sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Tupsun kovat koettelemukset

Tein Siskon pipoa varten (elämäni ensimmäisen sitten päiväkerhon!) tupsun.

Tosin oli näköjään ollut Hilda Hutilus asialla, kun työtään teki. Olin tosi iloinen pipon päällä keikkaroivasta muhkeasta tupsusta (Isoveljen jämistä tehty), ja ajattelin pyöräyttää pipon pesukoneen kautta ennen Siskolle lähettämistä. Juurikin näin, kippas kappas, mitäpä sieltä sitten paljastuikaan:


Enää ei ollut tupsua. Oli vain kasa pikkupätkälankoja tarttuneena kaikkeen mahdolliseen. Pesukoneen rummusta sain kaikki kerättyä ja aina kun pesussa mukana ollutta paitaa räpsäytti kunnolla ennen narulle laittoa, sieltä leijaili lankoja lattialle. Siitä sitten noukkimaan, ja aika lohduttomaltahan tuo kasa näyttää.

Oppia ikä kaikki: Ensi kerralla tupsu sidotaan paremmin kiinni, etenkin jos se aiotaan laittaa pesukoneeseen. Ja huolestuneille tiedoksi, että neuletyöni päättelen hyvin ja tiukasti. Niistä yksikään ei ole vielä lähtenyt pesukoneen jäljiltä purkautumaan. Tupsu vain… Tupsu vain otti ja kuoli kuin Ankat Suomen Surkeimmassa kuskissa. Eipä siinä oikein itkeäkään voi.

~Ricchan~
 

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Rättelssön




Farkkurätti
(Blue Place Mat in Ravelry)

Mitä: Tiskirätti
Mistä: Siniharmaa Hanko (50 % kierrätyspuuvilla ja 50 % akryyli)
Miten: Pitkät puikot 3,5 mm
Menekki: 70 gr

Ohjeena Villalangan blogista napattu Romeo-luutu (omalla editoinnilla). En nimittäin tehnyt niin kuin ohjeessa sanottiin, vaan neuloin vahingossa ohjeesta pelkän ensimmäisen osan ja tuloksena oli sitten tuollaista pylväskuviota. Nättihän tuo on siitä huolimatta, vaikka pari pientä virhettä tuntuu huutelevan. Mutta lohdutukseksi itselle mainittakoon joskus lukeneeni viisaus, että ennen vanhaan tehtiin tahallaan pieni virhe käsityöhön jos siitä uhkasi tulla virheetön eli täydellinen. Täydellisen työn kun oletettiin olevan pirun tekosia tai jotain siihen suuntaan. Jännä uskomus, kuten on koko suomalainen mytologiakin.

Tarinatuokio tästäkin tapauksesta: "Kävipä hassusti eräänä lauantai-iltana, että siskon pipoa neuloessa pipolanka otti ja loppui. Ajankohdaksi valikoitui sen verran myöhäinen hetki, jotta tuumasin että jaksan odottaa huomista kauppareissua. Pistin siis pipon syrjään odottamaan. Aamu koitti ja kauppareissulla selvisi kauhukseni, ettei lähikaupan lankavalikoima tarjonnutkaan Isoveljeä. Koko sunnuntain kärvistelin neuloosin hiipiessä kimppuuni ja maanantaina sitten oli tarkoitus lähteä puolenpäivän aikaan kaupungille lankaostoksille, minkä lisäksi sekä tankkaamaan autoa että hakemaan ystävä juna-asemalta kylään. No, ystäväinenpä ilmoitti, että hän tulee sitten joskus illasta puolen kuuden aikoihin. Siinä vaiheessa oli neuloosi jo yltynyt niin kovaksi, että kaivoin Anttilan alennusmyynnistä hamstraamani Hangon puikoille ja päätin aloittaa tiskirätin.

Eikös sitten ystävältä tulekin viestiä, että hän tulee sittenkin aikaisemmalla junalla. Oho. No, mitäs pienistä kun ei pienetkään meistä, illan aikana tuli tikuteltua rätti valmiiksi ja pääteltyä samalla kun haasteltiin henkeviä ja juteltiin mukavia ja puuhattiin juttuja. Lanka oli miellyttävää eikä neulominenkaan tuntunut kuin vähän ranteissa (ne ovat miulla muutenkin jo valmiiksi heikkoa tekoa, ranteet nimittäin)."


Nyt, viikon käytön jäljiltä olen palannut kaupan tiskirätteihin. Hanko jättää etenkin tiskipöydän märäksi ja sen kestää kuivua miltei kokonainen päivä. Olen joko tehnyt liian tiukkaa jälkeä, tai sitten kuvio oli oleellinen imukyvyn kannalta tai kenties Hanko ei vain soveltunut tähän käyttötarkoitukseen. Mene ja tiedä, mutta se on juuri sopiva tabletti(=eli alunen) lautasen alle laitettavaksi. Kenties seuraavan kerran bambulankaa paremmalla onnella?

~Ricchan~


tiistai 12. maaliskuuta 2013

Lisäelämän tarpeessa

Nyt on koti kasassa ja kaikki tavarat melkein jopa paikoillaan. Frilla-huivi soljuu puikoilla ja talo on hiljainen. Sir Elwoodin hiljaiset värit kuuluu nappikuulokkeista ainoana äänenä.
Sekä mie että mies olemme ihastuneet uuteen keittiöön. Kaappitilaa tuli runsaasti, samoin pöytätilaa kiitos mikron oman hyllytilan. Suihku on vähän omituinen ja lattia jäätävä, mutta muuten se näyttää paljon paremmalta. Ette uskokaan kuinka valkoiselta valkoinen voi näyttää (etenkin kun seinä on aikaisemmin ollut karmean keltainen...). Miepä kerron: Puhtaalta. Eikä mikään ihme, sillä kaikki lika on nyt maalikerroksen alla piilossa.

Ja sitten jotain uutta jännyyttä:

1Up-sukat
(1UP in Ravelry)




Mitä: Perussukat naiselle (koko 36-38)
Miten: Sukkapuikot 3 mm
Mistä: 7Veljestä (valkoinen ja musta) + ExtraMerino (neonvihreä)
Menekki: Valkoinen 118 gr, musta 4 gr, vihreä 8 gr = 130 gr

Tilaustyö ystävälle. Hän halusi Mario-peleistä tutun vihreän sienen kuvioksi jalkapöydän päälle, eli todella uniikit sukat oli tiedossa. Haaste otettiin vastaan ja pienen esitutkinnan jälkeen piirsin ihan tavalliselle ruutupaperille kirjoneulekuviota varten mallin. Nyt olin jopa niin ahkera, että siirsin mallipiirroksen excelin avulla tietokoneelle. Vihreä on liian tummaa, mutta vaalea olisi ollut vaikeampi erottaa.


Ongelmaksi muodostui oikean värisen vihreän langan löytyminen. Tavan kaupoissa kun nuo värimaailmat olivat kovin rajalliset, joten suuntasin luottokauppaani eli Pyöröpuikkoon. Olin ottanut mukaan kaksi värikynää, joiden avulla oikean värinen lanka löytyi hetkessä kauppiaan avulla. Kiitos hänelle!
Vaikka koinkin ExtraMerinon käyttämisen tällaiseen kovin tuhlaukseksi, ei sitä kulunut kuin alta kymmenen grammaa kahteen sienikuvioon. Ja ainahan sitä saa lisää ostettua (etenkin jos nopeasti toimii)

Neuletuntuma oli 7Veljeksen valkoisessa veljessä jollain tavalla muovinen ja kova, ja pelkäsin ettei siitä tulisi mukavan tuntuista jalassa. Onneksi pesukoneessa käytön jälkeen neulepinta tasoittui ja lanka pehmeni. Samalla tuli myös testattua, kuinka kuvio kestää pesua. Tulos: sienet eivät olleet moksiskaan, eli ihan huoletta uskaltaa heittää sukat nelikymppiseen pesuun.
Neuloin myös varteen kolme raitaa, jotka saa halutessaan piiloon taittamalla sukan varren alaspäin.


Kiitos talon miespuoliselle asukkaalle kameran takana toimimisesta <3


~Ricchan~


perjantai 8. maaliskuuta 2013

Kiirettä on pitänyt

Viimeinen evakkoviikko on kulunut joutuisaan. Lemmikki täytti kolme vuotta. Ystävä tuli käymään ja lähti nyt torstaina. Koko vanha kaveriporukka tuli käväisemään silloin täällä Lappeenrannan sekametelisäässä (aamulla aurinko, päivällä pyrytti, illasta laantui taas seesteiseksi) ja viipyivät koko pitkän, ihanan päivän.

Naurua, kaupungilla kiertelyä, lankakaupoissa ihastelua ja kerien silittelyä. Löysin Sumasta (antikvariaatti) erään kirjan, jonka hankkimisesta olin päättänyt jo peruskoulussa. Kyseessä on eräkirjailija Jack Londonin Susikoira. Aivan ihana, suosittelen. Suosittelen myös Sumaa, lattiasta kattoon ulottuvat kirjahyllyt ovat täynnä kirjoja, pursuavat lehtiä ja luettavaa... Kirjahyllyjen välissä kulkiessa tuntuu melkein kuin sinne eksyisi... Joo, ihastuin.

Kuten arvata saattaa, vierailu on ollut paljon blogin päivityksiä kiinnostavampaa. Lisäksi tänä iltana alkaa evakon esimuutto, joten siihen se viikonloppu meneekin, pakatessa, kantaessa, siivotessa ja purkaessa. Seuraava kunnon päivitys tuleekin sitten vasta ensi viikon alussa. Neulomuksia on valmistunut tasaiseen tahtiin, neuloin elämäni ensimmäisen pipon, tein ensi kerran sitten päiväkodin tupsun sekä olen aloittanut Frilla-huivia. Mokoma tosin vahingossa purkautui huolimattoman puikkokäsittelyni johdosta (silmukat putosivat ja niitä ei sitten edes hevin voimin napsittu takaisin), joten aloittelen sen kun saadaan muuttohässäkkä hoidettua. Onhan se tavallaan helpotus, ettei mikään neuletyö ole kesken pyörimässä käsissä. Ei tarvitse hätäisenä miettiä, että minnekäs tämän uskallan laittaa ettei sille vaan käy mitään.

Kurkistuskuvat uusista töistä joutuvat jäämään myös pois, sillä kameran USB-piuha on ottanut ritolat.

~Ricchan~

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Missä Tuukka?

Edit: Löytyi, oli kunnossa.
 
Vakavaa asiaa, ei saisi pilailla. Enkä pilailekaan. Naamakirjassa sain nimittäin kuulla sen verran ikäviä uutisia, että ilta meni pilalle. Nimittäin:

Kuva on suttuinen ja hämärä, mutta jos näette häntä, ottakaa yhteyttä poliisiin. Liikkuu Lappeenrannassa ja Porissa. Yksi peliporukkamme pojista Lappeenrannan Fantasiapeleiltä. Toivottavasti mitään pahempaa ei ole sattunut. Lisätietoja tulee kun saan yhteyttä peliporukkaan.