Sukka-Finlandia, etappi 6 - Päivä Provencessa

Päivä Provencessa

(Päivä Provencessa - SF 06/2020 in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat virolaistekniikalla koristeltuna, 72 s. (koko 41-42)

Ohje: Päivä Provencessa /Soile Pyhäniska

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Langat: Novita 7 veljestä Pohjola (Luosto), 7 veljestä (vaal. sin)
ja 7 veljestä Eero (kanerva)

Kulutus: Luosto eli vihreä 125 gr, vaal. sin. 76 gr, kanerva 4 gr
eli yht. 205 gr (102,5 gr/sukka)

Aikaa kului: 7 päivää

Voitteko uskoa, miten paljon pidinkään tästä kuviosta? Ihanaa, perinteistä ruutuneuletta pikku jekulla, niin että kuvio kulkee soljuvasti sukkaa pitkin eteenpäin.

Kuudennella etapilla kisassa pääsi oppimaan roositud-tekniikan eli roosimisen. Siinäpä vasta menikin aikaa opetteluun, vaikka ohje oli selkeästi kirjoitettu. Ohjeessa oli siis oikeasti neljä vaihetta, mutta olin ymmärtämättömyyksissäni jostain syystä halunnut toistaa pelkästään ohjeen kohtia 3-4 ja saanut aikaan pari pitkää lenkkiä sukan taakse. Joku kyseli ongelmaketjussa näyttääkö oikealta, jolloin miekin huomasin tehneeni väärin.

Purin saman kohdan kolme kertaa ennen kuin ymmärsin tekniikan salat. Tässä vielä selkokielisenä (luulisin) itselle ja kaikille teille:
1-2. Kuviolankaa kuljetetaan mukana ees taas ja lanka jää vasempaan reunaan.
3-4. Tehdään lenkki, jota heilutellaan työn oikealla ja nurjalla puolella. Lanka jää oikeaan reunaan.
Toistetaan kohtia 1-4 kunnes kuvio valmistuu.

Loppukuvio olikin sitten huomattavasti vähemmän aivojumppaisaa toimintaa. Laskettelin maaliin saakka hyvillä mielin kun olin oppinut jotain uutta.

Roosimiskuviolla luotiin kolme kukkakuviota, joiden välissä varsi saatettiin loppuun ja tehtiin kantapää. Koskapa olin valinnut metsänvihreän Pohjolan ja taivaansinisen perus-7veikan langoikseni, oli luonnollista että metsässä kasvaa kanervia. Ja sillä tuli viimeisen langan värivalintakin hoidettua.

Tykkään. Vaikka sukista tuli aika isot, koon 41-42, niin en ole niitä saanut vielä lahjoitettua kenellekään. Kuvasimme ne vanhan sähkömuuntamon portailla ja kylläpä muuten oli kuuma. Jouduin laittamaan tavissukkien päälle yhdet villasukat, joiden päälle sovittelin nämä sukat. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä kesäkuun taivaalta, joten lämpöisä tuli.

Suosikkiyksityiskohtani ovat siis nuo kukat. Toinen, mistä tykkään reippaasti on kiilakavennusten piilottaminen pohjan puolelle.

Kun kiilakavennukset on näin hauskasti ja siivosti jalkapohjan alla, saa kuvio jatkua kaikessa rauhassa päällispuolella. Loistavaa sukkasuunnittelua Pyhäniskan Soilelta, arvostan.

-Ricchan-

Sukka-Finlandia 2020, etappi 4 - Laura

Laura by Sari Nordlund

Lanka: Eluded Fibres Crow

Puikot: 2mm

Koko: One size, 72s

Juu, 1 silmukan palmikonkierrot ovat selvästi tämän vuoden SukkaFinlandian pääajatus.. Mielestäni ihan liikaa! Mutta en mitenkään voi kieltää, etteikö nämä sukat olisi valtavan kauniit ja minun tähän astisista sukista ehdoton suosikki.

Langan valinta tähän malliin ei oikein osunut hämäriin talvi- iltoihin, mutta kyllä kannatti silmiään uhrata. Ohjeen seuraminen oli hyvin intensiivistä sillä hetkeksikään ei voinut luottaa muistavansa kuinka se rivi menikään loppuun ja kisaajia varten oli erityinen vaatimus, että palmikonkiertojen piti kääntyä peilikuvana toisessa sukassa ja molemmissa sukissa muistaakseni kuviokerran puolivälissä olevissa käännöksissä taas eri suuntiin, peilikuvina toisiinsa nähden luonnollisesti. 

(Köh köh, yksi kierto meni väärinpäin toisessa sukassa, mutta ei kerrota sitä kisajärkkäreille)

Kaikenkaikkiaan hyvät ja istuvat sukat, en voi muuta sanoa. Aloitin 7.2. ja lopetin aamuyöllä 16.2.

~Ma-chan~


---               ---               ---               ---               ---               ---               ---               ---

Laura-sukat
(Laura - SF04/2020 in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, koko 39-40 (72 s)

Ohje: Laura socks / Sari Norlund

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Langat: 7 veljestä Pohjola värissä Ruka (881)
Kulutus: 162 gr (81 gr/sukka)
Aikaa kului: 6,5 päivää

Sellaiset. Pientä palmikkoa takareunasta neulottuna ja helmineuletta niiden sisällä. Vahvistettu kantapää, nauhakavennus ja loppuun neuloen silmukointi. Kuulostaa helpolta sekä simppeliltä, yhdessä illassahan nämä tekaisee.

No ei.

Ensinnäkin sukat on neulottu toistensa peilikuvina. Ohjeessa oli siis kaaviot erikseen molempiin jalkoihin, minkä lisäksi palmikoilla tehtiin kikkailuja jotta ne kulkivat kirjaimellisesti nilkan ympäri. Katsetta ei voinut hellittää kovin kauas paperin kiemuroista. Neulon yleensä sohvalla, joten niska ei kovinkaan paljoa arvostanut kun selkä kumarassa tuijotin kaaviota. Myös hartiat ottivat hieman itseensä.

Aloitin lauantaina heti aamusta ja neulostin koko viikonlopun tehokkaasti. Viikolla neuleaikaa oli ehkä puolen tunnin pätkissä, mutta viikonlopun panostin taas. Sukat on saatu valmiiksi ajoissa ollessa ja pisteitä kerrytin huimat 8 kappaletta. Sijoitukseni oli nimittäin 129/143, mikä oli huima parannus edelliseen kisattuun etappiin. Kannatti jättää etappi kolmonen välistä ja rentoutua niin sai taas neuleinnostuksesta kiinni.

Mitään pahaa sanottavaa en näistä oikein keksi. Palmikoita on runsaasti, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Legatossa. Lisäksi voi neuloa palmikot samansuuntaisina molemmissa sukissa, se oli kuitenkin vaatimus vain kisaajia varten.

Novitan Pohjolassa on piiiitkän pitkä väriliuku, enkä alkanut kohdistamaan niitä villasukkia varten. Värinvaihto kulkee kuitenkin suurin piirtein samaa rataa vaihtuen sinisen hetken tummansinisestä aamunkajon vaaleansinertävään.

Ohje oli selkeä ja kaavioita seuraamalla tiesi saavansa sirot ja söpöt sukat. Jos haluat samanlaiset sukat itsellesi, ohjeen voi ostaa Räveltämöstä hintaan 4,96 €.

-Ricchan-

Sukka-Finlandia 2020, etappi 1 - Ingrid

Sukka-Finlandia 2020 starttasi loppiaisena. Olin silloin vielä joululomalla ja pääsin heti luomaan silmukat puikoille kun ohje kilahti sähköpostiin.

Ingrid

(Ingrid in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat

Ohje: Ingrid / Niina Laitinen

Puikot: 4 mm ja 3,5 mm hiilikuituiset sukkapuikot

Lanka: Novita 7 veljestä Pohjola värissä Halti

Kulutus: 122 gr (61 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 pvää

Ensimmäinen koitos tämän vuoden Sukka-Finlandiassa oli Niina Laitisen suunnittelema Ingrid. Ohje on ainakin tätä kirjoittaessani (tammikuu 2020) vielä ainoastaan kisaajien saatavilla. Kisaan pystyi liittymään kesken kaiken jos halusi ja osallistumismaksulla sai kaikki hurjan monta ohjetta (6 etappia, lämmittely ja jäähdyttely + bonuslapaset). Martsan juttelut ensimmäisestä etapista löytyvät tämän linkin takaa.

Kun näiden sukkien ohje saapui, ensimmäinen asia mikä osui silmiini oli ohjeen 56 silmukkaa. Eikä tarjolla ollut muita kokovaihtoehtoja. Sillä silmukkamäärällä ja 3 mm puikoilla saan aikaiseksi nelivuotiaalle sopivan sukan, pohdin mielessäni. Sittenpä ajatus pälkähtikin päähäni: otan 4 mm puikot ja kokeilen, minkä kokoiset sukat saisin aikaiseksi. Loistava idea!

Ja näillä mentiin. Olin ostanut halvennuksesta 7veikan Pohjola-lankaa juurikin Sukka-Finlandiaa ajatellen. Malli oli hieman naisellinen yhden palmikon kuvioineen, joten valitsin kanervan värisen Haltin. Jospa nyt syntyisi ajoissa ollessa äiskälle vaikka syntymäpäivävillasukat! Se olisi aivan mahtavaa.

Mallissa ei loppujen lopuksi ollut mitään uutta allekirjoittaneelle. Yhden palmikon kuljetuksia olin harjoitellut jo Legatolla vain viikkoa aikaisemmin, joten ne sujuivat kivuttomasti. Sivuun tuli kiva valepalmikkokuvio joka saatiin aikaan kaventelemalla ja langankierroilla. Taakse tuli suhteettoman kokoinen salmiakki-kuvio ja siihen neulottiin joustinta.

Kantapää oli perinteinen vahvistettu kantapää jossa vahvike jatkui myös pohjassa. Siitä tuli hirmuisen söpön pumpsis olemukseltaan, tykkään kovasti vaikka en vahvennetuista kantapäistä paljoa perusta normaalisti. Palmikoita jatkettiin kiilakavennusten kanssa samaan aikaan, mutta siinä ei tehty välikerroksia. Lisäksi tässä kohtaa ensimmäisessä sukassa aloin hieman epäillä puikkovalintaani.

Olin ottanut 4 mm puikot ja tein pikaisia laskelmia. Kavennukseen tarvitsisin 18 kerrosta eli noin kuusi senttimetriä. 40 koon sukan pohjan pituus on 26 senttimetriä, eli kavennukset pitäisi aloittaa kun pohjan pituus on 20 cm. Tällä puikkokoolla pohjan pituudeksi tulisi kuitenkin huimaavat 28 senttimetriä, eli vähän turhan pitkäksi menisi. Ratkaisuna vaihdoin 0,5 mm pienempiin puikkoihin.

Puikkojen vaihtaminen auttoi: pohjan lopullinen pituus on juurikin 26 senttimetriä (venytettynä 27 cm) joten sain aikaiseksi juuri passelin kokoiset sukat koon 39-40 jalkaan. Muutenkin ohje oli aikamoisen selkeä ja lyhenteet oppi nopeasti. Iso plussa tuli valmiiksi värikoodatuista kaavioista.

Sijoitukseni oli tällä etapilla 139 jolla keräsin kuusi pistettä omaan laariini. Seuraavaan etappiin pyydettiin varaamaan 100 gr lankaa ja 5-7 gr kuvioväriä. Veikkasin, että saisimme hieman neuloa kirjoneuletta vaikkapa varteen tähtien muodossa.

Etapeista annetaan usein myös vinkkikuvat lankatietojen lisäksi. Lisäksi suunnittelijaa arvuutellaan ja kun viimeinen etappi on tiedossa, tiedetään yleensä myös kisasukan todennäköinen tyyli - vaikka joskus voikin tulla yllätyksiä vastaan.

-Ricchan-

SF 2019, jäähdyttely - Legato + pariskuntasukka

Nyt on aika hurja meno: Sen lisäksi, että sain kaikki etapit ajallaan ja vielä lämmittelynkin kisan puitteissa valmiiksi, niin keksin vuoden 2019 lokakuun loppupuolella, että haluan vielä neuloa Sukka-Finlandian jäähdyttelyohjeenkin.

Legato

(Legato in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 71 s. (koko 36)

Ohje: Legato / Merja Ojanperä

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Lanka: Novita Nalle turkoosi ja Novita 7 veljestä valkoinen

Kulutus: Turkoosi 67 gr, valkoinen 23 gr eli yht. 89 gr (44,5 gr/sukka)

Aikaa kului: 11,5 pvää

Olin ajatellut, että ehtisin kahdessa kuukaudessa neuloa nämä sopivasti joululahjaksi. Vaan kuinkas sitten kävikään... Marraskuu 2019 käytännössä hujahti jonnekin. Katosi. Puf vain. Yhtäkkiä oltiin joulukuussa ja sittenhän ne kiireet vasta iskivätkin. Joka tapauksessa, joululahjaksi nämä eivät ihan ehtineet. Mutta eipä hätiä, immeisiä kun voi lahjoa ympäri vuoden jos niin haluaa.

Ohje on tosiaan Sukka-Finlandia 2019 bonusohje, joka vaatii valitettavasti suurennuslasin. Kaaviot ovat aika pieniä ja niitä tihrustaessa meni sekä näkö että selkä... no ei sentäs. Ensimmäistä kaaviota ei olisi ainakaan saanut isommaksi kuin tulostamalla A3-kokoisena. Kaavio oli siis niin iso kuin sivulle vain mahtui. Tietysti ainahan voisi olla tabletti, että kyllä niitä konsteja löytyy jos ei simmujen tarkennus riitä.

Merja Ojanperä on tosiaan suunnitellut tämän mallin ja sen suomenkielisen ohjeen voi ostaa Räveltämöstä viiden euron hintaan. Ohjeessa on valitettavasti vain yksi koko (71 s), mutta sitä voi sitten soveltaa eri kokoisilla langoilla kuten allekirjoittanut teki. Tavoitteenani oli tehdä koon 36 sukat, joten lähdin kokeilemaan tiukkiskäsialallani josko Nalle olisi sopivan ohutta siihen tarkoitukseen. Ja olihan se.

Nimi tulee musiikin maailmasta ja on suomeksi "sitoen". Wikipedia kertoo: "kyseessä on musiikin esitystapa, jossa sävelten välissä ei ole taukoa, vaan ne liittyvät saumattomasti yhteen". Samaa on haettu ohjeessa, jossa pitsineule lähtee varresta ja jatkuu taukoamatta jalkaterän päällä. Parhaimmillaan sukassa on viisi eri palmikkoa menossa yhtä aikaa, mikä tekee yleisilmeestä omaan makuuni hivenen levottoman.

Yhden pitsin palmikonkäännöt ovat jotain mitä rakastan. Sillä saa niin helposti aikaan siroja kuvioita. Näissä sukissa päästään sen suhteen ilottelemaan oikein kunnolla varressa, mutta sitten palmikkoähky yritti iskeä. Meinasin sen lisäksi ahdistua kantapään kaaviosta, jossa oli kaiken kukkuraksi myös takareunastaan neulottuja nurjia silmukoita.

Kaaviossa oli kyllä yhden silmukan joustinta ja nurjia silmukoita, mutta se oli helposti muistettavissa koko kantalapun pituudelta. Pääsin siis ansaitulle meditaationeulonnalle, jolloin takareunaiset nurjat silmukatkaan eivät menoa haitanneet.

Kantapään keskellä kulkee yhden palmikon käännös aivan loppuun saakka ja se tasoittaa peilikuvapalmikot sukan varresta.

Koska halusin varmistaa turkoosin Nallen riittävyyden, tein alun joustinneuleen ja kantapään valkoisella 7veikalla. Niistä tuli söpön hahtuvaisia ja valkoinen korostaa kivasti sinertävää pirtsakkuutta. Turkoosia jäi kyllä sen verran, että olisin saanut molempiin kantapäät neulottua pääväreillä, mutta parasta olla varma.

Nämä sukat sopivat tavattoman hyvin pariskuntasukiksi viime kesäkuussa tekemilleni Hemmoille.

Taivaan Turkoosia

(Sky Turquoise in Ravelry)

Mikä: Perusvillasukat, 80 s. (koko 39-40)

Ohje: Hemmot / oma ohje

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Lanka: Novita 7 veljestä Aapo, väreissä taivas ja luonnonvalkoinen

Kulutus: Taivas 134 gr, valkoinen 27 gr eli yht. 161 gr (80,5 gr/sukka)

Aikaa kului: 7 pvää

Nämä sukat aloitin jo marraskuussa 2018, mutta sukan valmistumisen viime metreillä menin silmukoimaan aika ronskilla otteella ja kärkeen tuli kuoppa. Seurauksena menetin mielenkiintoni työhön täysin. Vasta toukokuussa 2019 sain aikaiseksi purkaa muutaman kerroksen verran jotta sain pääteltyä sukan kunnolla. Siitä ei sitten mennytkään kuin kolmisen päivää niin sukan pari valmistui ennätysajassa. Kun neulefiilis iskee, se todella iskee.

Nämä ovat ihan perussukat, joita neuloin silloin kun tarvitsin yksinkertaisen tv-neuleen itselleni. On jotenkin hiukan hankalaa olla tekemättä mitään television ääressä. Ei sillä, suoratoistopalveluahan sitä tulee lähinnä katsottua ja jo DVD:llä olevia sarjoja. Ne etenkin ovat niin tuttuja, että on pakko saada käsille jotain tekemistä.

Sukissa on joustinneule, joka jatkuu kärkeen saakka. Varressa on luonnonvalkoisella viisi raitaa, joiden välissä on yhden kerroksen raitoja. Isot raidat kasvavat niin, että ensimmäinen raita on 3 kerrosta, seuraava 4 ja kolmas 5 kerrosta. Sitten ne lähtevät vähenemään, kunnes viimeisessä on taas vain 3 kerrosta. Helppoa, sanoisinko jopa meditaationeulontaa.

Nämä ovat pariskuntasukat Legatoille: kirkkaan valkoinen ja luonnonvalkoinen, turkoosi ja hieman tummempi taivaan turkoosi. Jouduimme ukkelini kanssa olemaan kesällä 2018 evakossa putkiremontin ajan useamman kuukauden, joten halusin kiittää majoittajiamme näillä sukilla. Olen lahjan annon ajankohdan suhteen todella myöhässä, mutta ajatus on tärkein. Uskoisin.

Joten jos te ihanat ihmiset luette tätä, kiitos kun otitte meidät kattonne alle <3

-Ricchan-

SF 2019, etappi 1 - Naapurin Janne

Voi voi, kohta on taas SukkaFinlandian aika ja miulla on vielä koko viime vuoden sukkapoppoo esittelemättä. Huomenna julkaistaan vuoden 2020 kisan lämmittelyohje... mikä sopii kuin nenä naamaan, sillä allekirjoittaneella on vielä kesken edellisen vuoden jäähdyttely-Legatot. Huppista.

Sukkakisassa neulotaan kilpaa - tai sitten ei.  Pari viime vuotta olemme Ma-Chanin kanssa kisanneet Sukat Makkaralla-joukkueessa, mutta menestys ei ole ollut häävi. Tänä vuonna ei taida olla joukkuetta tulossa, vaan yksilöinä yritetään parhaamme. Aion tänäkin vuonna osallistua samalla teemalla kuin joka vuosi: yritän neuloa sukat valmiiksi jokaisen etapin loppuun mennessä.

Tulevina viikkoina esittelen viime SukkaFinlandian jokaisen etapin sukat etappijärjestyksessä. Jospa sitä sitten saa lisää inspiraatiota ensi vuoden kisaa varten!

Jannekset

(Jeanies in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 68 s. (koko 41-42)

Ohje: Naapurin Janne / Anna Johanna

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Lanka: Novita 7 veljestä Aapo siniharmaa + tuntematon jämäharmaa

Kulutus: Aapo 140 gr, jämä 20 gr eli yht. 160 gr (80 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 päivää

Sitten kaivamme muistivihkon naftaliinista, jotta on jotain kirjoitettavaa. Vaikka teillehän riittänee pelkästään nuo huikean hauskat valokuvat. Ystäväni vatsalihakset saivat mainion treenin näitä kuvatessa. Armoa ei annettu, ei auttanut kuin kurotella jalkoja kohti Kasinosaaria.

Sukat neulotaan varresta varteen ja takana kulkee nätti palmikkokuvio, joka sulautetaan kantalappuun (sori, ei näy kunnolla kuvissa). Kantapään jälkeiset kiilakavennukset on piilotettu jalkaterän päälle, mikä oli erittäin tavallisuudesta poikkeavaa. Twisti piristi sukan neulomista, mutta helppoa se ei siitä tehnyt. Muistaakseni silmukoiden poimiminen oli suhteettoman haastavaa.

Ennen neulomista värikoodasin ensimmäisen kaavion värittämällä sen värikynillä. Sillä tavalla pysyn paljon paremmin kartalla palmikonkierroista ja olenkin tehnyt saman lähes jokaiseen palmikkosukkaohjeeseen.

Ainut muokkaus, jonka tekisin näihin sukkiin koskeekin jalkaterän palmikkokuviota. Vaikka se loppuukin symmetrisesti, olisin halunnut palmikon jatkuvan kavennuksen reunoihin saakka. Kisasukkia ei valitettavasti voi ruveta muokkailemaan tai jää pisteet saamatta - ellei tietysti neulo ihan vain rennosti ilman kisapakotteita.

Oma ongelmansa tuohon kohtaan toi puikkojen vaihtumiskohta: keskellä kulkee selkeä löysien nurjien silmukoiden rivistö. Tämänhän olisi voinut estää käyttämällä magic loop-tekniikkaa, joka löytyy kilpaneulojien tekniikoiden työkalupakista. Itse en ole saanut tekniikasta kiinni, mutta voin yrittää parantaa kisasuoritustani tekemällä kahta sukkaa yhtä aikaa sukkapuikoilla.

Ensimmäisen etapin sijoitukseni ei mairitellut: 149 / 170 ja kerrytin vain yhden pisteen joukkueen kisasaldoon. Seuraavaa etappia varten jäi kaksi päivää aikaa lepuuttaa ranteita. Sellaista se on kun neuloo äärimmäisen tiukkaa neulosta: ranteissa ja sormissa tuntuu turhankin tehokkaasti. Aina on langan aikaansaama punainen jälki vasemmassa etusormessa. Neulominen on kuulkaa vaarallinen laji!

Lankana on äiskältä lahjoituksena saatua Aapoa. Se on aivan samaa tavaraa kuin Novitan Seiskaveikka, mutta ehkä jotain värjäyskoneen puhdistuserää (näin olen kuullut, älkää ottako tätä faktana). Väri on huomattavasti epätasaisemmin kiinnittynyt ja se on aivan ihanan eläväinen, melkein käsinvärjätyn oloinen.

Enkä enää edes löydä neulomaani jämäharmaasinistä muun langan joukosta. Joskus jämät tuntuvat pomppaavan silmille heti, mutta tässä se onneksi sulautuu joukkoon.

-Ricchan-

Pantteriprinsessa

Vihdoin ja viimein opiskelut ja SukkaFinlandia antavat sen verran myöten, että pystyn kirjoittelemaan taas blogiin. Tässä välissä olen myös opetellut kuvankäsittelyä, mikä on ottanut yhden taakan pois armaan valokuvaajani harteilta. Hänen ei enää tarvitse kuin toimia kameran takana - mikä ei todellakaan ole niitä helpoimpia hommia. Alkuun voi olla että editoimani kuvat ovat aika kauheita, mutta harjoitus tekee mestarin (ja youtube-tutoriaalit).

Nyt sormia syyhyttää kertoa näistä ihanista pantteri-villasukista, jotka tein viime vuoden lokakuussa Ma-Chanille syntymäpäivälahjaksi.

Pantteriprinsessa

(Panther Princess in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 39 (72 s)

Ohje: Baltian Prinsessa - Tiina Kuu (ohje)

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Langat: 7veikka musta ja keltainen

Kulutus: Musta 112 gr, keltainen 48 gr eli yht. 160 gr (80 gr/sukka)

Aikaa kului: 6,5 päivää

Nämä ovat ihanat ja täynnä suosikkijuttujani! Kirjoneuletta, piilotetut kiilakavennukset ja kokonaisuus väreineen yksinkertaisen selkeä. Olen aikaisemminkin neulonut TiiQ:n eli Tiina Kuun ohjeilla, joten tiesin että voin vain neuloa posottaa menemään ihan niin paljon kuin sielu sietää ja ranteet kestää.

Jos jotakuta kiinnostaa, Räveltämöstä löytyy kyseisen neulesuunnittelijan tuotantoa klikkaamalla tästä. Ja mikäli englanti hirvittää, sivuston saa suurimmalta osaksi suomeksi ihan sivun alalaidassa olevalla "suomi"-tägillä.

Kun pyysin lahjan saajalta väritoiveita, sain vastaukseksi mustan, keltaisen ja oikein ärtsyn neonpinkin. Pääväriksi halusin mustan tasapainottamaan sukan kokonaisulkoasua, oli kuvioväri sitten kumpi tahansa. Keltainen oli lankapohjaltaan 7veikkaa kun taas pinkki oli Nallea. Se on vähän ohuempaa neulottavaa kuin 7veikka. Varmuuden vuoksi otin sitten molemmat värit samanpaksuista lankaa jotta sukista tulee varmasti sopivat.

Aluksi tietysti olin pohtinut ihan vakavasti, josko jaksaisin silmukoida kirjoneulekuvion "auringon" keskelle pinkin silmukan. Se olisi ollut juuri sopiva pieni väripläjäys, mutta kuten sukista näkee, pinkki jäi jonnekin matkan varrelle. Huppista. Sitä saa mitä sattuu tulemaan.

Kirjoneuleessa joudun pitämään varani todella usein. Käsialani on tiukkaa ja nytkin neuleen pinnasta näkyi kuinka se meni kupruille. Onneksi kastelu ja pingotus auttoivat asiaa, mutta eivät nekään mitään ihmetemppuja ole. Tästä johtuen on aina vähän jännitystä ilmassa sopivatko sukat saajalleen.

Ja jos eivät sovi, niin sitten edessä on yleensä purkutuomio. Onneksi niin ei kuitenkaan tällä kertaa käynyt.

Näissä kyseisissä sukissa kiilakavennukset oli piilotettu pohjan puolelle, mikä on hirmu kiva yksityiskohta. Lopussa piti itse valita haluaako neuloa viimeisen kavennussilmukan kuvio- vai pohjavärillä. En osannut päättää, joten arpa päätti puolestani: menin kuviovärillä molemmissa sukissa.

Ainoana negatiivisena huomiona mainittakoon, että silmukoita joutuu siirtelemään kantapäätä valmistellessa. Aivot meinasivat nyrjähtää kun yritin pohtia miten silmukat oikein tulee siirtää. Sukkapuikot tekivät asian hankalaksi, sillä ohje on kirjoitettu magic loop-tekniikalle. Lopulta kuitenkin ymmärsin asian ja loppuneulonta sujui kitkatta.

Yleensä teen neuloessa muistiinpanoja mm. siitä kuinka puikkojen heiluttelu on sujunut. Näiden sukkien kirjauksissa ei ollut mitään muistiin kirjoitettua, joten oletan ihan törkeästi nauttineeni niin kovin neulonnasta, ettei ole ollut lainkaan mitään ylimääräistä mainittavaa. Kelpo ohje, kelpo sukat. Onnea Ma-Chan!


-Ricchan-

p.s. Niin, taustalla näkyy elämäni ensimmäinen itse kudottu matto. Tuli oikein hyvä hänestäkin.

Inspiraation lähteellä

Kun me kaikki sisarukset olimme vielä pieniä, vierailimme usein mummin ja ukin luona Pönniälässä. Joskus vietin kesäisin siellä viikon kahdestaan kaksosveljen kanssa, joskus siskon kanssa. Siellä, eräänä kauniina päivänä mummilla oli muuta tehtävää ja hän istutti miut olohuoneen sohvalle puikkojen sekä lankakerän kanssa. Sinä kesänä syntyi elämäni ensimmäinen neuletyö: punainen, neliönmuotoinen patalappu johon virkkasin vihreät reunat ja ripustuslenkin.

Se patalappu on yhä mei'en porukoilla ja käytän sitä nykyäänkin - tosin mukinalusena, sillä se pääsi huopumaan.

Mummi on pitänyt meidät sukissa, lapasissa ja kaulahuiveissa tehokkaasti lapsuusajan, joten nyt kun hän on jo kunnioitettavassa iässä oli aika tehdä vastapalvelus.

Hannunvaakunaa

(St. John's arms in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 39 (72 s)

Ohje: Oma, tulossa ilmaisena joulukuussa 2018

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Langat: 7veljestä valkoinen ja tummanpunainen

Kulutus: Valkoinen 138 gr, punainen 59 gr eli yht. 197 gr (98,5 gr/sukka)

Aikaa kului: 13 pvää

Tätä kuviota suunnittelin jo viime joulukuussa, eikä se todellakaan ollut mikään helppo nakki. Muutama kirosanakin taisi päästä ja kumitusta tapahtui enemmän kuin halusin myöntääkään. Monen hikipisaran jälkeen sain sen kuitenkin valmiiksi ja tulossa on tämän vuoden jouluaaton jälkeen ilmaisohje neljällä eri silmukkamäärällä (56-64-72-80). Hirmuisan ylpeä olen kuviosta, sillä halusin suunnitella kirjoneulesukat joissa kuviona olisi nimenomaan Hannunvaakuna.

Miksi juuri Hannunvaakuna? Syy on hyvinkin yksinkertainen: Hannunvaakunaa eli käpälikköä on jo vanhastaan käytetty suojaamaan pahoilta hengiltä sekä huonolta onnelta. Symboli on löytynyt jopa kaiverrettuna tuhat vuotta vanhoista suksista ja on hyvin tavallista löytää se tuvan tai navetan seinästä.

Sukat odottivat omistajaansa pitkään, sillä rehellisesti sanottuna en halunnut julkaista ohjetta kuvion varastamisen pelossa. Se kun tapahtuu niin helposti, kuvio liikkuu blogista Instaan, sieltä Pinterestiin, siellä eri kokoelmiin ja lopulta alkuperäinen lähde eli suunnittelija unohtuu. Tästä huolimatta sain kerättyä rohkeutta vihdoin uskaltaa julkaista nämä sukat. Ja uskalsinkin. Mwahah! Feels good. Onhan ne kuitenkin aika hienot.

Kyseessä on siis prototyyppi, joten varsinainen ohje on hiukan erilainen. Pääkuvio on kuitenkin pysynyt samana. Sukat ovat ala-asteen opeilla neulotut, hollantilaisella kantapäällä tehdyt. Mikäänhän ei estä tekemästä vaikka sirompaa ranskalaista tai silmukoiden nostajan parasta ystävää tiimalasikantapäätä. Halusin kuitenkin jatkaa perinteiden kunnioittamisen teemaa valitsemalla peruskantapään.

Varteen neuloin eräästä kirjasta suomalaisen boordin, mutta se ei päätynyt lopulliseen ohjeeseen. Raitojen seassa näkyy miekka-kuvio, joka symboloi voimaa jatkaa eteenpäin. Pohjassa on paksumpaa terapiaraitaa vastapainona yleisesti ohuille raidoille joita käytetään kirjoneulesukkien pohjassa.

Loput yksityiskohdat saatte tietääkin sitten myöhemmin. Ohje julkaistaan 25.12. myöhäisenä joululahjanani teille kaikille <3 Tarkoituksena olisi saada ladattua pdf-versio Räveltämöön, mutta pitänee googlailla kuinka sellainen ihme oikein tapahtuu. (EDIT: Henkilökohtainen elämä tuli tielle, ohje myöhästyy :< Olen pahoillani )

Ja lahjoista tulikin mieleen, mummi ilahtui niin mahdottomasti kun ojensin nämä sukat hänelle. Plus pientä nolostumista oli havaittavissa lahjan saajan puolelta kun kerroin hänen olevan inspiraationi. Juuri hän on saanut aikaan sen, että luovuuteni pääsee valloilleen opettamiensa neuletaitojen ansiosta.

Vähän pitää loppuun pahoitella istuvuusongelmaa, sillä sukat ovat himppasen liian isot miulle. Mummille ne olivat kuitenkin juuri sopivat.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Kiitokseksi instaseuraajien hirmuisesta joukkoilmestymisestä (teitä on jo yli 60!) meillä on MaChanin kanssa suunnitelmissa joulun ajalle jotain erittäin spesiaalia <3

-Ricchan-

Puolivälisaldo

Sukkasato 2018 on noin puolessa ja on aika tehdä väliaikakatsaus. Tähän mennessä satoiluun tiensä on löytänyt 3 paria sukkia.

Pari 1

Ei pöllömmät Pöllösukat

Lanka: Adlibris Socki Fine

Puikot 2.5mm

Aloitus 72s

Lasihelmiä 24 kpl

Owlie socks ohjetta lainattu pöllöihin

Nämä ovat ensimmäiset Adlibriksen langasta tekemäni sukat ja pakko myöntää, yllätyin positiivisesti! Langan hintaan nähden laatu ja tuntu ovat yllättävän hyvät. Sekoitussuhde on kuin 7 veljeksessä, 75%villaa 25%polyamidia, mutta lanka ei ole lähellekään niin karkeaa kuin odottaisi. Sävy on moccha speckle, johon rakastuin silmittömästi (piti siis mielijohteesta tilata sitä lisää). Olen kauan koittanut löytää vastaavia roiskevärjättyjä lankoja mutta melko huonolla menestyksellä. Adlibriksellä kuitenkin löytyy jopa 4 eri sävyä. Vuosi takaperin Joensuun TaitoShopissa oli myös Alizen vastaava tuote, en tosin muista oliko sävyjä enempää kuin se marjapuuro..

Anyways! Ohjeessa on lainattu Ravelrysta ilmaisohjetta Owlie socks pöllökohtiin, muun olen räpeltänyt itse. Pöllöin silmät on taannoin SukkaFinlandiaan hankittuja matsuno lasihelmiä ja pujottamiseen käytetty 0.5mm virkkuukoukkua. Varren takaosassa kulkee langankierokuvio, jotka tosin menee kummassakin sukassa eri tavalla koska joku laski väärin miten oli ekat tehnyt.. 

Pari 2

September Socks

By Niina Laitinen

Lanka: 7veljestä

Puikot: 3.5mm

Koko 39

Niina Laitisen ohjeiden myötä olen löytänyt 7 veikan uudelleen. Huomioimatta sitä, että usein lanka on melko karheaa ja sieltä tursuaa polyamidisoiroja, tällä lankalla tulee niin mukavan napakat sukat! Vaikka en omasta mielestäni ole kovin tiukkaan neulova niin tulos on kuitenkin jämäkkä. Laitisen ohjeet ovat ihanasti selkokielellä kirjoitettuja, ettei niiden kanssa tarvitse kuin tehdä niinkuin sanotaan! Olin jo unohtanut kuinka nopeasti sukat tulee, kun käyttää paksumpaa lankaa :)

Kiitos Ricchan sukkamallina toimimisesta! Nämä yksilöt jäivätkin hänen käpäliin (tai kaapin nurkkaan odottamaan) 

Pari3

October Socks

By Niina Laitinen

Lanka: 7 veljestä

Puikot: 3.5mm

Koko:39

Enhän vain unohtanut sanoa miten paljon tykkään Laitisen malleista?

Tässä siis toinen taidonnäyte, eipä tässä kai enempiä esittelyjä tarvita! :)

Muita kuulumisia? Noh, olen viimein asettunut asumaan Kontiolahdelle, ei ihan Joensuu, mutta tarpeeksi lähellä :D

Bane tykkää ja niin minäkin :) 

Neulostelen aina kun töiltäni ehdin, tuntuu silti että liian vähän... 

Niina Laitinen Designin Taimitarha facebook- ryhmässä on tulossa Isänpäivä KAL, kirjoneuletta kolmella värillä tiedossa! Edellä taisinkin mainita, että ohjeet on helppo tulkita, joten aloittelijatkin mukaan vaan :)

Taimitarha- ryhmästä saa myös kivasti apuja jos tenkapoo iskee :) Allekirjoittanut on menossa mukana!

Kirpsakoita syysilmoja toivottelee 

~Ma-Chan~