostamasta vaatteita, kuinka käy Myanmarissa työskentelevien ompelijoiden työpaikkojen? Jos ostan halpaa, se ei jostain syystä ole koskaan kotimaista. Jos ostan kallista, sekään ei ole aina paras ratkaisu kun pitää vertailla ilmastoa, terveellisyyttä, rahankulutusta ja eettisyyttä. Jos jätän ostamatta, kuka kärsii siitä? Osakkeenomistajat vai pienyrittäjät, tuottajat vai työntekijät?

[kuvassa Punaruostekennot]

Aihe on siinä mielessä kiinnostava, että täytyy palata asiaan jossain kohtaa ison lankojen vastuullisuus- ja ilmastovertailun parissa. Hyvä kirjoitus vaatii taustatyötä, joten nyt en tältä istumalta voi kirjoittaa mitään maata mullistavaa, mutta voin pyytää sinua siellä ruudun takana miettimään omaa kulutustasi.

Meillä on vain yksi planeetta, ja sen matemaattisesti laskettu maailman yhteinen ylikulutuspäivä oli jo. Ilmastonmuutos tulee lämmittämään maapallon keskilämpötilaa, enää on vain kysymys siitä, miten paljon. Meillä aikuisilla on vastuu siitä, millaisen maailman me jätämme tuleville sukupolville. Ne sukupolvet eivät välttämättä tule olemaan omaa sukuamme, mutta se ei tarkoita, ettemmekö voisi ajatella myös heidän parastaan.

[Kuvan neule Simppelipipo]

Olisihan se todella helppoa vain vetää pipo päähän ja olla näkemättä sitä todellisuutta, joka tulevilla sukupolvilla on edessään. Eihän se kosketa juuri minua, minähän vain teen parhaani tässä hetkessä. En heitä roskia luontoon, vien muovit, pahvit, lasit, metallit ja vaatteet keräykseen, ostan käytettyä kun voin ja laadukasta kun on pakko saada pitkään kestäviä tuotteita. Koko kysymys on ihan liian laaja, ongelmat ovat maailmanlaajuiset ja minua on vain yksi pieni yksilö. Voiko minun tekemisilläni muka olla oikeasti merkitystä?

Joskus on huono olla. Raha ei riitä ruokaan, työ on rankkaa tai sitä ei ole ja mieli on väsynyt jatkuviin vaatimuksiin. Se on ihan normaalia ja se on ymmärrettävää. Mutta me, jotka pystymme ja jaksamme tehdä asioita, meidän tulisi toimia yhteisen hyvän vuoksi myös niiden takia, jotka eivät syystä tai toisesta voi.

Kykenemättömyys toimintaan ei ole mikään häpeä. Joskus on vain pakko huolehtia ensin itsensä kuntoon ennen muista huolehtimista. Omasta maljasta kun on todella huono ammentaa jos se on lähes rutikuiva. Pidetään itsestämme huolta ja toimikaamme sitten kun meillä on jaksamista.

[PikkuHemmot punavärisinä]

Olen avoin keskustelulle ja haluaisin tietää sinun mielipiteesi asiaan.  Onko ilmastonmuutos osa arkeasi, tuletko koskaan ajatelleeksi omaa osaasi maailman talouden kiertokulussa? Kierrätätkö, jätätkö kierrättämättä, miksi teet tai miksi et tee sitä mitä voisit tehdä? Toimitko vastuullisesti omassa (käsityö)harrastuksessasi tai pohditko asioita eettisyyden näkökulmasta? Jos asia ei ole käynyt mielessä tai ole muutenkaan ajankohtainen, sekin käy. Olisiko sinulle kuitenkin noussut jotain ajatuksia tämän kirjoituksen myötä?

Vielä loppuun haluaisin kertoa erään asian, jonka tajusin suihkussa ollessani (suihkussa kun tulevat aina ne parhaimmat ajatukset): Vastuullisuus ei tarkoita, että joutuu luopumaan kaikesta, mistä saa vähänkin iloa. Vastuullisuus on sitä, että nauttii täysillä juuri niistä muutamasta asiasta, jotka todella tuottavat itselle eniten iloa.

-Ricchan-