Begonia Swirl

Yksi huivi uunista ulos!

Begonia Swirl!
Miellyttävä neulottava eikä alkuun pääsyn jälkeen stoppia tulekaan.

Ei myöskään liian vaikea, mutta vaatii kuitenkin perus englannin taitamista kun toistaiseksi ei vielä ole suomenkielistä ohjetta tarjolla.

Päänvaivaa aiheuttamatta tämä huivi ei kuitenkaan suostunut onnistumaan sillä törmättiinkin tähän vanhaan pingotus ongelmaan.

Huivihan on malliltaan sellainen, että suoran reunan jälkeen silmukkamäärät alkavat joka kierroksella lisääntyä jatkuvasti loppuun saakka.
Näin saadaan aikaan "kellohelma"... näettekö miksi tämä asia koitui hankaluudeksi?
Muutaman epäonnistuneen pinogtusyrtiyksen jälkeen olin saanut työhön kyllä leveyttä mutten sitten niitä rimpsuhelmoja suoristumaan, kunnes keksin kierittää työn ympyräksi jolloin saan levitettyä helmankin auki.

Tällä en kuitenkaan saanut toivomaani korkeutta, mutta täytyy olla tyytyväinen että jälki on tämäkään :'D 

Pingotusalustana nyt valitettavasti iki- ihana petauspatja.. 

 Jos jollakulla on vinkkejä tämäntyyppisten neuleiden pingotukseen niin niitä otan kyllä riemuiten vastaan !

Olemme menossa huomenna Ricchanin ja erään ystävämme kanssa neuloosiin ja pitäisi sinne kehittää jotain neulosteltavaa. Eilen aloitinkin jo jämälankalapasia, mutta taitaa tulla purkuhommia kun tuntuuvat kätöseen liian pieniltä.

Tänään kolahti postiluukusta Salakirjojen Monstra Kalevala värityskirja!
Juu ja kyllä, olen innostunut värityskirjoista.
Huomaan että neulomisen lisäksi ne saa ajan mukavasti kulumaan eikä tarvitse jäädä toisinaan raskaaltakin tuntuvan arjen alle.
Mukavaa kun voi vain unohtua omaan kuplaansa hetkeksi tai toiseksikin.

Vielä toistaiseksi olen väritellyt siskoltani saamaa Japani aiheista joululahjavärityskirjaa minkä olivat ostaneet Kanadan vierailullaan.
Harmi että kamera killeeraa kuvan värit..

Kevättä kohti ohoi!

~ Ma- chan ~

Pingotuksen kässäämisestä

Kuten jo aikaisemmin lupasinkin, nyt on tiedossa kantapään kautta opittua asiaa pingottamisesta. Tylsä postaus siis, mutta yrittäkäähän kestää. Pian on kuitenkin tulossa sukkia Sukkasatoon ja yhdet mattimyöhäiset villasukkaset, jotka saan ehkä tänään valmiiksi.

Aivan ensiksi haluan kuitenkin toivottaa tervetulleiksi kolme lukijaa <3 Olin ihan onnesta soikeana, kun huomasin teidät sivupalkissa~! :D

Aloitetaanpas. Ylemmässä kuvassa juuri puikoilta pois päässyt Revontuli, alempi kuva edustaa hieman venyteltyä ja aseteltua huivia. Poloinen on kovin ryttänä, eikä oikein suostunut aukeamaan kunnolla. Silti miusta tuntui sinä iltana siltä, että vaikka en huivia pingottaisikaan, olisi se tosi nätti. Kuitenkin tahdoin oppia uutta, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Ensimmäinen vaihe: Huivi laitettiin likoamaan veteen (kädenlämpöiseen), jossa se sai olla vähintään puoli tuntia. Itse en halunnut lisätä huuhteluainetta, koska en moisia käytä. Kun vesi pääsi kosketuksiin villan kanssa, ilmaan nousi ihana villainen tuoksu, joka leijaili pitkään pesuhuoneessamme.

Kun puoli tuntia oli kulunut, nostin huivin ylös ja puristin enimmät vedet takaisin ämpäriin. Sen jälkeen kiedoin huivin pyyhkeen sisälle, melkein kuin kapaloon (paitsi että koko huivi oli peitossa). Sitten puristelin kevyesti enimmät vedet pois, jolloin pyyhkeen sisältä paljastui lähes-kuiva, jotenkin kirkastunut huivi.

Tämän jälkeen nappasin nuppineuloja mukaan, avasin vuodesohvamme ja pingotin sitten Ullan ohjeiden mukaan huivin patjalle (Patja oli vaahtomuovia, joten luotin siihen ettei se kastu hirmuisesti. Tai jos kastuisi, niin kuivuisi nopeasti), ja hieman arkailin venytellessäni huivia muotoonsa. Vielä tämän jälkeen venyttelin huivia lisää, kunnes se näytti siltä miltä oletinkin.

Vielä sivuttaiskuva, jossa huivi onkin koko komeudessaan. Annoin huivin olla pingottuneena puolitoista päivää (varmuuden vuoksi), kunnes se tuntui kädellä koskettaessa kuivalta. Aina välillä olohuoneessa kulkiessani en voinut olla ihastelematta kolmiulotteista pintaa, jonka kuvio saa aikaiseksi.

Kun huivi oli pingotettu, päättelin langanpäät (huimat kaksi kappaletta), ja sylissäni oli ihan itse tehty, aivan ensimmäinen huivi. Olin meinaan aika ylpeä itsestäni, kun olin sen jaksanut itselleni neuloa.

Esitellessäni huivia muille, sekä iskä että Miehen siskontyttö totesivat sen tuovan mieleen lepakon. Niinhän se on, vaikka vaahteranlehti olisi varmaan ensimmäinen ajatus keltaisesta tai oranssista huivista. Miehen äiti tuumasi, että hänellekin voisi neuloa samanlaisen. Kunhan Sukkasato on saatu päätökseen, voisinkin tilailla lankaa ja ryhtyä tuumasta toimeen.

Lisää pingotettavan olevasta huivista voi lukea täältä.