perjantai 30. joulukuuta 2016

Vielä vähän tälle vuodelle



Neitopipo
(Maiden's Fredrica in Ravelry)

Mikä: Fredrica hat (ohje/Niina Risulainen)
Miten: Neulomalla, puikot 5 mm ja 6 mm, kaapelit 40 cm ja 50 cm
Mistä: Katia Funky - limemusta (53 % villa, 47 % akryyli)
ja Novita Isoveli - musta (75 % villa, 25 % polyamidi)
Miten paljon:  Funky 99 gr, Isoveli 11 gr (yht. 110 gr)
Miten pitkään: 5 pvää

Vielä yksi Fredrica on pudonnut tänä vuonna puikoilta pois ja ehti juurikin passelisti joululahjaksi parin kilometrin päässä asuvalle pikkusiskolle. Tässä pipossa väriskaala alkaa limestä ja päättyy mustaan. Jätin taasen yhden palmikonkierron pois, mutta siitä huolimatta kerä loppui tällä kertaa kesken. Onneksi aikaisemmasta oli jäänyt pikkunöttönen eli sain pipon valmiiksi. Päättelylangastakin riitti hieman limenä piristämään Isoveikasta tehtyä tupsunnupsua.


Tupsu onnistui paremmin tällä kertaa. Tein sen pahvikiekkojen avulla sekä muistin käyttää tarpeeksi lankaa. Myös langan värinvaihdot kulkevat mukavan söpösti tässä piposessa. Ensimmäinen kuva on edestäpäin ja toinen takaapäin. Lime-osuuden mustat raidat rajoittuivat nimittäin juurikin täydellisesti, joten voi vaihtaa ulkonäköä päähinettä kääntämällä.


Ikävästi 40 sentin kaapelini otti ja kuoli kesken pipon. Yhtäkkiä vain tajusin, etä nyt on vähän turhan löysää neulosta kädessä, silmukat vain sojottivat joka suuntaan. Eihän siinä auttanut kuin ryhtyä pelastamaan poloisia ennen kuin koko työ olisi valunut kirjaimellisesti reisille.

Pikainen yhteydenotto Titityyhyn ja postissa lähti uusi kaapeli katkenneen tilalle. Alle kuukauden verran olin ehtinyt mokoman omistaa, liekö ollut maanantaikappale tai jotain. Toissapäivänä oli kirje saapunut perille, kiitokset Siinalle nopeasta toiminnasta (^__^)  En jäänyt tosin odottelemaan kaapelia postista, siirryin vain kymmenen senttiä pidempään kaapeliin jolla neuloin työn valmiiksi.

Alla vielä kuva levitetystä neulomuksesta. Tässä kerässä oli hieman enemmän tuota kirkkaampaa vihreää, mikä teki siitä omasta mielestäni paremman näköisen ja oloisen. Lämpöiseksi on todettu tämä malli, eivät pääse siskosen korvat paleltumaan <3


Uusi vuosihan tuo on ihan nurkan takana ja sehän tietää valmistautumiskiireitä sekä rakettein poksuttelua. Omat rakettisettini sisältää kaikessa niukkuudessaan vain kaksi pakettia 40 cm pituisia tähtisadetikkuja ja yhden Kultasuudelman.

Lisäksi mainostettakoon - koska olen hirveä immeinen - 1 1420 kilometriä 365 päivässä-tapahtumaa. Se löytyy Facebookista, ja jokainen halukas on tervetullut osallistumaan. Idea oli lähinnä haastaa sisaruksia kävelemään, mutta ei se nyt haittaisi vaikka moni muukin tarttuisi haasteeseen. Liikuntahan ei ole koskaan pahasta, varsinkaan jos muu vapaa-aika menee neuloessa :3

Ensi vuosi onkin sitten ihmeellinen, sillä armas Kässäätkö?-blogiotus täyttää viisi vuotta. Ensimmäisen päivän postauksessa käynnistyy arvonta ja ehkä kaikkea muuta spesiaaliakin voisi olla tarjolla. LankaLipasto kaipailisi ainakin päivitystä, uusi ulkoasukin olisi kohdallaan ja ehkä jopa pääsette kurkkaamaan, minkänäköisiä immeisiä täällä ruudun takana oikein luuhaakaan... Sen näkee sitten. Kaiketi.

Loisteliasta uutta vuotta kaikille kävijöille ja lukijoille~!

~Ricchan~

torstai 22. joulukuuta 2016

Fredrican kässäämisestä


LimeFredrica
(LimeFredrica in Ravelry)

Mikä: Fredrica hat (ohje/Niina Risulainen
Miten: Neulomalla, puikot 5 ja 6 mm, 40 cm kaapeli
Mistä: Katia Funky - limemusta (53 % villa, 47 % akryyli)
Miten paljon: 98 gr
Miten pitkään: 5 pvää

Täysin sama malli kuin edellisessä postauksessa, mwahah~

Koska en vaan osaa noudattaa ohjeita täysin orjallisesti, vähensin tästä versiosta yhden palmikkokierron: kaksi positiivista asiaa tapahtui sen myötä. Ensinnäkin yksi kerä riitti koko pipoon, jäljelle jäi vain tuollainen maksimissaan gramman kokoinen pikkunöttönen. Toisekseen, koko on juurikin passeli. Edellinen pipo - se sinimusta - yritti jatkuvasti nousta ylemmäs vaikka kuinka syvälle päähän yritti tunkea. Voipi olla, että puikkokoolla on jotain vaikutusta kokoon, mutta ollaan ihan hipihiljaa asiasta.


Tupsun tein pipoon 7veikasta - ihan vain koska en halunnut tuhlata Funkya. Ehdin jo Neuloosin vaivaamat-lähineulojien ryhmässä todeta, ettei taida tupsulla olla ihan kaikki kotona. Muistiin: ensi kerralla käytämme tarpeeksi lankaa, viisi grammaa ei oikein riitä.

Väriskaala on samantyylinen kuin Funkyn muissa kerissä, mustaa ja muuta väriä. Neule raidoittuu paljon tasaisemmin kun kaapeli on pienemmän kokoinen ja pääsen kiristelemään neulosta riittävästi. Värivaihtelut ilahduttavat neuloessa, valmiissa työssä fiilis on tosin hiukkasen tasoa "jaah, tuollaista". Ohjeen kanssa oli muutama jännä paikka, joista ajattelin laittaa talteen tulevaa varten muutamia muistiinpanoja. Muuten Risulainen on kirjoittanut selkeän ja helposti noudatettavan mallin, jota oli helppo seurata joko sanallisesti tai kaavioista.


Sitten niitä omia muistiinpanoja/vinkkejä pipon tekemiseen:
  "Vaihda työhön paksummat puikot."
-> Vaihda ensin vain oikeanpuoleinen puikko. Tein tämän virheen molemmissa pipoissa ja eihän sitä isoa puikkoa saa liian pieniin silmukoihin tungettua millään valtakunnan konstilla.

Kavennus
-> Jos ei nyt vaan satu omistamaan 6 mm pyöröpuikkoja, ratkaisu löytyy kyllä: kaksi eri kaapelia käyttöön. Vaivaa joutuu tosin näkemään siinä vaiheessa kun kierros on saatu loppuun: on vaihdettava stopin ja puikon paikkoja. Tässä tuli tarpeeseen Knit-Pro'n puikkosetti, jota olen irto-puikoilla ja kaapeleilla täydentänyt tarvittaessa.


Kolmanneksi viimeisen kierroksen kohdalla on helpompaa ottaa 1/4-osa silmukoita puikolle, laittaa kaapeli ylläolevan kuvan tavalla ja neulo niin paljon silmukoita kuin pystyy. Neulos ei mielestäni kärsinyt, koska neulomiskohdassa kiristän lankaa kuitenkin reippaasti.


EK eli ERIKOISKAVENNUS
-> "siirrä seuraavat 3 s apupuikon avulla työn taakse rinnakkain seuraavan 3 silmukan kanssa".
Eli silleen kuten ylläolevassa kuvassa on. Tässä kohtaa oli mietinnän paikka, mutta ehkä kenties selvisin? Vähän hämäräksi jäi, kuinka päin silmukoita piti pitää. Tai siis että tuliko ensimmäisenä apupuikolle poimittu myös kaventaessa ensimmäisenä... Mielestäni homma meni näin, saa olla eri mieltä. Itse puikkojen asettelu oli pää-päänvaiva (heheti).

Ja kuten kuvista näkee taustalla hengailevista lippulappusista, teen aika perusteellisia muistiinpanoja. Siltikin joskus tulee tenkkapoo kun yritän keksiä blogiin kirjoitettavaa, hups. Vaan kyllähän tästäkin tuli ihan tarpeeksi pitkä postaus.

Vielä neulottavana olisi yksi limepipo, pari paria sukkia sekä tupla-lapaset, noin niin kuin joululahjoiksi. Vuotta jäljellä kymmenen päivää ja... jouluun enää kolme! *iip*

 ~Ricchan~

lauantai 17. joulukuuta 2016

IsoFredrica

Joulu yrittää hiipiä kimppuun, mutta tänä vuonna on melkeinpä poikkeustilanne: melkein kaikki joille on tarkoitus neuloa lahjus pukinkonttiin, ovat oikeasti saamassa jopa jotain.

Villasukkien lisäksi on puikoilta pudonnut suhteellisen tasaiseen tahtiin pipoja. Bongasin jossain vaiheessa Villaviidakon blogista Fredrica hat-ohjeen. Kiinnostuin kyseisestä mallista juurikin päänpuolen kavennusten vuoksi. Ne eivät katkaisseet palmikkokuviota, vaan jatkoivat sen hamaan loppuun saakka.


IsoFredrica
(Big Fredrica in Ravelry)

Mikä: Fredrica hat (ohje/Niina Risulainen)
Miten: Neulomalla, 5 ja 6 mm pyöröpuikot, 40 cm kaapeli
Mistä: Katia Funky - Sinimusta (53 % villa, 47 % akryylia)
Miten paljon: 113 gr
Miten pitkään: 9 pvää

Neulominen oli jännää, aluksi käytin 60 cm pyöröjä ja sen myötä alun joustinneule lörpähti täysin. Hätäpäissäni sitten tilasin titityystä lisää kaapeleita, jotka saapuivatkin seuraavalla viikolla. Vaihdoin 40-senttiseen, pitäytyen pitemmissä viiden millin puikoissani. Näin ei sitten saa tehdä oikeasti, mutta en jaksanut alkaa tilaamaan sitten hiilikuituisia pikkupuikkoja. Ongelmakin ilmeni: puikot pyrkivät rullaamaan irti kiinnikkeistään, joten piti olla tarkkana etteivät silmukat putoilleet.

Joustinneule tuntui jatkuvan ikuisuuden ja kauhukseni lankakerästä löytyi vielä solmu * gasp *. Olin todella pöyristynyt, mutta pitihän se jatkaa sitten eteenpäin.


Aluksi tehtiin helppoa joustinneuletta, mutta siitä huolimatta jouduin aloittamaan noin kolme kertaa alusta. Oli vääränkokoista puikkoa ja väärin tehtyä kohtaa yms. vakiovirheitä. Ohjeessa kun toistettiin "2n, 3o, 3n, 3o", joten sitä tuli alkuun tehtyä vaistomaisesti kahden nurjan lisäksi vielä yksi nurja.

Laittelin sitten langoista tekemiäni silmukkamerkkejä aina tasaisin väliajoin, joten sai virheet minimoitua - tosin kyllähän niitä yritti jossain vaiheessa vielä ilmaantua, kutaleet.

Joustimen jälkeen vaihdettiin isommat puikot - hyppäsin suoraan kuutosiin, koska en omista puolivälikokoja ollenkaan. Silmukoiden lisäyskerroksen jälkeen aloitettiin palmikko, jota toistettiin seitsemän kertaa. Sitten kavennuksilla jouduin miettimään kuinka hitossa oikein pitäisi tehdä. Piti ihan keskeyttää sarjan (Dexter) katsominen, että sai ajatukset keskitettyä. Tajusin kuitenkin - luulisin - ja jatkoin loppuun. Ideana oli neuloa kaksi silmukkaa yhteen silleen jännästi (teen myöhemmin yksityiskohtaisemman selostuksen), mutta ensimmäisellä kerroksella ei sujunut ongelmitta: olikin kaksi silmukkaa siinä missä piti olla vain yksi.

Myös kaapeleilla kaventaminen loppuun asti oli ihan oma välivaiheensa: en nimittäin omista sukkapuikkoja koossa 6 mm. Onneksi 50 cm kaapeli ja lankastopparit auttoivat asiaa.


Lankana oli Katia Funky, jykevä villasekoite. Se tuntui kovin pehmoiselta ja villaiselta, vaikka villaa oli vain reilut puolet koko langasta. Toisaalta, akryylihän on myös hyvin pehmeää tuntumaltaan. Pidin katiasta, ja aion todennäköisesti tehdä pipoja vastaisuudessakin tästä langasta. Tästä syystä on hyvä käydä lankakaupoissa, en olisi muuten ehkä edes vilkaissutkaan tätä kyseistä lankaa, ellei Ma-chan olisi ihastellut mustaturkoosia versiota.

Näitä pipoja on nyt kolmas kappale puikoilla, kälyn ajattelin lahjoa erivärisellä versiolla. Tästä piposta tuli vähän liian iso ja se pyrkii nousemaan pystyyn päänupissani. Saattaa sen myötä olla, että lahjon jonkun vähän isopäisemmän tällä tupsunlisäyksen jälkeen ja teen itselleni uuden. Sitten joulun jälkeen kenties.

Huomenna olisi sitten syntymäpäi. Kaksikymmentäkuusi vuotta tullut tallustettua tätä elämää.

Ikäkriisin paikka.

~Ricchan~