Psykelediaa kaksin kappalein

Olin ostanut vuonna keppi ja kivi Lankaunelmia.fi'n verkkokaupan loppuunmyynnistä sukkalankaa, joka oli käsinvärjätty raidalliseksi violetin ja neonvihreän sävyillä. En muista enää, mitä olin ajatellut niistä kahdesta vyyhdistä tehdä tai mikä aivopieru minulla oli käynyt ne tilatessani, mutta nyt niistä neuloutui kaksi paria sukkia. Pääsin samalla myös testaamaan, miten pelkkä puikkokoon vaihto vaikuttaa neuletiheyteen jos silmukkamäärä sekä malli pysyvät samana.

Kuvat aukeavat klikkaamalla uuteen välilehteen, jolloin niitä pystyy tarkastelemaan tarkemmin tarvittaessa suurempina.

Monkey 2,75 mm
(Monkey 2,75 mm in Ravelry)

Mikä: Kuvioneulevillasukat (80 s.)
Ohje: Monkey / Suloisimmat sukat, Cookie  A. (Minerva-kustantamo)
Puikot: 2,75 mm Knit Pro hiilikuitu-sukkapuikot
Lanka: Neuleunelmia, käsinvärjätty ohut sukkalanka (75 % villa, 25 % polyamidi)
Tiheys: 30 s, 40 krs (10 cm)
Kulutus: 87 g (43,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 9 päivää (projekti kesti kuukauden)

Sukkamalliksi valitsin Cookie A:n laajasta valikoimasta Monkey-sukat, joiden luvattiin toimivan hyvin raidallisen sekä monivärisen langan kanssa. En joutunut pettymään, sukista tuli aika hauskat. Olin mukavuusalueeni ulkopuolella värien kanssa, mutta malli oli kerrassaan koukuttavaa neulottavaa.

Malli neulotaan varresta varpaisiin, kuvio kulkee varressa ympäri ja jatkuu jalkapöydän päällä. Kärki neulotaan sileänä, tehdään nauhakavennukset ja silmukoidaan kiinni. Alkuun yritin silmukoida neulalla, mutta se ei jotenkin luonnistunut. Lihasmuisti laittoi vastaan ja purin jo silmukoidun osuuden pois.

Terästin aivomuistiani katsomalla videotoistopalvelusta videon, jossa neuvottiin kuinka silmukoidaan neulomalla. Sittenpä homma alkoi sujua paljon vikkelämmin sekä tutumman oloisesti. Se oli aika jännä kokemus. Alan ilmeisesti olla jo sen verran vanhentunut, että mieli haluaa pysyä totutuissa tavoissa uusien asioiden opettelun sijaan?

Monkey on hyvin suosittu malli ja sitä onkin neulottu Räveltämössä yhteensä 23 050 projektia ympäri maailman tätä kirjoittaessani (heinäkuu 2023), mikä on huikea määrä valmiita sukkia. Mallista on myös sileäsilmukkainen versio olemassa, mutta tein kaksi kappaletta sukkapareja noudattaen ohjetta tunnollisesti. Todella moni neuloja tekee omia versioitaan, mutta mie en jotenkin kehtaa. Kumpikin tapa on erittäin sallittu.

Kirjava lanka on todellakin edukseen ja sukista tuli aika räiheät. Itsestäänraidoittuvana se ei ole liian levoton, vaikka vähän pelkäsinkin mitä tästä tulee. Hyvä tuli.

Monkey 3 mm
(Monkey 3 mm in Ravelry)

Mikä: Kuvioneulevillasukat (80 s.)
Ohje: Monkey / Suloisimmat sukat, Cookie  A. (Minerva-kustantamo)
Puikot: 3 mm Knit Pro hiilikuitu-sukkapuikot
Lanka: Neuleunelmia, käsinvärjätty ohut sukkalanka (75 % villa, 25 % polyamidi)
Tiheys: 30 s, 38 krs (10 cm)
Kulutus: 86 g (43 gr/sukka)
Aikaa kului: 8 päivää (projekti kesti kuukauden)

Kun vertaa näitä isompia 3 mm puikoilla tehtyjä 2,75 millin puikoilla tehtyihin, neuloessa lanka läikittyi pienemmissä hauskasti molempien sukkien kärjissä, vaikka en yhtään kohdistellut lankaa tai muutenkaan tehnyt mitään kommervenkkejä. Samaa ei kuitenkaan tapahtunut isompien sukkien kohdalla. Pienemmät sukat ovat myös väriltään selkeästi violetimmat, mikä oli hauska muutos. Se tosin johtunee todennäköisemmin langan värjäyksestä kuin puikkokoon vaihdosta.

Puikon vaihtaminen pienempään kokoon muutti tiheyttä ainoastaan kerroksien suhteen. Alun perin ohje on kirjoitettu light fingering-langalle, jossa metrejä on yleensä 400-500 sataa grammaa kohden, kun taas fingering- langassa on vain noin 360-400 grammaa sadassa grammassa. Määrähän sitten kivasti vaihtelee valmistajittain... Lisää langan paksuudesta voi lukea vuoden 2020 julkaisusta tästä klikkaamalla. Käyttämässäni langassa metrejä oli 420 m /100 gr.

Neuletiheyteni ei siis oleellisesti muuttunut 0,25 millin muutoksella, mutta jos jokin malli vaatisi hiomista,  tämä on hyvää tietoa tulevaisuutta varten. Seuraavaksi olisi tarkoitus laittaa 3,5 mm puikoille jotain muuta testattavaa. Ja samalla saa sitten lankaa pois varastoista sekä mahdollisesti villaista lämmikettä lähipiirille.

Tämä oli hauska testi, josta opin taas lisää omasta käsialastani sekä neuletiheydestä. Valmiit sukat ovat odottaneet pääsyä saajilleen jonkin aikaa, mutta jospa tässä kesän aikana ne poistuvat tästä taloudesta. Toinen pari menee miehekkeen velipojalle, toinen pari luultavasti eksyy meidän iskän vaatekaappiin jonain päivänä.

-Ricchan

Minttumaakari / Päänlämmikeasioita

Voitteko uskoa, kuinka hankalaa on yrittää neuloa vastasyntyneelle pipoa. Etsin tuntitolkulla netistä tietoa, minkä kokoisia vastasyntyneen päänympärys voisi olla, enkä tullut hullua hurskaammaksi. Jostain syystä vauvat ovat sen verran yksilöitä, että mitään varmoja mittoja ei voida antaa (kuinka kummallista). Suurin osa ohjeiden päänympäryksistä oli jotain 30 cm tienoilla, joten päätin lähteä sillä liikkeelle.

Vastasyntyneistä kun ei oikein koskaan tiedä millainen päähine olisi passeli, joten perus-tavallinen, päähän muotoutuva pyöreä tuntui turvallisimmalta vaihtoehdolta. Eikä se ollut ollenkaan pöllömpi valinta.

Nyt olen hieman viisaampi tästä asiasta,mutta onneksi onnistuin myös vuonna 2022 tekemään sopivan kokoisen pipon. Se oli tosin oikean kokoinen vain noin viikon ajan, mutta parempi sekin kuin ei mitään, heh.

Minttuisa pikkupipo
(Mint Beanie in Ravelry)

Mikä: Vauvan pipo (68 s.)
Ohje: Vastasyntyneen pipo / Laaksonlahden Martat
Puikot: 3,5 mm Knit Pro hiilikuitu-sukkapuikot
Lanka: Novita Baby Wool, minttu (väri 309/erä 2945)
Tiheys: 24 s, 40 krs (10 cm)
Kulutus: 23 gr
Aikaa kului: 4 pvää

Ohje puhui hauskasti silmukoista silminä: "luo puikoille 68 silmää, jaa joka puikolle 17 silmää". Ohje oli myös mukavan helppo ja koska tein piposta yksivärisen, se tuli valmiiksi pikavauhdilla. Ympärysmitta on valmiissa pipossa 30 cm ja korkeutta löytyy 15 cm.

Tein alkuun joustinta viisi kerrosta niin, että neuloin oikeat silmukat takareunastaan. Sain sillä siron alun niin pienelle ja suloiselle piposelle, että sydämeni läikähteli joka kerta kun otin työn tekemisen alle. Sitä oli jostain syystä kovin mukava neuloa.

Kun työ oli valmis, minua kuitekin jäi hieman arveluttamaan, mahtaako se nyt sitten loppupeleissä kuitenkaan olla riittävän iso. Se kun oli niin mahdottoman pieni kooltaan, vaikka olikin suloinen. Ihanko oikeasti vastasyntyneillä on noin pieni pää?
(Toim. lisäkommentti "Olisi saanut olla pienempikin" - äiti.)

Minttupipo kermareunalla
(Mint Beanie with Cream in Ravelry)

Mikä: Vauvan pipo (72 s.)
Ohje: Vastasyntyneen pipo / Laaksonlahden Martat
Puikot: 3,5 mm Knit Pro hiilikuitu-sukkapuikot
Lanka: Novita Baby Wool, minttu (väri 309/erä 2945) ja valkoinen (väri 11/2996)
Tiheys: 22 s, 38 krs (10 cm)
Kulutus: 22 gr
Aikaa kului: 2,5 pvää

Jotenka päätin tehdä varmuudeksi uuden pipon, mutta hiukan isommalla silmukkamäärällä. Kyllä kannatti, tuli nimittäin jopa 32 cm ympärysmitta ja korkeutta 16 cm, jes. Tämä on se pipo, joka sopi vastasyntyneelle viikon ajan, ja jäi sitten muistolaatikkoon sen sileän tien...

Tässä pipossa on alussa neulottu valkoisella 2 oikein, 2 nurin-joustinta noin 3 cm verran, eli hiukan enemmän kuin aiemmassa versiossa. Molemmista pipoista tuli sopivasti päähän sopivan muotoisia, jota lähdin hakemaan. Tässä pipossa kavennukset on tehty eri tavalla, mutta muistiinpanoissa ei ole mitään mainintaa asiasta. Käyttöä se ei haitannut, ja se on pääasia.

-Ricchan

Vaillinainen tiikerisetti

Vuosi 2023 on alkanut rytinällä, mutta onneksi työkiireet ovat jo hellittäneet. Kotosalla päivät ovat kuluneet rattoisasti ja tekemistä on riittänyt - välillä ehkä vähän liikaakin. Juuri nyt sade ripsuttelee ulkona, sulattaen viimeisetkin talven jäljelle jättämistä lumista. Takapiha odottaa vielä haravointia, hallaharsot olen ottanut pois kasvien päältä. Jonkin verran kukkasia on noussut esiin, jopa hiukan yllättävistä paikoista: mansikkamaastani kasvaa tulppaaneja. Uhka vai mahdollisuus?

Ajattelin tässä kirjailla muutaman julkaisun verran vuoden 2022 pikkutöistä. Kyseessä on pieniä sukkia, lapasia ja pipoja. Helppoja välitöitä, jotka valmistuivat mukavan pikaisesti ja ovat suloisia raportoitavia.

Pikku-Tikrusukat
(Little Tiger socks in Ravelry)

Mikä: Junasukka (40 s.)
Ohje: Junasukka /Kerttu Latvala
Puikot: 3 mm metalliset sukkapuikot
Lanka: Gedifra /Lana mia Colore, tiikeri (väri 985/erä 133)
Tiheys: 35 s, 50 krs (10 cm)
Kulutus: 32 gr (16 gr/sukka)
Aikaa kului: 3,5 pvää (projekti kesti 1,5 viikkoa)

En kestä. Nämä on niin söpöiset. Aivan ihanat.

Halusin tiikerin vuonna syntyvälle pikkuiselle tiikerisukat, -tumput ja pipon, eli sellaisen söpön setin. Sukat olivat ensimmäisenä tekolistallani ja totta kai ne tuli tehdä perisuomalaiseen tapaan junasukkien ohjeella. Muutaman illan verran siihen meni, ja tuloksena ovat aivan hurmaavat pikkuneuleet.

Muuta en näistä sitten muistakaan, sillä nämä valmistuivat maaliskuussa 2022 eli yli vuosi sitten. Kantalappu on perinteinen hollantilainen (se sama, joka opittiin ala-asteella kun olin kouluiässä) ja kärjessä on nauhakavennus. Tiheys on aikamoinen, mutta käsialakin on suhteellisen napakka. Valmiin sukan pohjan pituus on noin 8 cm ja leveys noin 5,5 cm.

Pikku-Tikrutumput
(Little Tiger Mittens in Ravelry)

Mikä: Junasukkien tumppuversio (40 s.)
Ohje: Junasukkaohjetta soveltaen
Puikot: 3 mm metalliset sukkapuikot
Lanka: Gedifra /Lana mia Colore, tiikeri (väri 985/erä 133)
Tiheys: 34 s, 50 krs (10 cm)
Kulutus: 14 gr (7 gr/tumppu)
Aikaa kului: 2 päivää (projekti kesti viikon)

Junasukista on useita tumppuversioita, joista tämä on yksi. Tein varmuudeksi pienemmän varren, koska en ollut yhtään varma vastasyntyneen lapsen ranteen paksuudesta. Siitä on useita vuosia, kun olen pidellyt vastasyntynyttä, joten jouduin nyt tekemään summamutikassa sekä arviolta. Saatoin vain toivoa, että tumput pysyvät lapsukaisen käsissä. Valmiin tumpun pituus oli 11 cm, josta varsi on 6 cm. Leveyttä tumpuilla oli 6 cm.

Yhdistettynä tiukkaan käsialaan aloin epäilemään, saisinko aikaiseksi lapselle sopivan kokoista pipoa. Olin kyllä tehnyt pipoon valmiiksi jo tiikerin korvat, jotka voisin ommella niihin kiinni. Se kuitenkin jäi kuitenkin tekemättä tältä erää, ja nämäkin tiikeriasiat ovat jo kevättalvella syntyneen pienokaisen muistolaatikossa.

Pienet neuleet ovat vain jotenkin todella hellyyttäviä 💙

-Ricchan