torstai 26. maaliskuuta 2020

SukkaFinlandia 2019

Aion tässä esitellä teille vuoden 2019 SukkaFinlandian aikaansaannokset. Lämmittelymalli ja Etappi 1 Naapurin Jannet onkin jo aikanaan esitelty joten niistä en erityisempiä kommentteja aio esittää.. Muista malleista kertoilen sikäli mikäli jotain erityistä muistan, kun nuo muistiinpanot eivät allekirjoittaneelle ole koskaan ollut vahvuus.

Lämmittely Elämän Virta

Etappi 1 Naapurin Jannet


Etappi 2 Aave

 Puikot 2.5mm
Lanka Louhuttaren luola värissä jäkälä
Pitsikuvio oli helppo sisäistää, eli minusta ihan perus hyvät pitsisukat.

Etappi 3 Impromptu

 Puikot 3 mm
Langat eri jämiä 
Kantapää oli uusi bumerangi malli, muuten en pitänyt koko sukasta. Rasittavaa oli laskea että täyttää kisavaatimukset ja epähuomiossa tein palmikot vain etupuolelle vartta ja vaatimukset täyttääkseni oli pakko käydä purkamaan koko varret ja tekemään uudestaan.

Etappi 4 Harmonia
 Puikot 2.5mm
Lanka Lanitium ex Machina värissä Baikal
Oikeat puikot tähän malliin olisi ollut 2.25mm mutta tällöin en omistanut välikoon puikkoja. Sain siis itselle reilun kokoiset sukat. Jälleen kerran perushyvät pitsisukat.

Etappi 5 Halo
 Puikot 2.5mm
Lanka Novita Venla väri omenankukka

Etappi 6 kärhöt
 Puikot 2.5mm
Langat Coopknits Sock Yeah! värit Jadeite ja Chryso, terät ja kantapäät Lanitium ex machina jämä Baikal
Näitä maalasin vesiliukoisilla puuväreillä.



torstai 12. maaliskuuta 2020

SF 2019, jäähdyttely - Legato + pariskuntasukka

Nyt on aika hurja meno: Sen lisäksi, että sain kaikki etapit ajallaan ja vielä lämmittelynkin kisan puitteissa valmiiksi, niin keksin vuoden 2019 lokakuun loppupuolella, että haluan vielä neuloa Sukka-Finlandian jäähdyttelyohjeenkin.


Legato
(Legato in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 71 s. (koko 36)
Ohje: Legato / Merja Ojanperä
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita Nalle turkoosi ja Novita 7 veljestä valkoinen
Kulutus: Turkoosi 67 gr, valkoinen 23 gr eli yht. 89 gr (44,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 11,5 pvää

Olin ajatellut, että ehtisin kahdessa kuukaudessa neuloa nämä sopivasti joululahjaksi. Vaan kuinkas sitten kävikään... Marraskuu 2019 käytännössä hujahti jonnekin. Katosi. Puf vain. Yhtäkkiä oltiin joulukuussa ja sittenhän ne kiireet vasta iskivätkin. Joka tapauksessa, joululahjaksi nämä eivät ihan ehtineet. Mutta eipä hätiä, immeisiä kun voi lahjoa ympäri vuoden jos niin haluaa.

Ohje on tosiaan Sukka-Finlandia 2019 bonusohje, joka vaatii valitettavasti suurennuslasin. Kaaviot ovat aika pieniä ja niitä tihrustaessa meni sekä näkö että selkä... no ei sentäs. Ensimmäistä kaaviota ei olisi ainakaan saanut isommaksi kuin tulostamalla A3-kokoisena. Kaavio oli siis niin iso kuin sivulle vain mahtui. Tietysti ainahan voisi olla tabletti, että kyllä niitä konsteja löytyy jos ei simmujen tarkennus riitä.


Merja Ojanperä on tosiaan suunnitellut tämän mallin ja sen suomenkielisen ohjeen voi ostaa Räveltämöstä viiden euron hintaan. Ohjeessa on valitettavasti vain yksi koko (71 s), mutta sitä voi sitten soveltaa eri kokoisilla langoilla kuten allekirjoittanut teki. Tavoitteenani oli tehdä koon 36 sukat, joten lähdin kokeilemaan tiukkiskäsialallani josko Nalle olisi sopivan ohutta siihen tarkoitukseen. Ja olihan se.

Nimi tulee musiikin maailmasta ja on suomeksi "sitoen". Wikipedia kertoo: "kyseessä on musiikin esitystapa, jossa sävelten välissä ei ole taukoa, vaan ne liittyvät saumattomasti yhteen". Samaa on haettu ohjeessa, jossa pitsineule lähtee varresta ja jatkuu taukoamatta jalkaterän päällä. Parhaimmillaan sukassa on viisi eri palmikkoa menossa yhtä aikaa, mikä tekee yleisilmeestä omaan makuuni hivenen levottoman.


Yhden pitsin palmikonkäännöt ovat jotain mitä rakastan. Sillä saa niin helposti aikaan siroja kuvioita. Näissä sukissa päästään sen suhteen ilottelemaan oikein kunnolla varressa, mutta sitten palmikkoähky yritti iskeä. Meinasin sen lisäksi ahdistua kantapään kaaviosta, jossa oli kaiken kukkuraksi myös takareunastaan neulottuja nurjia silmukoita.

Kaaviossa oli kyllä yhden silmukan joustinta ja nurjia silmukoita, mutta se oli helposti muistettavissa koko kantalapun pituudelta. Pääsin siis ansaitulle meditaationeulonnalle, jolloin takareunaiset nurjat silmukatkaan eivät menoa haitanneet.


Kantapään keskellä kulkee yhden palmikon käännös aivan loppuun saakka ja se tasoittaa peilikuvapalmikot sukan varresta.

Koska halusin varmistaa turkoosin Nallen riittävyyden, tein alun joustinneuleen ja kantapään valkoisella 7veikalla. Niistä tuli söpön hahtuvaisia ja valkoinen korostaa kivasti sinertävää pirtsakkuutta. Turkoosia jäi kyllä sen verran, että olisin saanut molempiin kantapäät neulottua pääväreillä, mutta parasta olla varma.

Nämä sukat sopivat tavattoman hyvin pariskuntasukiksi viime kesäkuussa tekemilleni Hemmoille.


Taivaan Turkoosia
(Sky Turquoise in Ravelry)

Mikä: Perusvillasukat, 80 s. (koko 39-40)
Ohje: Hemmot / oma ohje
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Aapo, väreissä taivas ja luonnonvalkoinen
Kulutus: Taivas 134 gr, valkoinen 27 gr eli yht. 161 gr (80,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 7 pvää

Nämä sukat aloitin jo marraskuussa 2018, mutta sukan valmistumisen viime metreillä menin silmukoimaan aika ronskilla otteella ja kärkeen tuli kuoppa. Seurauksena menetin mielenkiintoni työhön täysin. Vasta toukokuussa 2019 sain aikaiseksi purkaa muutaman kerroksen verran jotta sain pääteltyä sukan kunnolla. Siitä ei sitten mennytkään kuin kolmisen päivää niin sukan pari valmistui ennätysajassa. Kun neulefiilis iskee, se todella iskee.


Nämä ovat ihan perussukat, joita neuloin silloin kun tarvitsin yksinkertaisen tv-neuleen itselleni. On jotenkin hiukan hankalaa olla tekemättä mitään television ääressä. Ei sillä, suoratoistopalveluahan sitä tulee lähinnä katsottua ja jo DVD:llä olevia sarjoja. Ne etenkin ovat niin tuttuja, että on pakko saada käsille jotain tekemistä.

Sukissa on joustinneule, joka jatkuu kärkeen saakka. Varressa on luonnonvalkoisella viisi raitaa, joiden välissä on yhden kerroksen raitoja. Isot raidat kasvavat niin, että ensimmäinen raita on 3 kerrosta, seuraava 4 ja kolmas 5 kerrosta. Sitten ne lähtevät vähenemään, kunnes viimeisessä on taas vain 3 kerrosta. Helppoa, sanoisinko jopa meditaationeulontaa.


Nämä ovat pariskuntasukat Legatoille: kirkkaan valkoinen ja luonnonvalkoinen, turkoosi ja hieman tummempi taivaan turkoosi. Jouduimme ukkelini kanssa olemaan kesällä 2018 evakossa putkiremontin ajan useamman kuukauden, joten halusin kiittää majoittajiamme näillä sukilla. Olen lahjan annon ajankohdan suhteen todella myöhässä, mutta ajatus on tärkein. Uskoisin.

Joten jos te ihanat ihmiset luette tätä, kiitos kun otitte meidät kattonne alle <3

-Ricchan-

torstai 27. helmikuuta 2020

SF 2019, lämmittely - Elämän Virta

Sukka-Finlandiassa lämmittelysukat on tarkoitettu neulottavaksi ennen varsinaista kisakoitosta. Sillä tavalla kisaajat saavat harjoitella valmiiden sukkien raportointia ja testaillaan erinäisiä asioita, mikä toimii ja mikä ei. Tämän vuoden kisassahan lämmittelykierros ei ole kisaan osallistumisen kannalta pakollinen, mutta vuonna 2019 se vielä oli.

Siksipä näitä sukkia on neulottu useana eri kuukautena. Aloitin joulukuussa 2018, jatkoin vähän tammi- ja helmikuussa sekä sain lopulta valmista maaliskuussa 2019.


Elämän Virta
(Elämän Virta in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 60 s (koko 38)
Ohje: Elämän Virta / Tiina Kuu
Puikot: 3,5 mm Knit Pro-hiilikuitusukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Eero värissä Kanerva
Kulutus: 142 gr (71 gr/sukka)
Aikaa kului: 8,5 pvää

Näihin valitsin joululahjalangaksi saamani 7veikan Eeron ja poikkeuksellisesti 0,5 mm paksummat puikot kuin millä olen normaalisti neulonut. Ajattelin saavani sillä kulutettua langan loppuun saakka ja omaan jalkaani sopivat villasukat. Normaalisti käsialani vaatii 7veikkaa neuloessa 64 silmukkaa siihen tarkoitukseen. Tosin neulonkin hartiajumikireästi ja 3 millin puikoilla...

Ohje oli kirjoitettu suoraan magic loop-tekniikalle, minkä huomasi hyvin kantapäätä tehdessä: sukkapuikot tuntuivat aina olevan jotenkin huonosti ja tiellä. Urheasti kuitenkin jatkoin valitsemallani tavalla. Kantapää tehtiin tiimalasikantapäänä, mutta hirmuisan söpöillä minikiiloilla. Kiilojen ansiosta päällä voitiin jatkaa palmikkokuviota sen lainkaan häiriintymättä kantapään käännöksestä.


Lisäksi kuvion lyhyempi sivu lähtee kaventumaan juuri kun minikiilakavennukset päättyvät, minkä aikaansaamat vastakkaiset kolmiokuviot on aivan ihanan hellyyttävä yksityiskohta. Ei sillä, että siihen tulisi kiinnitettyä huomiota, mutta neuloessa tuollaiset pikkujutut pitävät mielen virkeänä ja piristävät neulojan projektia.

Päällispuolen kuvio on se mihin ihastuin tässä mallissa. Yhden käännöksen palmikot ovat jotain mitä rakastan ja niiden ansiosta sukissa on hillittyä eleganssia. Lisäksi kierteet muodostavat jalkapöydän päälle sydämiä, joten kuka voisi olla pitämättä tästä mallista.


Sekä vasempaan että oikeaan sukkaan on oma kaavionsa, joten vaikka sukat ovatkin erilaiset ovat ne selvästi parit toisilleen. Ohjeessa oli kolme eri kokoversiota, joista otin L-koon. Kaaviothan värikoodasin itselleni, jotta niitä olisi helpompi seurata.

Nämä sukat neuloin erikseen sitä mukaa kun muilta kisasukilta ehdin. "Pakko saada sukat valmiiksi"-paniikki iski vasta maaliskuun puolessavälissä kun sain kuudennen etapin valmiiksi. Oli miulla vielä viisi päivää aikaa saada lämmittelysukat valmiiksi, jotta pisteeni laskettaisiin yhteen muun joukkueen kanssa.

Malli pääsee ehdottomasti suosikkilistalleni. Kiitokset Tiinalle, ei hän suotta ole tituleerattu Villasukkien kuningattareksi.

-Ricchan-

p.s. Laitan tähän muistiin ihanan hetken ystäväni kanssa, kun kuvasimme näitä sukkia. Hän oli tällä kertaa kameran takana kun allekirjoittanut yritti vuorostaan saada aikaan balettimaisia poseerauksia. Se oli hivenen hankalaa, sillä tasapainoni ei ole sieltä parhaimmasta päästä. Loistavin ja kuvaavin sitaatti tilaanteesta oli "Tuo on hyvä, pidä toi!", eli asento pysyi ehkä 2,5 sekuntia.

torstai 13. helmikuuta 2020

SF 2019, etappi 6 - Kärhöt

Sukka-Finlandian viimeisellä etapilla oli tiedossa kirjoneuletta ja villasukkien värittämistä. Kyllä, värittämistä. Luit ihan oikein.

Voi juku miten jännää kyseinen homma oli. Hankin sitä varten vesivärikynät joista arvelin olevan hyötyä myös tulevaisuudessa piirtämisen parissa. Tämän mallin väritetyistä kukista sai nimittäin lisäpisteitä joukkuekisaan ja tottakai halusin tehdä kaikkeni kerätäkseni joukkueelle mahdollisimman ison pistesaaliin.


Kärhöt
(Kärhöt in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, 68 s. (koko 39-40)
Ohje: Kärhöt / Tiina Kaarela
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Eero, luonnonvalkoinen, 7 veljestä grafiitinharmaa ja jämäsininen
Kulutus: Luonnonvalkoinen 71 gr, harmaa 55 gr ja sininen 51 gr
eli yht. 177 gr (88,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 pvää

Viimeinen etappi starttasi laskiaistiistain iltana ja olin onnellistakin onnellisempi: kirjoneuletta. Ihan tavallista, meditaatiokirjoneuletta erivärisellä aloituksella, kantapäällä ja lopetuksella. Kisaväsymys oli alkanut jo painaa jonkin verran enkä olisi oikein jaksanut kiinnostua mistään Trapetsitaiteilijan tyylisistä sukista enää. Kiitos ja ylistys!

Sukat aloitetaan kärjestä, neulotaan jalkaterään kirjoneuletta, rakennetaan ihanan helppo kantapää, jatketaan varteen kirjoneuletta (toiseen sukkaan peilikuvana) ja lopuksi joustinta sukansuuhun sekä italialainen päättely. Resorista tuli hyvä, lopetuskohta ei erotu niin selkeänä kynnyksenä. Laitetaan tekniikka korvan taakse jos vaikka tulisi joskus tarvetta joustavalle päättelylle. Ohjeessa annettiin suoraan linkki Virkatun kissan blogiin, sinne voipi päästä tästä klikkaamalla.


Lopuksi kun sukat oli saatu valmiiksi ja pääteltyä, väritettiin vähintään kahdeksan sukkaa joko haluamallaan tekniikalla tai sitten kirjomalla. Tässä kohtaa valitettavasti vesivärikynät osoittautuivat himpun verran huonoksi ideaksi: Kastelussa väri levisi kukkakuvion ulkopuolelle ja nyt se on ihan höperön näköinen. Abstraktia taidetta?

Voisin kyllä yrittää vielä kastella sukat ja katsoa josko saisi pestyä värikynän kokonaan pois. Mielestäni sukat olivat suloiset ihan ilman väriäkin, mutta pisteiden eteen mitä vain.

Kantapäähän jäi höpön oloinen nyppy, sillä se vain silmukoitiin umpeen. Jalassa ollessa sukka myös hieman hiersi ikävästi, mutta ehkä se oli vain uutuudenkarheutta. Tekniikka oli uusi ja olin iloinen päästessäni oppimaan sittenkin uutta.


Langat olivat taasen vaihteeksi Novitan 7veikkaa, jota yritän kovasti saada pois varastoistani pyörimästä. Luonnonvalkoisen kerät menivät lähes melkein kokonaan ja tummansinistä ikuisuusjämääkin kului puolet pois. Harmaata jäi vain 13 gramman nöttönen, eli tavoite oli omasta mielestäni aika lailla saavutettu.

Tässä kohtaa olisi hyvä muistaa, miten pärjäsin koko kisassa, mutta ei, en muista. Huonosti taisi mennä, sekä yksilökisassa että joukkueessa. Joskus alkuun ruma kateus nopeampia neuloja kohtaan nosti päätään, mutta se meni ohitse kun ymmärsin oman todellisen syyni kisata: koska se on kivaa.


Joskus kisaaminen on kyllä myös ihan saakelin stressaavaa kun etapin loppu on jo nurkan takana ja sitä yrittää ottaa viimeistä loppukiriä... On vain hyväksyttävä, ettei nopeusneulonta ole minun juttuni. Sen ymmärtäminen tuntui hyvältä ja uskaltauduinkin jättämään nykyisessä vuoden 2020 kisassa etappi kolmosen nopeuskisaamisen kokonaan pois.

Lisäksi Sukka-Finlandiaan osallistumalla tulee neulottua mukavuusalueen ulkopuolelta ja joka kisassa opin uusia asioita. Se tuntuu todella hyvältä kun pääsee oivaltamaan erilaisten tekniikoiden saloja ja honaamaan, että "hei, sukan voi neuloa näinkin!".

-Ricchan-

maanantai 3. helmikuuta 2020

SF 2020 etappi 1, Ingrid

Niin on polkaistu uusivuosi 2020 käyntiin Sukka-Finlandian parissa.

Ingrid
Suunnittelija: Niina Laitinen
Puikot 3mm, alumiiniset
Lankana Novita Nalle värissä syreeni

Niina Laitinen on minulle ennestään tuttu suunnittelija ja minulla on useita hänen ohjeitaan. Siksipä odottaa saattoikin helppoa ja selkeää neulerupeamaa. Hänen ohjeensa ovat minusta helppolukuisia ja selkeitä, eikä tämäkään ollut poikkeus. Kaiken kaikkiaan siis miellyttävä yhdellä värillä tehtävä sukka, joka pitää mielen virkeänä pitsi ja palmikkokaaviota seuratessa.

Toivoisin lisää tämän kaltaisia töitä, mutta lankalistaa selatessa se taitaa olla turhan paljon toivottu.

Näistä sukista ei valitettavasti ole parempaa kuvaa, sillä nämä on jo lahjoitettu eteenpäin toisten jalkojen lämmikkeeksi.

Viime vuosi meni bloggaamisen suhteen allekirjoittaneen osalta suorastaan reisille. Ehkä tänä vuonna paremmin. Koko viime vuotta en suinkaan ole ollut neulomatta, vaan esittelen esittelemisen arvoisia tekeleitä tulevaisuudessa. Ja älkää pelätkö, ette saa vuoden 2019 Sukka-Finlandiapläjäystä uudelleen, ellette sitä erikseen toivo, korkeintaan kollaasin omista räpellyksistä ilman sen suurempia esittelyjä.

~Ma-Chan~


torstai 30. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 5 - Halo

Viidennellä etapilla olivat neulottavana Veera Välimäen suunnittelemat villasukat, jotka yhdistivät pitkät, ohuet sarvipalmikot ja ainaoikeat palkit.


Pinkkiä haloa
(Pink Halo in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, koko 38 (68 silm.)
Ohje: Halo / Veera Välimäki 
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita Nalle, väri atsalea
Kulutus: 95 gr (45,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 pvää

Nämä sukat aloitettiin käänteisesti varpaista ja neulottiin sieltä ylös varteen. Kokovaihtoehtoja oli kaksi, S ja L. Olin muistelevinani, että olisin neulonut isomman version, mutta neuloinkin S-koon sukan. Sukkapuikoilla tietysti, vaikka kahden sukan neulominen samaan aikaan pyöröpuikoilla olisi ollut hyvää harjoiteltavaa tässä kohtaa.

Silmukoiden luomiseen oli kaksi vaihtoehtoa, Judy's magic cast on ja kasialoitus. Tykkäsin Judy-aloitusversiosta. Sain sillä kärjen aloitettua nätisti ja hermoja kiristelemättä. Kasialoitusta käytttäessäni joudun välillä neulomaan turhan tiukkoja silmukoita, tuntuu että hampaat ovat koetuksella kun puren niitä yhteen. Puikotkin ovat koetuksella, puiset versiot napsahtelisivat todennäköisesti iloisesti poikki.

Harmillisesti kärjen aloituksen jälkeen tein jonkinasteisen virheen toisessa sukassa ja jouduin purkamaan jonkin verran. Muistiinpanoista ei valitettavasti lue minkä erheen olen tehnyt. Jouduin purkamaan myös kantapäässä sekä B-kaaviossa kertaalleen. Huppista sentään.


Ohjeessa parasta olivat selkeät ja isot kaaviot. Niistä sai hyvin selvää ja toistettavan kuvion oppi nopeasti ulkoa. Kisavaatimuksissa piti toistaa B-kaavion mallikertaa neljä kertaa valmiissa sukassa. Kaavio B oli yksinkertaisen miellyttävä sarvikuvio, joka neuloutui sukkien varsien selkäpuolelle.

Sukan suuhun neulottiin 1 oikein, 1 nurin-neulosta, joka oli aluksi 1 oikein takareunasta ja 1 nurin takareunasta, mutta se muutettiin myöhemmin. En oikein saanut reunasta tasaisen siistiä yrittämisestäni huolimatta. Toivottavasti se ei haitanne sukkien tulevaa omistajaa.


Ohje julkaistiin helmikuun lopulla lauantaina klo 10:00, ja neuloinkin koko viikonlopun. Viikolla ei oikein ollut aikaa, ainoastaan keskiviikkona yritin edistää sukkia jonkin verran. Onneksi sitten tulikin perjantai, eli puikoilta lensi neuletta koko viikonlopun ajan. Sukat valmistuivat lopulta kaksi päivää ennen seuraavan etapin alkua.

Löysimme ystäväni kanssa Savonlinnasta aivan ihanan louhikon, jossa saimme kuvattua sukat graniittia vasten. Se löytyi Savolan vanhan saharakannuksen takaa ja oli täydellisen harmaa tausta näille ärhäkän pinkeille sukille.

-Ricchan-

torstai 16. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 4 - Harmonia

Rauhallinen palmikkomainen pitsineule, hieman vajaa kerä 7veikan vaaleaa violettia ja epäilys langan riittämisestä sukkapariin. Siinäpä lähtökohdat Sukka-Finlandia 2019 neljännelle etapille.


Harmonia
(Harmonia in Ravelry)

Mikä: Pitsivillasukat, 64 s. (koko 39)
Ohje: Harmonia / Pirjo Iivonen
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä vaalea violetti ja valkoinen
Kulutus: Violetti 146 gr ja valkoinen 2 gr eli yht. 148 gr (74 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 päivää

Vuoden 2018 kisassa Pirjo Iivosen Hellunen-malli oli kisan viimeinen helppo maaliinlaskettelu ja tässäkin kisassa saimme neuloa rauhaisaa isoa palmikonkiertoa. Sukat neulottiin varresta alkaen ja niihin tehtiin kiilalisäykset ennen kantapäätä.

Levennyksiin oli kaksi eri tapaa, joista sain aikaiseksi reikäisen version. Reiätön versio olisi vaatinut nurjien silmukoiden neulomista nurin, mikä ei oikein ole minun juttuni, joten arvelin reikäkerroksen sopivan pitsin seuraksi vallan mainiosti. Vähän siis taistelin mukavuusalueelta pois joutumista vastaan, vaikka se onkin yksi syy osallistua kisaan.

Kantapää neulottiin lyhennetyillä kerroksilla ja sain siitä jotenkin hieman hassun näköisen. Eipä se sieltä mihinkään näy, mutta selkeästi olen neulonut joka toisen kerroksen kireämpänä (luultavasti nurjat kerrokset).


Kun kantapää on saatu valmiiksi, kavennellaan ylimääräiset silmukat veks. Pohjassa on sileää neulosta ja päällä jatkuu pitsipalmikkokuvio.

Kisavaatimuksissa kaavio tuli toistaa kahdesti kärjessä ennen kuin sai aloittaa kärkikavennukset. Kaavio itsessään oli vain 24 kerroksen pituinen, joten ei ollut huolta etteikö se mahtuisi riittävän monta kertaa neuleeseen ilman, että kärjestä tulee lonkeron pituinen.


Loppuun tuli nauhakavennus sekä silmukoiden silmukointi neulomalla. Tein taas kaksilla sukkapuikoilla kahta sukkaa yhtä aikaa ja neuloin kerän kummastakin päästä. Valitettavasti epäilykseni toteutuivat: violetti lanka loppui aivan pikkaisen liian aikaisin. Kerä oli kuitenkin ollut alkujaankin vajaa, vain 142 grammaa.

Pienen harmittelutauon jälkeen otin käyttöön valkoisen seiskaveikan, jolla kaventelin kärjen loppuun. Käytännössä tein vain kaksi kavennuskerrosta ja silmukoinnin valkoisella. Olin haaveillut tasavärisistä violeteista sukista, mutta valkoiset päädyt toivatkin yllättävän miellyttävää ilmettä sukkiin. Ne suorastaan piristyivät ja muuttuivat kukkaismaisiksi.


Kyllä nämä vähän kukkasukat ovat.

(Mie ainakin tykkään.)

-Ricchan-

torstai 2. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 3 - Impromptu

Ihanaa uutta vuotta!

En voi uskoa, mutta totta se on: blogi on jo edennyt seitsemänteen ikävuoteensa ja on virallisesti ala-aste-ikäinen. Hui kuinka aika suorastaan rientää.

Haluan kiittää teitä jokaista, jotka luette tätä blogia ja annatte sitä kautta inspiraatiota jatkaa kirjoittamista vuodesta toiseen. Alkuun Kässäätkö? oli lähinnä muistikirja kaikista käsitöistä joita on tullut tehtyä. Nykyään se on käytännössä portti tai aikamatka menneisyyteen, jonka avulla muistissa pysyvät iloiset asiat ja se, millä rakkaudella puikot suihkivat kunkin työn kohdalla.

Kiitokset teille ihanille!

-Ricchan ja Ma-Chan-


Impromptu
(Impromptu in Ravelry)

Mikä: Kuvioneulevillasukat, 64 s. (koko 38/39)
Ohje: Impromptu / Anna Mäkilä
Puikot: 3 mm sukkapuikkot
Lanka: Novita 7veikka harmaa, sähkönsininen, farkunsininen ja 7veikka Eero vaal. sin.
Kulutus: Harmaa 79 gr, sähkönsininen 30 gr, farkunsinen 27 gr ja vaal. sin. 40 gr
eli yht. 176 gr (88 gr/sukka)
Aikaa kului: 5,5 pvää

2018 Sukka-Finlandiassa rakastuin Anna Mäkilän Andante Festivo-sukkiin. Niiden mallikuvio oli kerrassaan ihana ja tykkäsin neuloa niitä vaivalloisuudesta huolimatta. Nimettömät olivat melkoisella koetuksella, koska yhden silmukan palmikot ovat aika tuskaa neulottavaa. Sormet puutuivat, mutta se oli niin sen arvoista.

Sen myötä odotin vuoden 2019 kisamallilta paljon.

Valitettavasti jouduin harmistumaan, kun tajusin ettei tiedossa ole yhtä siroa ja silmiä hivelevää villasukkaa kuin viime vuonna. Tällä kertaa oli tarjolla palkkivärejä ja pintakuviopalmikoita. Suunniteltu malli oli yhtenäinen ja vaikutti mielenkiintoiselta, joten ei muuta kuin avoimin mielin silmukoita luomaan ja sinisiä seitsemän veljestä-langan jämiä tuhoamaan.


Näiden sukkien suunnittelun taustaideana oli inspiraatio ja uuden luominen. Kuvioneuleiden paikkoja sai vaihtaa, värejä sai käyttää kuten halusi sekä muutenkin sukissa oli haettu neulomisen iloa - tietyin kisarajoituksin. Joten voitte uskoa, että harmistukseni ei-siroista sukista haihtui hyvin nopeasti. Näitä villiksiä oli ilo neuloa ja ne valmistuivatkin mukavan nopeasti alle viikossa, vaikka aloitinkin etapin päivän myöhässä. Jäi jopa yksi ilta aikaa ihan vaan olla ja möllöttää ennen seuraavaa koitosta.

Sukat neulottiin varpaista varteen. Matkan varrella oli bumerangi-kantapää, joka oli eräänlainen versio tiimalasikantapäästä. Tykkäsin tästä kantapäästä ja näillä väriyhdistelmillä se korostuu kivasti kokonaisilmeestä.

Neuloin molempia sukkia yhtä aikaa, jotta sain varmistettua langan riittävyyden. Värikombinaatio vaihtaa suuntaa kantapään jälkeen ja muuttuu vaaleasta tummaan. Grafiitinharmaa sopii hyvin yhteen sinisten eri sävyjen kanssa ja väriblokit ovatkin suosikkiyksityiskohtani näissä sukissa.


Lopuksi tehtiin päättely "jollain joustavalla tavalla". Ohjeessa oli ehdotettuna venäläinen päättely, joten mitään miettimättä menin sillä. Oli kiva kokeilla uutta ja vaikka sukansuihin jäikin askelma, olen tyytyväinen. Reuna joustaa olematta kuitenkaan liian lörppä.

Kaaviothan neulottiin toisessa sukassa peilikuvina jotta kisavaatimukset täyttyivät. Lisäksi nyt vaatimukset oli esitetty kerroksina, joten paksummalla langalla neulottaessa sai tehdä saman verran työtä kuin ohuemmalla, fingering-paksuisella langalla. Se on se tämä kireää neulovan kirous, saan tehdä 80 silmukalla sukat jos haluan saada yhtään isompaa villasukkaa. Hyvänä esimerkkinä iskä ja veli, joiden lapioiden koko on ihana 42.


Olen tyytyväinen näihin sukkiin. Palmikot eivät ole liiaksi erilaisia ja yleisilme on sukassa siisti. Ohje ei mene suosikkeihini, mutta ei myöskään inhokkeihin. Osa kaavioista vaati keskittymistä ja osan taas saattoi antaa mennä aivot narikassa. Lopputulemana oikein hyvät perusvillikset pienellä twistillä.

-Ricchan-