torstai 19. joulukuuta 2019

SF 2019, etappi 2 - Aave

Toisen etapin sukat olivat herkät pitsisukat. Valitettavasti pitsin neulominen ei todellakaan kuulu vahvuuksiini. Kisan aikana oli kuitenkin odotettavissa joutuminen pois mukavuusalueelta, joten kuuliaisesti pistin silmukat puikoille ja aloin neulomaan. Ajattelin myös kompensoida edellisen etapin saldoa ottamalla käyttöön sponsorilangan, jolla saisin edes yhden pisteen enemmän joukkueen kisasaldoon.

Sukka-Finlandiassa saa tänäkin vuonna ylimääräisen sponsoripisteen (1 piste per etappi), kun käyttää sponsorilankoja. Kisan aikana kyseisistä sukkalangoista saa alennuksia, mikä myös houkuttaa kokeilemaan jotain muuta lankaa kuin perus-7veikkaa. Itse olen tosin uskaltautunut vain Väinämöisen verran mukavuusalueeni ulkopuolelle, mutta ehkä tulevassa kisassa kokeilen jotain uutta?


Aave
(Aave in Ravelry)

Mikä: Pitsivillasukat, 64 s. (koko 37-38)
Ohje: Aave / Heidi Alander
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen (väri Helmi)
Kulutus: 68 gr (34 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 pvää

Lanka itsessään oli miulta tavallaan möhläysostos. Ostin sen näkemättä kuvaa, pelkän värjäyserän nimen perusteella. Väri oli Helmi, joten kuvittelin saavani jotain vaalea ja herkkää, kirkasta valkoiseen vivahtavaa. Sainkin helmeä. Sellaista ihan oikean helmen väristä, joka oli kaukana kuvitelmistani. Voi hitsit, tuhahtelin partaani. Vaan kuinkas sitten kävikään...

Näissä sukissa väri pääsee oikeuksiinsa. Pitsi ja suorat osiot korostavat käsinvärjättyä sävyä ja tykästyin siihen kovasti neuloessani. Se on aivan ihanaa, ei liian harmaata eikä liian vaaleaa, vaan se sopii juuri tällaiseen kevyeen pitsi-ilotteluun. Asiat järjestyivätkin ihan itsestään.


Ohje oli itsessään selkeä ja yllättävän lyhyt. Kaaviossa oli muistaakseni yksi virhe, mutta se ei ehtinyt vaikuttamaan allekirjoittaneen neulontaurakkaan. Joskus ohjeissa on virheitä, mutta nopeimmat neulojat hoksaavat ne kyllä ja virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti.

Vuoden 2019 kisassa taisi olla jokaisessa ohjeessa hieman viilattavaa jos muistan oikein. Jopa lämmittelyohjeessa oli jotain pientä häikkää, mutta eiköhän tänä vuonna ole panostettu ohjeiden viimeistelyyn.


Neuloin sukat minimivaatimusten mukaan: varteen neljä mallikertaa ja jalkaterässä kolme. Hieman alkoi paniikki iskeä, kun kärkikavennukset sai aloittaa vasta B-kaavion kerroksella 18 ja sukat tuntuivat kilometrin pituisilta.
Onneksi se oli vain kuvitelmaa ja sukista tuli 37-38 kokoiset. Kantapäässä on vahvistettua  neulosta, joka ei kuulu suosikkeihini. Mielestäni se on turhaa, koska kun tekee riittävän napakkaa neulosta, sukat kestävät kyllä. Vaan ohje vaati vahvennetun kantapään, joten sellaisen neulostin.

Hauskana yksityiskohtana kantapään ohjeessa lukee "käännä työ"-lauseen sijaan "käänny". Huvitti kovasti kun kuvittelin neulojien kääntyvän aina ohjeen mukaisesti 45 astetta jompaan kumpaan suuntaan neuleen kääntelemisen sijaan.

Kärjessä tehtiin nauhakavennus ja viimeistely tapahtui silmukoimalla. Toisen sukan kärjessä hieman silmukka repsottaa, mutta sehän on vain hauska yksityiskohta. On vielä vähän parannettavaa silmukointitekniikassa.


Nämä sukat lähtivät viikon alussa ystävälleni Lappeenrantaan joulu-/syntymäpäiväsukiksi. Toivottavasti posti on kuljettanut ne perille saakka. Eihän se ole päivän päälle, kunhan ovat tämän vuoden puolella perillä.

Jos siuta houkuttelee kisata ensi vuoden kisassa tai sitten kannustusneuloa mukana, osallistumaan pääsee Sukka-Finlandian-sivuilla tästä linkistä. Kisa alkaa vasta tammikuun puolella, joten vielä ehtii hyvin ilmoittautumaan. Kisaan osallistumalla saa kuusi eri sukkaohjetta ja kaupantekijäisiksi lämmittelyohjeen sekä ilmeisesti jäähdyttelyohjeen.

Ihan vähän alkaa jo jännittää millainen kisa on tällä kertaa tulossa ja millaisia malleja pääsee neulomaan. Henkilökohtaisesti odotan erityisesti Tiina Kuun ja Anna Mäkilän malleja. Heidän suunnittelemista sukista olen tykännyt kovasti.

-Ricchan-

torstai 5. joulukuuta 2019

SF 2019, etappi 1 - Naapurin Janne

Voi voi, kohta on taas SukkaFinlandian aika ja miulla on vielä koko viime vuoden sukkapoppoo esittelemättä. Huomenna julkaistaan vuoden 2020 kisan lämmittelyohje... mikä sopii kuin nenä naamaan, sillä allekirjoittaneella on vielä kesken edellisen vuoden jäähdyttely-Legatot. Huppista.

Sukkakisassa neulotaan kilpaa - tai sitten ei.  Pari viime vuotta olemme Ma-Chanin kanssa kisanneet Sukat Makkaralla-joukkueessa, mutta menestys ei ole ollut häävi. Tänä vuonna ei taida olla joukkuetta tulossa, vaan yksilöinä yritetään parhaamme. Aion tänäkin vuonna osallistua samalla teemalla kuin joka vuosi: yritän neuloa sukat valmiiksi jokaisen etapin loppuun mennessä.

Tulevina viikkoina esittelen viime SukkaFinlandian jokaisen etapin sukat etappijärjestyksessä. Jospa sitä sitten saa lisää inspiraatiota ensi vuoden kisaa varten!


Jannekset
(Jeanies in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 68 s. (koko 41-42)
Ohje: Naapurin Janne / Anna Johanna
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Aapo siniharmaa + tuntematon jämäharmaa
Kulutus: Aapo 140 gr, jämä 20 gr eli yht. 160 gr (80 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 päivää

Sitten kaivamme muistivihkon naftaliinista, jotta on jotain kirjoitettavaa. Vaikka teillehän riittänee pelkästään nuo huikean hauskat valokuvat. Ystäväni vatsalihakset saivat mainion treenin näitä kuvatessa. Armoa ei annettu, ei auttanut kuin kurotella jalkoja kohti Kasinosaaria.

Sukat neulotaan varresta varteen ja takana kulkee nätti palmikkokuvio, joka sulautetaan kantalappuun (sori, ei näy kunnolla kuvissa). Kantapään jälkeiset kiilakavennukset on piilotettu jalkaterän päälle, mikä oli erittäin tavallisuudesta poikkeavaa. Twisti piristi sukan neulomista, mutta helppoa se ei siitä tehnyt. Muistaakseni silmukoiden poimiminen oli suhteettoman haastavaa.

Ennen neulomista värikoodasin ensimmäisen kaavion värittämällä sen värikynillä. Sillä tavalla pysyn paljon paremmin kartalla palmikonkierroista ja olenkin tehnyt saman lähes jokaiseen palmikkosukkaohjeeseen.


Ainut muokkaus, jonka tekisin näihin sukkiin koskeekin jalkaterän palmikkokuviota. Vaikka se loppuukin symmetrisesti, olisin halunnut palmikon jatkuvan kavennuksen reunoihin saakka. Kisasukkia ei valitettavasti voi ruveta muokkailemaan tai jää pisteet saamatta - ellei tietysti neulo ihan vain rennosti ilman kisapakotteita.

Oma ongelmansa tuohon kohtaan toi puikkojen vaihtumiskohta: keskellä kulkee selkeä löysien nurjien silmukoiden rivistö. Tämänhän olisi voinut estää käyttämällä magic loop-tekniikkaa, joka löytyy kilpaneulojien tekniikoiden työkalupakista. Itse en ole saanut tekniikasta kiinni, mutta voin yrittää parantaa kisasuoritustani tekemällä kahta sukkaa yhtä aikaa sukkapuikoilla.


Ensimmäisen etapin sijoitukseni ei mairitellut: 149 / 170 ja kerrytin vain yhden pisteen joukkueen kisasaldoon. Seuraavaa etappia varten jäi kaksi päivää aikaa lepuuttaa ranteita. Sellaista se on kun neuloo äärimmäisen tiukkaa neulosta: ranteissa ja sormissa tuntuu turhankin tehokkaasti. Aina on langan aikaansaama punainen jälki vasemmassa etusormessa. Neulominen on kuulkaa vaarallinen laji!

Lankana on äiskältä lahjoituksena saatua Aapoa. Se on aivan samaa tavaraa kuin Novitan Seiskaveikka, mutta ehkä jotain värjäyskoneen puhdistuserää (näin olen kuullut, älkää ottako tätä faktana). Väri on huomattavasti epätasaisemmin kiinnittynyt ja se on aivan ihanan eläväinen, melkein käsinvärjätyn oloinen.

Enkä enää edes löydä neulomaani jämäharmaasinistä muun langan joukosta. Joskus jämät tuntuvat pomppaavan silmille heti, mutta tässä se onneksi sulautuu joukkoon.

-Ricchan-

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Sukkia ystäville


Ensivaikutelma
(First Impression in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat
Ohje: Oma sovellus
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novitan 7veikka väreissä musta (99) ja tumma violetti (757)
Kulutus: Musta 98 gr, violetti 43 gr eli yht. 141 gr (70,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 päivää

Näissä on täysin samanlainen varsi kuin For the Horde-villasukissa, jotka tein rakkaalleni kolmisen vuotta sitten. Tarkoituksena oli neuloa uudet versiot kyseisistä villasukista, mutta neuloin liian tiukkaa ja sukan varsi ei sitä myötä sujahtanut kantapään ylitse.
"Eih!" pääsi suustani ja mökötin sohvan nurkassa ainakin viitisen minuuttia. Sitten keksin, että onneksi on muitakin immeisiä joille kelpaavat villasukat. Ei olisi pakko purkaa jo neulottuja varsia.

Ja tästä lähti suunnittelu. Värit sopivat Ma-Chanille täydellisesti, joten lähdin etsimään jonkinlaista kirjoneulekuviota jalkapöydän päälle. Sukupolvien silmukat-kirjan lapas-osiostata löytyikin sitten Suursaaret-kuvio. Jalkapohjaan päätin tehdä perinteisiä raitoja: 2 violetilla ja väliin 1 mustalla.


Varsi on neulottu niin, että violetti on dominoivana värinä. Vaihtamalla lankadominanssin olisin saanut mustan nousemaan paremmin esille myös jalkapöydässä. Vaan koskapa halusin kuvion olevan hankalammin tulkittava, pidin violetin dominoivana versiona. Näin  sain aikaan sen efektin, ettei nopeasti katsottuna musta kuvio nouse kovinkaan helposti esille.

Lopputuloksena oli sopivaa epämääräisyyttä: ensivaikutelmaltaan musta väri näytti syövän violetin ja kuvio erottui vain haaleasti. Sitten kun silmä tottuu väriyhdistelmään, sen kauneus nousee esiin.

Tästä syystä sukkien nimeksi nousi Ensivaikutelma. Kun tutustumme uuteen ihmiseen, me näemme vain pintakerroksen ja senkin vain pikaisella vilkaisulla. Siitä jo teemme arvioita yksilön persoonallisuudesta, tuomitsemme/ihailemme jotain ulkoista piirrettä ja kaiken sen perusteella osa jopa olettaa, tuleeko uuden tuttavuuden kanssa toimeen vai ei. Vaan kunhan tutustumme kyseiseen henkilöön, alamme nähdä pieniä vivahduksia siitä, millainen ihminen kyseinen persoona on. Kun katsomme tarkemmin, huomaamme miten monisyinen se henkilö onkaan.

Lopputulemana sainkin kopiosukkien sijaan jotain jännää ja vähän syvällisemmän tarinan neuleen taustalle. Tykkään kovasti näistä sukista, toivottavasti Ma-Chankin tykkää.



Mummin reseptillä
(With Grandma's recipe in Ravelry)

Mikä: Kuvioneulevillasukat
Ohje: Mummin perinnevillasukkamalli
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen sport värissä Hämy
Kulutus: Musta 98 gr, violetti 43 gr eli yht. 141 gr (70,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 5,5 päivää

Syksyllä Savonlinnassa järjestettiin Syystulet-tapahtuma, jonne suuntasimme ystäväni kanssa. Kävelimme kaupungin rantaraitin halki kojujen halki Riihisaareen ja teimme siellä kierroksen ihmetellen, mitä kaikkea keskiaikamarkkinoilla olikaan tarjottavanaan. Nautiskelimme mansikkasuklaatikuista, kauhistelimme vartaassa hengaavaa kokonaista sikaa, söimme muurinpannuletut silmät aukaisevan kahvin kera.  Löysin itselleni oman kettupatavahdin jota olin himoinnut jo pitkään sekä samasta kojusta valurautapannun puunaamiseen tarvikkeita.

Takaisin päin kulkiessa Harjun langan tarjouslankakori kiinnitti huomioni. Sitten huomasin vieressä toisen korin, jossa oli Louhittaren lankoja -15% hintaan. Ja pari muutakin koria tupaten täynnä ihanuuksia, kaikki samassa kauppakojussa. Eihän siitä ohi päässyt ilman ostoksia...


Ystävä ihastui Väiskin harmaaseen sport-lankaan, josta sovimme diilin: hän kustantaisi pari vyyhtiä lankaa ja mie neuloisin niistä villasukat. Yhdistin työpyynnön tämän vuoden Sukkasatoon ja sain sillä edes yhden parin satosaldoon, mwahaha.

Yllättäen kävi niin, että villasukat neuloutuivat yhdestä vyyhdistä. Tätä ei tapahdu kuin erittäin harvoin. Yleensä saan varata vähintään sen 200 grammaa lankaa villasukkaparia varten ja lähes aina olen joutunut korkkaamaan sen varalla olleen vyyhdin/keräsen jotta saan neulottua kärjet loppuun saakka.

Väri tässä langassa on aivan ihana, vaikka harmaa ei lempiväritaulukostani löydykään. Tämä väri on sellainen elävä harmaa, väriskaala vaihtelee lempeästi lähes sinihopeisesta syvempiin ja tummempiin sävyihin. Käsinvärjätyissä langoissa on vain jotain sellaista mitä teollinen värjäys ei saa aikaan...

Kohta tässä varmaan nirsoutuu liikaa - ja kotimaiset värjärit kiittävät.

-Ricchan-

lauantai 7. syyskuuta 2019

Hiekkamyrsky talven keskellä

Päätinpä sitten jatkaa talvisissa tunnelmissa. Suurta syytä asiaan ei ole: kuvakansiossa oli vielä yhden neulepipon kuvat editoimatta ja nepä tästä nyt tein valmiiksi asti. Pääsee sitten ajankohtaisiin asioihin eli tämän vuoden puolella valmistuneisiin neuleisiin :3


Talvimyrsky
(Winter Storm in Ravelry)

Mikä: Palmikkopipo kirjekuoripäättelyllä (144 s)
Ohje: Hiekkamyrsky / Anna Johanna
Puikot: 4 mm sukkapuikot
Lanka: Novita Isoveli petrooli (187/7413) ja tummansininen (158/1542)
Kulutus: Petrooli 108 gr, tummansininen 79 gr eli yht. 187 gr
Aikaa kului: 4 pvää

Eka kuva on tarkoituksella sumea enkä tarkoittanut sitä blogiin ladattavaksi... Tarkoitus oli vielä lisätä lumihiutaleita saadakseni aikaan myrskymeininkiä, mutta en halunnut editoida liikaa. Harmittaa joissain sarjoissa kuinka videoon lisätään tietokoneella juttuja, sitten se editoidaan täydelliseksi... jonka lopuksi kaiken päälle lätkäistään lumisadetta. Etenkin suoratoistopalveluissa näytöllä saattaa tapahtua sen verran, että kun vielä nettiyhteys/kuvantoistovehkeet eivät pysy perässä niin seurauksena on pelkkää rakeista lumimösmöä.

Joten lumipyry sai luvan jäädä. Kuva kuitenkin viehätti kaikessa pehmeydessään, joten eiköhän se kelvanne - päätyi kuitenkin blogipostauksen pääkuvaksi ja instaankin asti.

Yritin hakea talvista raikkautta näihin kuviin. Vähän sellaista esimakua tulevasta kunhan tuo syys pääsee etenemään. Pakkasen kirpeys tuntuu niin hyvältä, mutta syksyn kuulauskin viehättää kovasti allekirjoittanutta.


Kyseessä on siis vuoden 2018 viimeinen valmistunut työ. Iskä sai tästä itselleen joululahjan - kevättalvella ja pari kuukautta myöhässä. Huppista. Melkein pitäisi jo nolottaa moinen myöhästely.

Koska halusin pitää iskän korvat lämpiminä, tein kaksinkertaisen reunan. Ensin neuloin tummansinisellä 2 oikein 2 nurin-neulosta hilppasen verran eli jumalattoman monta kerrosta. Sitten kävin raidoittamaan vaalealla, niin että vaaleat raidat kasvoivat ja tummat pienenivät. Lopulta yhdistin reunat jo lähes perinteeksi muodostuneella silmukoiden poimimisella.

Tämän jälkeen siirryin ohjeen pariin. Palmikkokuvio oli selkeä ja miellyttävää neulottavaa. Jännyys koittikin kirjekuoripäättelyn merkeissä. Oli muuten aikamoista aivojennyrjäyttelyä, kunnes ymmärsin kuinka se oikein toimii. Ja sitten ihastuinkin tekniikkaan todella paljon <3


Tykkään päättelyn lisäksi ohjeen palmikkokuviosta. 12 silmukan kuvio muodostuu kahdeksasta kerroksesta jotka vievät mukanaan. "Jospa neulon vielä yhden kerroksen"...
Ohjeessa vihjattiin kirjekuoripäättelyn syövän pipon korkeutta jonkun verran, joten palmikoita tuli neuloa reilusti. Neuloin kuusi kertaa kaavion verran eli yhteensä 48 kerrosta. Toivoin sen todella riittävän.

Kirjekuoripäättely oli ihan mahtava tapa saada yksinkertaiseen pipoon jännä ulkomuoto. Ohjeen esimerkkipipo on neulottu pehmoisesta kasmir-langasta, joten tällainen villainen tuhti versio toi valitettavasti omat ongelmansa päättelyn suhteen. Sormivoimat olivat koetuksella, mutta sain valmista aikaan (vähän myös pelotti puikkojen puolesta). Piposta tuli niin ihana, että päätin adoptoida sen mikäli se ei sopisikaan iskän isompaan päähän.


Huoleni oli kuitenkin aivan turha. Pipo on nähty käytössä ja sitä on kehuttu lämpimäksi. Aivan varmasti, onhan Isoveli tujakkaa villaa.

Neulonta sujui kuin huomaamatta, pipoon ei kulunut kuin muutama päivä ja se oli jo valmis. Kun neulekärpänen puraisee ja ohje osuu kohdalleen niin valmista tulee hyvinkin nopeasti. Jospa jonain päivänä tekisin samanlaisen pipon itselleni, kenties vähän vähemmän paksusta langasta. Lipastossa olisi juuri sopivasti pörröistä Picchun sataprosenttista alpakkaa odottamassa vain neuleprojektia...

-Ricchan

perjantai 16. elokuuta 2019

Corgipipaa ja SukkaSatoa

Hui miten talvisia kuvia onkaan tässä päivityksessä! Monessa blogissa on tullut vastaan syksyisiä fiiliksiä, joten lienen sitten hiukan aikaani edellä - tai vaihtoehtoisesti jäljessä, aivan kummin vain.

Pääasia molemmissa vuodenajoissa on se, että lämmikettä tarvitaan. Ja lämmin tämä pipo-otus todellakin on.


Peruspipo à la corgi

Mikä: Kirjoneulepipo
Ohje: CorgiLove / Jonna Kapela
Puikot: 4,5 mm pyöröpuikot
Lanka: Novita Isoveli tummansininen (158) ja petrooli (187)
Kulutus: Tummansininen 112 gr, petrooli 106 gr eli yht. 218 gr
Aikaa kului: 5,5 pvää

Kuvissa esiintyvän pipon neuloin armaalleni joululahjaksi. Valitettavasti paljastui, että se on aivan liian pieni! * gasp *
Eli ei muuta kuin neulomaan uutta. Lankaa ei ollut aivan riittämiin, joten tämä ensimmäinen kuvissa esiintyvä versio piti pistää lihoiksi (tai ehkä sittenkin langoiksi). Voi hitsit. Onneksi uusi pipo on samanlainen joten kuvat pystyi hyötykäyttämään tähän postaukseen, mwahah.

Huvittava muistella, miten niin salaa pakersin ykkösversiota, mutta sitten kakkosversion neulostin ihan avoimesti soffalla istuksiessa. One Pieceä taisi mennä useampi jakso. Mistä tuli mieleen, että odotan innolla Masterchef Australian 11. kautta joka pitäisi alkaa viimeistään syyskuussa. Kuinka moni on mukana hypetyksessä?


Ohjeen löysin Räveltämöstä, on ilmainen ja suomenkielinen. Hirmu selkeä, ruutukaaviota oli helppo seurata eivätkä rivit hyppineet silmissä.
Kuviota en muokkaillut yhtään, mutta reunuksen tein kaksinkertaisena. Juuri nyt ohje on hukassa joten en voi edes tarkistaa mitä kaikkia muita modauksia olen tehnyt. Ainakin enempi silmukoita, muistaakseni 2 tassukuviokertaa piti lisätä.

Pidin kovasti pipon yksinkertaisesta ulkoasusta. Kahdella värillä saadaan kauniin yksinkertainen kirjoneule, jossa piti tosin aika urakalla sitoa lankalenkkejä. Eivätpä ne miuta kauheasti haitanneet ja tuovatpahan lisää paksuutta.


Erityisesti söpöt tassukuviot yhdistettynä sydämiin olivat omaan mieleeni kovastikin. Kukapa koirafani ei haluaisi tällaista päähinettä itselleen. Mies on monen muun kanssa aivan ihastunut vauhtimakkaroihin, joten tämä lahjus oli täsmäosuma. Jeij!

Hauskana yksityiskohtana kerrottakoon, että vaikka pipo valmistui viidessä päivässä, hengasi se puolivalmiina puikoilla viisi kuukautta. Valmistuminen tapahtui toukokuussa, joten käyttöönottoa saataneen odottaa jonkin aikaa.


Viime aikoina on kauheasti ollut tekemistä näyttöjen suorittamisessa ja amk-kurssien kanssa. Tuntuu, että vuorokaudesta loppuvat tunnit aika haipakkaa. Viime vuoden SukkaFinlandian kisasukat ovat vielä kuvaamatta - hienosti ovat jaksaneet odotella työpöydän nurkalla siistissä pinossa tätä tulevaa tapahtumaa. Lisäksi Ma-Chan muistutteli, että SukkaSato on aivan nurkan takana. Jösses, olin melkein unohtanut! Hilppasin äkkiä Ravelryyn päivittämään ryhmän infokuvaa sekä lisäilemään ajantasaisia keskusteluketjuja.

Jälleen kerran satoa kerätään vain Räveltämössä. Tägillä sukkasato2019 voi merkitä tulevia jalanlämmikeprojekteja ja ryhmän löytää klikkaamalla tästä. Instaankin voitaisiin yrittää saada Sukkasato2019-tägillä kuvia keskeneräisistä tai valmiista töistä.


Olisi niin monta neuletta josta haluaisin vielä höpötellä, mutta niiden lienee odoteltava omaa postaustaan. Joten toivotan tässä kohtaa kivaa syksyn alkua kaikille :3

- Ricchan -

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Peruspipsa käännetyllä reunalla

Kun neulova ihminen yleensä kysyy elämänsä valon toiveita hattuasioiden suhteen, kohtaa hän todennäköisesti jonkun seuraavista lauseista: "Joku ihan tavallinen." "Peruspipo." "Ei mitään ihmeellisyyksiä."

Yritä siinä sitten neulojana juonia, kuinka voisi täyttää toiveen, mutta saada silti tehtyä jotain pientä kommervenkkiä ettei neulonta olisi kerrassaan aivotonta meininkiä. Joskus aivottomuus on aivan ihanaa ja kerrassaan mieltä tyhjentävää meditaatiota. Joskus taas se ei todellakaan riitä, ei ainakaan tässä pipossa.


Peruspipo vol I
(Casual Beanie Vol I in Ravelry)

Mikä: Pipo omalla ohjeella (210 s)
Ohje: Oma räpellys
Puikot: 2,5 mm Chiagoo-pyöröt
Lanka: Holst Garn'in Highland värissä Turf (suom. nurmi)
Kulutus: 97 gr
Aikaa kului: 6,5 pvää

Ymppäsin pipoon käännetyn reunan, jotteivät ukkelin korvat paleltuisi. Kokeilin lisäksi uutta tekniikkaa: pipon neulomista pyöröpuikoilla kaapelin avulla. Tämä olisi tavallaan testipipo koonsa puolesta, jotta voisin neulostaa talveksi sitten violetista värjätystä Purple Touchista vuorellisen version. Tämä yksilö valmistui viime vuoden lokakuussa, joten mitään kiirettä en ole uuden version kanssa pitänyt. Jospa sitten kunhan saan SukkaFinlandian jäähdyttelyohjeen neulosteltua...

Lanka oli periaatteessa sukkalankaa (80 % villaa, 20 % nylonia), ei todellakaan tuntunut siltä. Niin pehmoista ja hyvin puikoilla kulkevaa tavaraa, ai että. Tykkäsin todella. Tavallisesti myös saan neuloessa sormeni auki, mutta ei tämän langan kanssa.


Alkuun laskin silmukat testineuleesta saadakseni oikean kokoisen pipon. 34 s/10 cm ja 50 krsta/10 cm kertoi statistiikka. Eli tutummin 3,4 silm/1cm leveyssuuntaan ja 5 silm/1 cm pystysuuntaan. Koska päänympärys oli 58,5 cm, tarvitsisin rapiat 198,9 silmukkaa. Pelasin sitten varman päälle ja tein 210 silmukalla, ihan vain ettei tule liian pieni. Onneksi pelasin, tuli juuri hyvän kokoinen pipo-otus.

Ohje on harvinaisen simppeli: Joustinta neulotaan ensi alkuun 40 kerrosta, sitten vielä 45 kerrosta. Taitoksen pituudeksi saadaan 7-8 cm, joka peittää korvan. En muista miksi, mutta näiden kahden välissä kavensin pois silmukoita niin että jäi 192 silmukkaa. Tämän seurauksena piti sitten neulostaa osa silmukoista 3 oikein yhteen kahden silmukan sijaan.

Seuraavaksi neule taitetaan ja nostetaan pohjasta silmukat, jotka neulotaan yhteen nykyisten silmukoiden kanssa (tarkempi selostus kahden vuoden takaa tästä linkistä). Sitten vain posotellaan suoraa kunnes pipo on miellyttävä korkeudeltaan. Itse pääsin helpolla, vain 33 kerrosta tarvittiin - ainakin kun vertaa joustinneuleen kerrosmääriin.


Kavensin aika haipakkaa, 30 kerrosta lisääntyi pipoon. Sen oli tarkoitus olla 6 cm korkeutta ainakin paperilla, pipossakin kaiketi. Yksi välikerros olisi ollut varmaankin hieman tarpeen ulkonäöllisesti, mutta mies tuntui tykkäävän päätä pitkin etenevästä kavennuksesta. Jos se hänelle kelpaa, niin kelpaa se allekirjoittaneellekin.

Pipo on ollut käytössä, ja se jos mikä on paras kiitos neulojattarelle. On ilo nähdä oma kättensä työ tekemässä sitä mihin se on tarkoitettu: lämmittämässä rakasta kumppania <3

-Ricchan-

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Ilahduttaminen tuo hyvän mielen

Siilit ovat söpöjä pieniä tuhisijoita, joista ensivaikutelman sain Kaukametsän Pakolaiset-lastensarjasta. Tutisevat, jatkuvasti pelon kanssa kamppailevat pienet otukset tuntuivat niin kovin toivottomilta. Myöhemmin olen oppinut, että siilin luonne voi olla hyvinkin temperamenttinen. Ne voivat olla ahmatteja, itsetietoisia ja kulkevat eteenpäin söpöisästi töpsötellen yllättävän kovallakin vauhdilla.

Lemmikisiilibuumi taitaa suurimmaksi osaksi olla ohitse, mutta sainpa siitä huolimatta (ai, vaikuttiko se ollenkaan?) aikaiseksi neulostaa ystävälleni tilaustyönä siilisukat.


Kirjoneule-siilit
(Hedgehogs in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 38 (72s)
Ohje: Hedgehog Socks - Titta Järvensivu (ohje)
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Langat: Gjestal: Janne väreissä beessi, turkoosi ja ruskea + Novita: 7veikka valkoinen
Kulutus: Beessi 70 gr, turkoosi 56 gr, turkoosi 44 gr, valkoinen 34 gr
eli yht. 204 gr (102 gr/sukka)
Aikaa kului: 7 pvää

Tässä kohtaa lienee asiallista mainita pieni sivuhuomautus, että sukat valmistuivat jo viime vuoden marraskuussa ja ovat olleet jo pitkään käytössä. Kova oli huoli sopivuudesta - tiedättehän, käsialani ei ole sieltä löysimmästä päästä... Mutta onneksi huoli oli tarpeetonta. Omaan jalkaani nämä olivat hiukan tiukan oloiset, mutta emme anna sen häiritä.

Kiirettä en näiden kanssa pitänyt. Aikaa kului lankojen tilaamisesta sukkien valmiiksi saamiseen kokonainen kuukausi. Sitten kuvaamiseen löytyi aikaa vasta kuukausi myöhemmin. Hiljaa kiiruhtaen hyvä tulee ja niin tulikin. Päällimmäisenä mieleen nousee ystäväni ilahtunut reaktio sukistaan. Se kupliva tunne nousee edelleen jonnekin rinnan tietämille ja tuo hymyn huulilleni... Ehdottomasti paras palkinto jonka voit saada käsityöläisenä.


En ole ennen neulonut Jannesta. Verrattuna perussukkalankaani Seiskaveikkaan Jannessa on 10 prosenttia enemmän villaa. Sen tunsi käsissäkin, lanka oli paljon pehmeämpää ja neuloontui sujuvammin. Vasempaan etusormeeni ei myöskään syntynyt palojälkeä joka sinne yleensä tulee muutaman tunnin neulonnan jälkeen. Odotuksia ei langan suhteen oikeastaan ollut, joten plussan puolelle jäätiin. Ainoana miinuksena mainittakoon beessin langan solmu, mutta se jäi ainoaksi.

Ohje oli yleissilmäykseltään siisti. Kirjoneulekaaviot olivat riittävän isoja sekä selkeitä, oma suosikkini oli tattikuvio. Valepalmikkoa pääsin neulomaan ensimmäisen kerran (en tee sitä toiste). Tiimalasikantapää oli tuttu, mutta en nyt muista noudatinko ohjetta vai teinkö oman väännökseni mukaan. Jalkapöydässä tein todellakin omiani, sillä ohjeen silmukkamäärällä olisin saanut aikaan vain koon 36 sukan. Levensin kuviota niin, että siilin molemmilla reunoilla oli kummallakin puolella viisi silmukkaa eli yhteensä 64. Sillä silmukkamäärällä tiesin saavani koon 38 jalkaan sopivat sukkaset.


Silmukoin vielä lopuksi siileille nenulit sekä korvat paikoilleen. On hyvä kokeilla uusia asioita, sitten tietää ovatko ne oma juttu vai eivät. Silmukointihan on todella kätevä tapa esimerkiksi onteloneuletta päätellessä, mutta tällainen pieni sipistely ei minun tämänhetkiseen pirtaani sovi.

Tästä huolimatta nautin neulomisesta ja kaiken kaikkiaan tämä oli kiva projekti. Hirmu kiva yksityiskohta olivat siilin tassunjäljet jalkapohjassa, hihittelin niitä aina välillä neulostellessa.

-Ricchan-

keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Pantteriprinsessa

Vihdoin ja viimein opiskelut ja SukkaFinlandia antavat sen verran myöten, että pystyn kirjoittelemaan taas blogiin. Tässä välissä olen myös opetellut kuvankäsittelyä, mikä on ottanut yhden taakan pois armaan valokuvaajani harteilta. Hänen ei enää tarvitse kuin toimia kameran takana - mikä ei todellakaan ole niitä helpoimpia hommia. Alkuun voi olla että editoimani kuvat ovat aika kauheita, mutta harjoitus tekee mestarin (ja youtube-tutoriaalit).

Nyt sormia syyhyttää kertoa näistä ihanista pantteri-villasukista, jotka tein viime vuoden lokakuussa Ma-Chanille syntymäpäivälahjaksi.


Pantteriprinsessa
(Panther Princess in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 39 (72 s)
Ohje: Baltian Prinsessa - Tiina Kuu (ohje)
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Langat: 7veikka musta ja keltainen
Kulutus: Musta 112 gr, keltainen 48 gr eli yht. 160 gr (80 gr/sukka)
Aikaa kului: 6,5 päivää

Nämä ovat ihanat ja täynnä suosikkijuttujani! Kirjoneuletta, piilotetut kiilakavennukset ja kokonaisuus väreineen yksinkertaisen selkeä. Olen aikaisemminkin neulonut TiiQ:n eli Tiina Kuun ohjeilla, joten tiesin että voin vain neuloa posottaa menemään ihan niin paljon kuin sielu sietää ja ranteet kestää.

Jos jotakuta kiinnostaa, Räveltämöstä löytyy kyseisen neulesuunnittelijan tuotantoa klikkaamalla tästä. Ja mikäli englanti hirvittää, sivuston saa suurimmalta osaksi suomeksi ihan sivun alalaidassa olevalla "suomi"-tägillä.


Kun pyysin lahjan saajalta väritoiveita, sain vastaukseksi mustan, keltaisen ja oikein ärtsyn neonpinkin. Pääväriksi halusin mustan tasapainottamaan sukan kokonaisulkoasua, oli kuvioväri sitten kumpi tahansa. Keltainen oli lankapohjaltaan 7veikkaa kun taas pinkki oli Nallea. Se on vähän ohuempaa neulottavaa kuin 7veikka. Varmuuden vuoksi otin sitten molemmat värit samanpaksuista lankaa jotta sukista tulee varmasti sopivat.

Aluksi tietysti olin pohtinut ihan vakavasti, josko jaksaisin silmukoida kirjoneulekuvion "auringon" keskelle pinkin silmukan. Se olisi ollut juuri sopiva pieni väripläjäys, mutta kuten sukista näkee, pinkki jäi jonnekin matkan varrelle. Huppista. Sitä saa mitä sattuu tulemaan.

Kirjoneuleessa joudun pitämään varani todella usein. Käsialani on tiukkaa ja nytkin neuleen pinnasta näkyi kuinka se meni kupruille. Onneksi kastelu ja pingotus auttoivat asiaa, mutta eivät nekään mitään ihmetemppuja ole. Tästä johtuen on aina vähän jännitystä ilmassa sopivatko sukat saajalleen.

Ja jos eivät sovi, niin sitten edessä on yleensä purkutuomio. Onneksi niin ei kuitenkaan tällä kertaa käynyt.


Näissä kyseisissä sukissa kiilakavennukset oli piilotettu pohjan puolelle, mikä on hirmu kiva yksityiskohta. Lopussa piti itse valita haluaako neuloa viimeisen kavennussilmukan kuvio- vai pohjavärillä. En osannut päättää, joten arpa päätti puolestani: menin kuviovärillä molemmissa sukissa.

Ainoana negatiivisena huomiona mainittakoon, että silmukoita joutuu siirtelemään kantapäätä valmistellessa. Aivot meinasivat nyrjähtää kun yritin pohtia miten silmukat oikein tulee siirtää. Sukkapuikot tekivät asian hankalaksi, sillä ohje on kirjoitettu magic loop-tekniikalle. Lopulta kuitenkin ymmärsin asian ja loppuneulonta sujui kitkatta.

Yleensä teen neuloessa muistiinpanoja mm. siitä kuinka puikkojen heiluttelu on sujunut. Näiden sukkien kirjauksissa ei ollut mitään muistiin kirjoitettua, joten oletan ihan törkeästi nauttineeni niin kovin neulonnasta, ettei ole ollut lainkaan mitään ylimääräistä mainittavaa. Kelpo ohje, kelpo sukat. Onnea Ma-Chan!


-Ricchan-

p.s. Niin, taustalla näkyy elämäni ensimmäinen itse kudottu matto. Tuli oikein hyvä hänestäkin.

maanantai 11. helmikuuta 2019

2019 Ensimmäinen etappi

Kenellekään ei kai tule yllätyksenä, että kysehän on Sukka Finlandian ensimmäisestä sukasta.

Naapurin Janne / Jean next door

By Anna Johanna
 Lanka: Wool Me Once Fibers ~ Sands of the Nile
Puikot: 2.5mm
Koko M 
Ohje tulee kenties Ravelryyn maksulliseksi ohjeeksi neulekisan päätyttyä

Ohje on kirjoitettu mukavan selkeästi sekä ulkoasukin on miellyttävä. Kaaviokuvat oli myös selkeät ja kivasti sisällytetty kaikki koot samaan kaavioon ja eri koot selkeästi eritelty toisistaan.
Hieman hämmennystä/hämäännystä aiheutti ainakin allekirjoittaneelle silmukkamerkit, joita ohjetta orjallisesti noudattaen käytin, mutta koin ne kyllä itselle tarpeettomiksi.
Mukava tuulahdus omille aivoille ja tavanomaiselle sukka mallille jota yleensä tulee neulottua, toi jalkapöydälle muodostuva palmikkojen ja nurjien silmukoiden viisto linja, joka myös (ohjeen miehekkäästä nimestä huolimatta) loi naisellisen siron ilmeen.
Varressa takana palmikoista muodostuva limittäinen timanttikuvio.
Ja nyt on annettava erityishuomio tälle langalle, fingering vahvuiselle Wool Me Once Fibersin Merino Sock langalle. Niin unelman pehmeää neulottavaa, että ei voi uskoa! 

Kaiken kaikkiaan kerrassaan ihastuttava malli omasta mielestä ja tähän mennessä tehdyistä kisasukista henkilökohtainen suosikki. 

Tähän mennessä etappeja takana jo 3 ja tänään (10.2.) alkaa etappi 4, mutta niistä saatte tietää sitten myöhemmin.. Hue hue hue!

~Ma-Chan~

torstai 24. tammikuuta 2019

Aika rientää



Ja se todellakin tuntuu rientävän! Blogi on ehtinyt jo kypsään kuuden vuoden ikään ja sen kunniaksi päräytämmekin synttäriarvonnan. Me molemmat haluamme osoittaa suurta kiitollisuutta teitä kaikkia kohtaan jotka olette eksyneet blogiimme lukemaan vahingossa tai joskus jopa tahallisestikin. Myös instagramin puolella (kassaatko_blogi) suuri ihmetys koitti kun seuraajiemme numerollinen määrä tavoitti kolminumeroisen summan.

Kiitos teille kaikille ja loistavaa alkanutta vuotta pakkasineen kaikkineen!

Mitä arvotaan?

4 numeron tilaus Suuri Käsityö-lehteä, jossa neulontaohjeiden lisäksi ompelua, koristelua, virkkaamista, askartelua ja vaikka mitä. Ei liene turhan tuntematon lehti kenellekään.

Kuinka osallistun?

Laitahan spostia osoitteeseen kassaatko (at) kassaatko.fi ja laita viestiin seuraavat tiedot:

* Nimesi/nimimerkkisi
* Spostiosoitteesi
Suosikkijuttusi blogistamme
Mikä sai sinut tänään hymyilemään

 Tadah! Siinä kaikki, tähdellä merkityt tiedot ovat pakollisia.

Milloin arvonta päättyy?

Osallistua voi kuun loppuun saakka (31.01.-19) ja arvonta suoritetaan helmikuun ensimmäisenä päivänä.

Rekisteriselostetta

Sähköpostit poistetaan arvonnan suorittamisen jälkeen eikä niiden sisältämiä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille. Poikkeuksena arvonnan voittaja jonka lisätietoja tullaan tarvitsemaan lehtitilauksen tekoa varten.
Arvonnan järjestäjät eivät saa tästä mitään rahallista suoritetta miltään taholta, vain hyvää mieltä ja ihmetystä.

Tällä kertaa arvonta toimii spostitse eikä kommenteissa, sillä halusimme parantaa lukijoidemme tietoturvaa. Kommenteissa kaikki näkevät sähköpostiosoitteet, mutta meilin kautta ne päätyvät vain meidän tietoisuuteemme - josta ne poistuvat arvonnan jälkeen.

Toivomme monia osallistujia ^___^

Pakkasterveisin,

Ricchan ja Ma-Chan

maanantai 14. tammikuuta 2019

Vuosi vaihtui, voisinko minäkin?

Olisipa helppoa vain laittaa joitain asioita elämästään vaihtokoppaan. Viime syksyn muutto ja elämänmuutokset ovat olleet henkisesti raskaita, enkä oikein vieläkään koe että olisin täysin balanssissa kaiken kanssa. Eläminen täällä susirajalla tuntuu mukavalta! Rakastan tätä rauhaa ja hiljaisuutta kaikkien niiden meluntäyteisten keskustaelämisen vuosien jälkeen. On ihanaa, kun rakkaani on täällä lähellä ja näemme toisiamme useammin. Ystävät tosin jäivät edelliselle paikkakunnalle ja heitä on toisinaan ikävä, mutta senkin saa korjattua kun pitää yhteyttä ja päräyttää joskus käymään. Suurin murheen kryyni on (valitettavasti) työ. Sanomatta sen enempää joskus haluaisin heittäytyä työttömäksi ja ihan vain.. Hengittää! Tehdä asioita josta nauttii... Tilanne kaipaa muutosta, löytäisinpä vain rohkeutta!
Back to the Business!
Marras- joulukuun ajalla on valmistunut neuletöitä.
Jokaisesta en ala suuremmin kertoilemaan, haluan vain näyttää ne teille, jotta pääsen aloittamaan tämän vuoden puhtaalta pöydältä :'D
Näin mukava minä olen..

Chrysaetos - huivi

By Heidi Alander

 Lanka: Drops Nord
Puikot: 4-4.5mm
Ohje: Ravelrystä (maksullinen) 
Tämä malli on mukavan vaihteleva, on ainaoikeaa, tasaista neuletta sekä pitsiä. Tämä vielä sillälailla kesken, että pingottamista kaipaisi ja päättelykeijukin eksyi reitiltään.. 

Joulukalenterisukat 2018

By Niina Laitinen

 Lanka: 7 veljestä luonnonvalkoinen ja havu + punainen glitter Novita välke? 
Puikot: 3.5mm
Ohje: Taimitarha-fb ryhmässä yhteisneulonnasta

Villapesupäkät

By Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama

 Lanka: Rintalan tilan Ilo ja Suru sukkalanka
Puikot: 3.5mm
Ohje: Ravelrysta (ilmainen) 

Treysta 

By Jennifer Steingass

 Lanka: Hjertegarn SW Merinoull
Puikot: 4.5 ja 3.5
Ohje: Ravelrysta (maksullinen) tai Lainemagasine nro. 4(?)

Sukkaresepti- sukat

By Koukuttaja- Marika

 Lanka: Drops Fabel Print
Puikot: 2.5mm
Ohje: Ravelrysta (ilmainen) 
Nämä sukat on rakennettu Sukkaresepteistä, joista vot valita mieleisesi vaihtoehdot :) 

Elämän Virta

By TiiQ

 Lanka: Tukuwool värissä Mantu
Puikot: 3mm
Ohje: Sukka Finlandia kisaohje, mahdollisesti kilpailun jälkeen saatavana Ravelrysta? 
Nämä ovat tosiaan SukkaFinlandian lämmittelysukat, jotka valmistuivat joulukuussa, koska eihän sitä kisaa voi lämmittelemättä aloittaa :D

Cuneus- huivi

By Koukuttaja

Lanka: Adlibris baby merino 
Puikot:3mm?
Ohje: Ravelrysta (ilmainen) 
Sama kuin edellisessä huivissa, pingotusta ja päättelyä vailla... 

Keskeneräisiä töitä tällä hetkellä 2, Heidi Alanderin Adventti mysteeri knitalongin Kaarne- huivi, johon valitsin varastosta lankoja joita en ikinä muuten käyttäisi. Kaikki ovat mohair-akryylisekoitelankoja. Novita Rosen turkoosi lanka kyllä uhkaa loppua kesken, joten on kai keksittävä vaihtoehtoinen lopetus kyseiseen huiviin, koska en todella aio käydä sitä purkamaan!
Toinen aktiivinen keskeneräinen on nyt tammikuussa aloitettu Susanna Winterin Hyggedays-villapaita (ohje ravelryssa, maksullinen).

Lanka investointeja on tullut tehtyä Joulun aikana hurjasti (ihan kuin olisin tarvinnut yhtään enempää) , ja ostoskoriin on päätynyt minulle uusia lankoja uusilta värjäreiltä kuten Ikke Yarns, Wool me once Fibers, WoolAmalia, Mothy and the Squid sekä Lanitiun ex Machina. En tiedä mitä kaikkea noista teen, kun tuli tilattua sinkku sekä sukkalankaa, mutta eiköhän kaikki jotenkin joskus saada tursattua.

Olen myös ottanut projektiksi tehdä lankainventaarion ja kirjata stashini Ravelryyn. Tähän mennessä pelkkiä täysiä keriä on lähes 6 kiloa, jämiä en ole edes laskenut vielä ja kaapeissa lymyää vielä 2 n. 30L muovilootaa jotka sisältävät jämiä sekä täysiä keriä *nielaisu* .. Taitaa tulla tupenrapinat :'D.

Joululahdaksi sain Banelta 30€ lahjakortin Taito- shoppiin, joten ehkä koitan tuhlata sen välineiden uusimiseen langan sijasta.. Tai ehkä ihan pikkuisen lankaa? Jooko?

Tein myös itselleni lupauksen, että alan pitää kirjaa paremmin tekemistäni neuletöistä ja langan kulutuksesta. Aion aloittaa sen nyt kaikista 2019 aloitetuista/tehdyistä töistä, joten listan avaa mukavasti SukkaFinlandian Etappi 1, mutta niistä lisää toisen kerran :)

Mukavaa alkanutta vuotta!
~ Ma-chan ~

torstai 10. tammikuuta 2019

Sukka-Finlandia ja raitasukkaa

Voiko lapselle tehdä villasukat niinkin synkästä väriyhdistelmästä kuin punainen ja musta?

Kyllä voi, varsinkin jos mukaan ynnää vielä valkoisen hieman keventämään vaikutelmaa. Lopputulos on kevennyksestä huolimatta särmikäs ja sukista löytyy asennetta.



pikkuHemmot
(pikkuHemmot in Ravelry)

Mikä: 3-vuotiaalle villasukat, koko 28 (56 s)
Ohje: PikkuHemmot (oma ohje, tulossa)
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Langat: 7veikka punainen, musta ja valkoinen
Kulutus: Punainen 28 gr, musta 27 gr, valkoinen 23 gr eli yht. 78 gr (39 gr/sukka)
Aikaa kului: 3 pvää

Näistä sukista ei juurikaan ole sanottavaa. Siskonpojan lempiväri on punainen ja halusin tehdä hälle synttäreiksi raitasukat. Oheisväreiksi valikoituivat musta ja valkoinen, koska fiiliksellä mentiin ja ne sopivat todella hyvin kirkkaaseen joulunpunaiseen.

Onni onnettomuudessa, kävi nimittäin tuuri ja pikkukaveri oli toivonutkin punaisia sukkia synttäreiksi. Lahja osui siis napakymppiin. Mukana oli tietysti vähän karkkia ja Autot-palapeli, ettei olisi aivan liian pehmeää menoa.


Huolimatta kantapään raidoituksen ajatusvirheestä tykkään sukista kovasti. Musta kantapää vie ajatukset pois joulusta ja tasapainottaa koko yleisolemusta. Värit sopivat ja sukat ovat selkeästi punamustat enemmmän kuin puna-musta-valkoiset.

Näissä sukissa tein myös yksinkertaisen nauhakavennuksen, sillä halusin kokeilla miltä se näyttäisi. Taistelen kahden eri kavennustyylin välillä, mutta taitaa olla että valitsen tähtikavennuksen.


On ihan hurjaa, miten iso jalka pienellä lapsella loppujen lopuksi on. Tiukalla käsialallani 56 silmukkaa tarvittiin ympärysmittaan. Omaan, kymmenen numeroa isompaan laitan kuitenkin jo sen 64 silmukkaa.

Sitten vielä lopuksi juttua kansallisesta nopeusneulontakisasta eli  tutummin Sukka-Finlandiasta. Se on tällä hetkellä menossa, lisäinfoa saa heidän kotisivuiltaan (sukkafinlandia.fi). Ensimmäinen etappi starttasi viime sunnuntaina. Allekirjoittaneella on ensimmäinen sukka valmiina ja toista aloittelen tänään vihdoin ja viimein!

Lisäksi olen huisin onnellinen siitä, että tänä vuonna Ma-Chanin ja minun kanssa on kisaamassa kokonainen joukkueellinen muita neulojia. Kiitos teille ihanuuksille kun olette kanssamme kulkemassa tätä matkaa :3

-Ricchan-