2019 pienimmät

Hahaa, valitettavasti vielä ei ole aika päästä tälle vuosikymmenelle valmistuneiden töiden suhteen. Vuoden 2019 neulesaldosta olisi nimittäin jäljellä vielä yksi sukkapari, joka vetää vertoja söpöydessään kaikille neuleille. Liekö mitään suloisempaa kuin vastasyntyneen pikkaraiset villasukat?

Pikku-siniraitaiset
(Blue Little Stripes in Ravelry)

Mikä: Vauvan ensisukat (41 s.)
Ohje: Junasukka /Kerttu Latvala
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita - Baby Wool väreissä sininen (135) ja luonnonvalkoinen (011)
Kulutus: Sinistä 30 gr, valkoista 12 gr eli yht. 42 gr (21 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 pvää

Nämä sukat olivat toinen ja viimeinen parini vuoden 2019 Sukkasatoon, jota kerätään Räveltämön puolella syyskuun alusta lokakuun loppuun. Lisää voi lukea ryhmästä, sinne pääset tästä (sivusto vaatii kirjautumisen). Kyseisenä vuonna saatiin kasaan 140 paria, mikä oli reilut sata yksittäistä villasukkaa enemmän kuin 2018.

Sukkasatoahan on kerätty joka vuosi 2013 alkaen, ensin blogissa ja sitten pelkästään Ravelry-sivustolla. Viime vuonna osallistujia oli jo reilut kolmisenkymmentä ja yhdessä keräsimme 160 paria erilasia käpälänlämmittimiä. Satoilun päätteeksi arvottiin vaikka mitä kivaa, itsekin lahjoitin nurjan verkkokauppaan 30 euron lahjakortin. Eli kannattaa osallistua, vaikka allekirjoittaneelle ei osunutkaan arpaonnea.

Kyseiset pikkusukat jäivät ilman blogipäivitystä tuona syksynä, kun oli niin paljon kaikkea mielenkiintoista ja jotain opiskelujuttakin siihen aikaan. Vaan tässä nämä nyt ovat, ehkä vähän paremmassa valossa kuin satoon aikanaan laitetulla kuvalla:

Junasukka on vallan mainio valinta lapsen ensimmäisiksi villasukiksi, sillä niissä on tuo 4 nurjaa / 4oikeaa / 4 nurjaa sekä joustinta tasaisin välein. Sen ansiosta sukat pysyvät myös hurjasti potkivan lapsosen jaloissa. Muualta blogeista olen lukenut, että ovatpa jotkut aikuisetkin pyytäneet sukkia tällä kaavalla, joten mikäpä siinä. Etenkin kumisaappaissa on semi-oleellista, että sukat ovat riittävän pitkävartiset ja että ne myös pysyvät jaloissa lörpsähtämättä mytyksi nilkkaan.

Raidoitin näissä vauvan versioissa valkoisella ja sinisellä Baby Wool-langalla, ja tuloksena on aika kivat sekä raikkaat villasukat. Kaapin päällä ovat odotelleet, josko heitä varten ilmaantuisivat sopivan pienet jalat jonain päivänä... Vielä ei ole moista tapahtunut.

Baby Wool on konepestävää merinovillalankaa, mutta siitä jäi jotenkin muovinen vaikutelma kun vertaa käsittelemättömään merinovillaan. Vauvanvaatteissa voi olla, että se konepestävyys lienee kuitenkin tärkeämpi ominaisuus kuin luonnollisen villan muut ominaisuudet. Lanka oli myös aika liukasta neulottavaa, mutta se ei tahtia haitannut ja pari valmistui muutamassa päivässä. Valmistumista joudutti myös se, etten pudotellut silmukoita - tällä kertaa.

-Ricchan-

Sukkia ystäville

Ensivaikutelma

(First Impression in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat
Ohje: Oma sovellus

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Lanka: Novitan 7veikka väreissä musta (99) ja tumma violetti (757)

Kulutus: Musta 98 gr, violetti 43 gr eli yht. 141 gr (70,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 päivää

Näissä on täysin samanlainen varsi kuin For the Horde-villasukissa, jotka tein rakkaalleni kolmisen vuotta sitten. Tarkoituksena oli neuloa uudet versiot kyseisistä villasukista, mutta neuloin liian tiukkaa ja sukan varsi ei sitä myötä sujahtanut kantapään ylitse.
"Eih!" pääsi suustani ja mökötin sohvan nurkassa ainakin viitisen minuuttia. Sitten keksin, että onneksi on muitakin immeisiä joille kelpaavat villasukat. Ei olisi pakko purkaa jo neulottuja varsia.

Ja tästä lähti suunnittelu. Värit sopivat Ma-Chanille täydellisesti, joten lähdin etsimään jonkinlaista kirjoneulekuviota jalkapöydän päälle. Sukupolvien silmukat-kirjan lapas-osiostata löytyikin sitten Suursaaret-kuvio. Jalkapohjaan päätin tehdä perinteisiä raitoja: 2 violetilla ja väliin 1 mustalla.

Varsi on neulottu niin, että violetti on dominoivana värinä. Vaihtamalla lankadominanssin olisin saanut mustan nousemaan paremmin esille myös jalkapöydässä. Vaan koskapa halusin kuvion olevan hankalammin tulkittava, pidin violetin dominoivana versiona. Näin  sain aikaan sen efektin, ettei nopeasti katsottuna musta kuvio nouse kovinkaan helposti esille.

Lopputuloksena oli sopivaa epämääräisyyttä: ensivaikutelmaltaan musta väri näytti syövän violetin ja kuvio erottui vain haaleasti. Sitten kun silmä tottuu väriyhdistelmään, sen kauneus nousee esiin.

Tästä syystä sukkien nimeksi nousi Ensivaikutelma. Kun tutustumme uuteen ihmiseen, me näemme vain pintakerroksen ja senkin vain pikaisella vilkaisulla. Siitä jo teemme arvioita yksilön persoonallisuudesta, tuomitsemme/ihailemme jotain ulkoista piirrettä ja kaiken sen perusteella osa jopa olettaa, tuleeko uuden tuttavuuden kanssa toimeen vai ei. Vaan kunhan tutustumme kyseiseen henkilöön, alamme nähdä pieniä vivahduksia siitä, millainen ihminen kyseinen persoona on. Kun katsomme tarkemmin, huomaamme miten monisyinen se henkilö onkaan.

Lopputulemana sainkin kopiosukkien sijaan jotain jännää ja vähän syvällisemmän tarinan neuleen taustalle. Tykkään kovasti näistä sukista, toivottavasti Ma-Chankin tykkää.

Mummin reseptillä

(With Grandma's recipe in Ravelry)

Mikä: Kuvioneulevillasukat
Ohje: Mummin perinnevillasukkamalli

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen sport värissä Hämy

Kulutus: Musta 98 gr, violetti 43 gr eli yht. 141 gr (70,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 5,5 päivää

Syksyllä Savonlinnassa järjestettiin Syystulet-tapahtuma, jonne suuntasimme ystäväni kanssa. Kävelimme kaupungin rantaraitin halki kojujen halki Riihisaareen ja teimme siellä kierroksen ihmetellen, mitä kaikkea keskiaikamarkkinoilla olikaan tarjottavanaan. Nautiskelimme mansikkasuklaatikuista, kauhistelimme vartaassa hengaavaa kokonaista sikaa, söimme muurinpannuletut silmät aukaisevan kahvin kera.  Löysin itselleni oman kettupatavahdin jota olin himoinnut jo pitkään sekä samasta kojusta valurautapannun puunaamiseen tarvikkeita.

Takaisin päin kulkiessa Harjun langan tarjouslankakori kiinnitti huomioni. Sitten huomasin vieressä toisen korin, jossa oli Louhittaren lankoja -15% hintaan. Ja pari muutakin koria tupaten täynnä ihanuuksia, kaikki samassa kauppakojussa. Eihän siitä ohi päässyt ilman ostoksia...

Ystävä ihastui Väiskin harmaaseen sport-lankaan, josta sovimme diilin: hän kustantaisi pari vyyhtiä lankaa ja mie neuloisin niistä villasukat. Yhdistin työpyynnön tämän vuoden Sukkasatoon ja sain sillä edes yhden parin satosaldoon, mwahaha.

Yllättäen kävi niin, että villasukat neuloutuivat yhdestä vyyhdistä. Tätä ei tapahdu kuin erittäin harvoin. Yleensä saan varata vähintään sen 200 grammaa lankaa villasukkaparia varten ja lähes aina olen joutunut korkkaamaan sen varalla olleen vyyhdin/keräsen jotta saan neulottua kärjet loppuun saakka.

Väri tässä langassa on aivan ihana, vaikka harmaa ei lempiväritaulukostani löydykään. Tämä väri on sellainen elävä harmaa, väriskaala vaihtelee lempeästi lähes sinihopeisesta syvempiin ja tummempiin sävyihin. Käsinvärjätyissä langoissa on vain jotain sellaista mitä teollinen värjäys ei saa aikaan...

Kohta tässä varmaan nirsoutuu liikaa - ja kotimaiset värjärit kiittävät.

-Ricchan-

Corgipipaa ja SukkaSatoa

Hui miten talvisia kuvia onkaan tässä päivityksessä! Monessa blogissa on tullut vastaan syksyisiä fiiliksiä, joten lienen sitten hiukan aikaani edellä - tai vaihtoehtoisesti jäljessä, aivan kummin vain.

Pääasia molemmissa vuodenajoissa on se, että lämmikettä tarvitaan. Ja lämmin tämä pipo-otus todellakin on.

Peruspipo à la corgi

(Basic beanie à la corgi in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulepipo

Ohje: CorgiLove / Jonna Kapela

Puikot: 4,5 mm pyöröpuikot

Lanka: Novita Isoveli tummansininen (158) ja petrooli (187)

Kulutus: Tummansininen 112 gr, petrooli 106 gr eli yht. 218 gr

Aikaa kului: 5,5 pvää

Kuvissa esiintyvän pipon neuloin armaalleni joululahjaksi. Valitettavasti paljastui, että se on aivan liian pieni! * gasp *
Eli ei muuta kuin neulomaan uutta. Lankaa ei ollut aivan riittämiin, joten tämä ensimmäinen kuvissa esiintyvä versio piti pistää lihoiksi (tai ehkä sittenkin langoiksi). Voi hitsit. Onneksi uusi pipo on samanlainen joten kuvat pystyi hyötykäyttämään tähän postaukseen, mwahah.

Huvittava muistella, miten niin salaa pakersin ykkösversiota, mutta sitten kakkosversion neulostin ihan avoimesti soffalla istuksiessa. One Pieceä taisi mennä useampi jakso. Mistä tuli mieleen, että odotan innolla Masterchef Australian 11. kautta joka pitäisi alkaa viimeistään syyskuussa. Kuinka moni on mukana hypetyksessä?

Ohjeen löysin Räveltämöstä, on ilmainen ja suomenkielinen. Hirmu selkeä, ruutukaaviota oli helppo seurata eivätkä rivit hyppineet silmissä.
Kuviota en muokkaillut yhtään, mutta reunuksen tein kaksinkertaisena. Juuri nyt ohje on hukassa joten en voi edes tarkistaa mitä kaikkia muita modauksia olen tehnyt. Ainakin enempi silmukoita, muistaakseni 2 tassukuviokertaa piti lisätä.

Pidin kovasti pipon yksinkertaisesta ulkoasusta. Kahdella värillä saadaan kauniin yksinkertainen kirjoneule, jossa piti tosin aika urakalla sitoa lankalenkkejä. Eivätpä ne miuta kauheasti haitanneet ja tuovatpahan lisää paksuutta.

Erityisesti söpöt tassukuviot yhdistettynä sydämiin olivat omaan mieleeni kovastikin. Kukapa koirafani ei haluaisi tällaista päähinettä itselleen. Mies on monen muun kanssa aivan ihastunut vauhtimakkaroihin, joten tämä lahjus oli täsmäosuma. Jeij!

Hauskana yksityiskohtana kerrottakoon, että vaikka pipo valmistui viidessä päivässä, hengasi se puolivalmiina puikoilla viisi kuukautta. Valmistuminen tapahtui toukokuussa, joten käyttöönottoa saataneen odottaa jonkin aikaa.

Viime aikoina on kauheasti ollut tekemistä näyttöjen suorittamisessa ja amk-kurssien kanssa. Tuntuu, että vuorokaudesta loppuvat tunnit aika haipakkaa. Viime vuoden SukkaFinlandian kisasukat ovat vielä kuvaamatta - hienosti ovat jaksaneet odotella työpöydän nurkalla siistissä pinossa tätä tulevaa tapahtumaa. Lisäksi Ma-Chan muistutteli, että SukkaSato on aivan nurkan takana. Jösses, olin melkein unohtanut! Hilppasin äkkiä Ravelryyn päivittämään ryhmän infokuvaa sekä lisäilemään ajantasaisia keskusteluketjuja.

Jälleen kerran satoa kerätään vain Räveltämössä. Tägillä sukkasato2019 voi merkitä tulevia jalanlämmikeprojekteja ja ryhmän löytää klikkaamalla tästä. Instaankin voitaisiin yrittää saada Sukkasato2019-tägillä kuvia keskeneräisistä tai valmiista töistä.

Olisi niin monta neuletta josta haluaisin vielä höpötellä, mutta niiden lienee odoteltava omaa postaustaan. Joten toivotan tässä kohtaa kivaa syksyn alkua kaikille :3

- Ricchan -