Villasukkien lisäksi on puikoilta pudonnut suhteellisen tasaiseen tahtiin pipoja. Bongasin jossain vaiheessa Villaviidakon blogista Fredrica hat-ohjeen. Kiinnostuin kyseisestä mallista juurikin päänpuolen kavennusten vuoksi. Ne eivät katkaisseet palmikkokuviota, vaan jatkoivat sen hamaan loppuun saakka.
IsoFredrica
(Big Fredrica in Ravelry)
Mikä: Fredrica hat (ohje/Niina Risulainen)
Miten: Neulomalla, 5 ja 6 mm pyöröpuikot, 40 cm kaapeli
Mistä: Katia Funky - Sinimusta (53 % villa, 47 % akryylia)
Miten paljon: 113 gr
Miten pitkään: 9 pvää
Neulominen oli jännää, aluksi käytin 60 cm pyöröjä ja sen myötä alun joustinneule lörpähti täysin. Hätäpäissäni sitten tilasin titityystä lisää kaapeleita, jotka saapuivatkin seuraavalla viikolla. Vaihdoin 40-senttiseen, pitäytyen pitemmissä viiden millin puikoissani. Näin ei sitten saa tehdä oikeasti, mutta en jaksanut alkaa tilaamaan sitten hiilikuituisia pikkupuikkoja. Ongelmakin ilmeni: puikot pyrkivät rullaamaan irti kiinnikkeistään, joten piti olla tarkkana etteivät silmukat putoilleet.
Joustinneule tuntui jatkuvan ikuisuuden ja kauhukseni lankakerästä löytyi vielä solmu * gasp *. Olin todella pöyristynyt, mutta pitihän se jatkaa sitten eteenpäin.
Aluksi tehtiin helppoa joustinneuletta, mutta siitä huolimatta jouduin aloittamaan noin kolme kertaa alusta. Oli vääränkokoista puikkoa ja väärin tehtyä kohtaa yms. vakiovirheitä. Ohjeessa kun toistettiin "2n, 3o, 3n, 3o", joten sitä tuli alkuun tehtyä vaistomaisesti kahden nurjan lisäksi vielä yksi nurja.
Laittelin sitten langoista tekemiäni silmukkamerkkejä aina tasaisin väliajoin, joten sai virheet minimoitua - tosin kyllähän niitä yritti jossain vaiheessa vielä ilmaantua, kutaleet.
Joustimen jälkeen vaihdettiin isommat puikot - hyppäsin suoraan kuutosiin, koska en omista puolivälikokoja ollenkaan. Silmukoiden lisäyskerroksen jälkeen aloitettiin palmikko, jota toistettiin seitsemän kertaa. Sitten kavennuksilla jouduin miettimään kuinka hitossa oikein pitäisi tehdä. Piti ihan keskeyttää sarjan (Dexter) katsominen, että sai ajatukset keskitettyä. Tajusin kuitenkin - luulisin - ja jatkoin loppuun. Ideana oli neuloa kaksi silmukkaa yhteen silleen jännästi (teen myöhemmin yksityiskohtaisemman selostuksen), mutta ensimmäisellä kerroksella ei sujunut ongelmitta: olikin kaksi silmukkaa siinä missä piti olla vain yksi.
Myös kaapeleilla kaventaminen loppuun asti oli ihan oma välivaiheensa: en nimittäin omista sukkapuikkoja koossa 6 mm. Onneksi 50 cm kaapeli ja lankastopparit auttoivat asiaa.
Lankana oli Katia Funky, jykevä villasekoite. Se tuntui kovin pehmoiselta ja villaiselta, vaikka villaa oli vain reilut puolet koko langasta. Toisaalta, akryylihän on myös hyvin pehmeää tuntumaltaan. Pidin katiasta, ja aion todennäköisesti tehdä pipoja vastaisuudessakin tästä langasta. Tästä syystä on hyvä käydä lankakaupoissa, en olisi muuten ehkä edes vilkaissutkaan tätä kyseistä lankaa, ellei Ma-chan olisi ihastellut mustaturkoosia versiota.
Näitä pipoja on nyt kolmas kappale puikoilla, kälyn ajattelin lahjoa erivärisellä versiolla. Tästä piposta tuli vähän liian iso ja se pyrkii nousemaan pystyyn päänupissani. Saattaa sen myötä olla, että lahjon jonkun vähän isopäisemmän tällä tupsunlisäyksen jälkeen ja teen itselleni uuden. Sitten joulun jälkeen kenties.
Huomenna olisi sitten syntymäpäivä. Kaksikymmentäkuusi vuotta tullut tallustettua tätä elämää.
Ikäkriisin paikka.
~Ricchan~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)