SF 2019, lämmittely - Elämän Virta

Sukka-Finlandiassa lämmittelysukat on tarkoitettu neulottavaksi ennen varsinaista kisakoitosta. Sillä tavalla kisaajat saavat harjoitella valmiiden sukkien raportointia ja testaillaan erinäisiä asioita, mikä toimii ja mikä ei. Tämän vuoden kisassahan lämmittelykierros ei ole kisaan osallistumisen kannalta pakollinen, mutta vuonna 2019 se vielä oli.

Siksipä näitä sukkia on neulottu useana eri kuukautena. Aloitin joulukuussa 2018, jatkoin vähän tammi- ja helmikuussa sekä sain lopulta valmista maaliskuussa 2019.

Elämän Virta

(Elämän Virta in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 60 s (koko 38)

Ohje: Elämän Virta / Tiina Kuu

Puikot: 3,5 mm Knit Pro-hiilikuitusukkapuikot

Lanka: Novita 7 veljestä Eero värissä Kanerva

Kulutus: 142 gr (71 gr/sukka)

Aikaa kului: 8,5 pvää

Näihin valitsin joululahjalangaksi saamani 7veikan Eeron ja poikkeuksellisesti 0,5 mm paksummat puikot kuin millä olen normaalisti neulonut. Ajattelin saavani sillä kulutettua langan loppuun saakka ja omaan jalkaani sopivat villasukat. Normaalisti käsialani vaatii 7veikkaa neuloessa 64 silmukkaa siihen tarkoitukseen. Tosin neulonkin hartiajumikireästi ja 3 millin puikoilla...

Ohje oli kirjoitettu suoraan magic loop-tekniikalle, minkä huomasi hyvin kantapäätä tehdessä: sukkapuikot tuntuivat aina olevan jotenkin huonosti ja tiellä. Urheasti kuitenkin jatkoin valitsemallani tavalla. Kantapää tehtiin tiimalasikantapäänä, mutta hirmuisan söpöillä minikiiloilla. Kiilojen ansiosta päällä voitiin jatkaa palmikkokuviota sen lainkaan häiriintymättä kantapään käännöksestä.

Lisäksi kuvion lyhyempi sivu lähtee kaventumaan juuri kun minikiilakavennukset päättyvät, minkä aikaansaamat vastakkaiset kolmiokuviot on aivan ihanan hellyyttävä yksityiskohta. Ei sillä, että siihen tulisi kiinnitettyä huomiota, mutta neuloessa tuollaiset pikkujutut pitävät mielen virkeänä ja piristävät neulojan projektia.

Päällispuolen kuvio on se mihin ihastuin tässä mallissa. Yhden käännöksen palmikot ovat jotain mitä rakastan ja niiden ansiosta sukissa on hillittyä eleganssia. Lisäksi kierteet muodostavat jalkapöydän päälle sydämiä, joten kuka voisi olla pitämättä tästä mallista.

Sekä vasempaan että oikeaan sukkaan on oma kaavionsa, joten vaikka sukat ovatkin erilaiset ovat ne selvästi parit toisilleen. Ohjeessa oli kolme eri kokoversiota, joista otin L-koon. Kaaviothan värikoodasin itselleni, jotta niitä olisi helpompi seurata.

Nämä sukat neuloin erikseen sitä mukaa kun muilta kisasukilta ehdin. "Pakko saada sukat valmiiksi"-paniikki iski vasta maaliskuun puolessavälissä kun sain kuudennen etapin valmiiksi. Oli miulla vielä viisi päivää aikaa saada lämmittelysukat valmiiksi, jotta pisteeni laskettaisiin yhteen muun joukkueen kanssa.

Malli pääsee ehdottomasti suosikkilistalleni. Kiitokset Tiinalle, ei hän suotta ole tituleerattu Villasukkien kuningattareksi.

-Ricchan-

p.s. Laitan tähän muistiin ihanan hetken ystäväni kanssa, kun kuvasimme näitä sukkia. Hän oli tällä kertaa kameran takana kun allekirjoittanut yritti vuorostaan saada aikaan balettimaisia poseerauksia. Se oli hivenen hankalaa, sillä tasapainoni ei ole sieltä parhaimmasta päästä. Loistavin ja kuvaavin sitaatti tilaanteesta oli "Tuo on hyvä, pidä toi!", eli asento pysyi ehkä 2,5 sekuntia.

SF 2019, etappi 6 - Kärhöt

Sukka-Finlandian viimeisellä etapilla oli tiedossa kirjoneuletta ja villasukkien värittämistä. Kyllä, värittämistä. Luit ihan oikein.

Voi juku miten jännää kyseinen homma oli. Hankin sitä varten vesivärikynät joista arvelin olevan hyötyä myös tulevaisuudessa piirtämisen parissa. Tämän mallin väritetyistä kukista sai nimittäin lisäpisteitä joukkuekisaan ja tottakai halusin tehdä kaikkeni kerätäkseni joukkueelle mahdollisimman ison pistesaaliin.

Kärhöt

(Kärhöt in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, 68 s. (koko 39-40)

Ohje: Kärhöt / Tiina Kaarela

Puikot: 3 mm sukkapuikot

Lanka: Novita 7 veljestä Eero, luonnonvalkoinen, 7 veljestä grafiitinharmaa ja jämäsininen

Kulutus: Luonnonvalkoinen 71 gr, harmaa 55 gr ja sininen 51 gr

eli yht. 177 gr (88,5 gr/sukka)

Aikaa kului: 6 pvää

Viimeinen etappi starttasi laskiaistiistain iltana ja olin onnellistakin onnellisempi: kirjoneuletta. Ihan tavallista, meditaatiokirjoneuletta erivärisellä aloituksella, kantapäällä ja lopetuksella. Kisaväsymys oli alkanut jo painaa jonkin verran enkä olisi oikein jaksanut kiinnostua mistään Trapetsitaiteilijan tyylisistä sukista enää. Kiitos ja ylistys!

Sukat aloitetaan kärjestä, neulotaan jalkaterään kirjoneuletta, rakennetaan ihanan helppo kantapää, jatketaan varteen kirjoneuletta (toiseen sukkaan peilikuvana) ja lopuksi joustinta sukansuuhun sekä italialainen päättely. Resorista tuli hyvä, lopetuskohta ei erotu niin selkeänä kynnyksenä. Laitetaan tekniikka korvan taakse jos vaikka tulisi joskus tarvetta joustavalle päättelylle. Ohjeessa annettiin suoraan linkki Virkatun kissan blogiin, sinne voipi päästä tästä klikkaamalla.

Lopuksi kun sukat oli saatu valmiiksi ja pääteltyä, väritettiin vähintään kahdeksan sukkaa joko haluamallaan tekniikalla tai sitten kirjomalla. Tässä kohtaa valitettavasti vesivärikynät osoittautuivat himpun verran huonoksi ideaksi: Kastelussa väri levisi kukkakuvion ulkopuolelle ja nyt se on ihan höperön näköinen. Abstraktia taidetta?

Voisin kyllä yrittää vielä kastella sukat ja katsoa josko saisi pestyä värikynän kokonaan pois. Mielestäni sukat olivat suloiset ihan ilman väriäkin, mutta pisteiden eteen mitä vain.

Kantapäähän jäi höpön oloinen nyppy, sillä se vain silmukoitiin umpeen. Jalassa ollessa sukka myös hieman hiersi ikävästi, mutta ehkä se oli vain uutuudenkarheutta. Tekniikka oli uusi ja olin iloinen päästessäni oppimaan sittenkin uutta.

Langat olivat taasen vaihteeksi Novitan 7veikkaa, jota yritän kovasti saada pois varastoistani pyörimästä. Luonnonvalkoisen kerät menivät lähes melkein kokonaan ja tummansinistä ikuisuusjämääkin kului puolet pois. Harmaata jäi vain 13 gramman nöttönen, eli tavoite oli omasta mielestäni aika lailla saavutettu.

Tässä kohtaa olisi hyvä muistaa, miten pärjäsin koko kisassa, mutta ei, en muista. Huonosti taisi mennä, sekä yksilökisassa että joukkueessa. Joskus alkuun ruma kateus nopeampia neuloja kohtaan nosti päätään, mutta se meni ohitse kun ymmärsin oman todellisen syyni kisata: koska se on kivaa.

Joskus kisaaminen on kyllä myös ihan saakelin stressaavaa kun etapin loppu on jo nurkan takana ja sitä yrittää ottaa viimeistä loppukiriä... On vain hyväksyttävä, ettei nopeusneulonta ole minun juttuni. Sen ymmärtäminen tuntui hyvältä ja uskaltauduinkin jättämään nykyisessä vuoden 2020 kisassa etappi kolmosen nopeuskisaamisen kokonaan pois.

Lisäksi Sukka-Finlandiaan osallistumalla tulee neulottua mukavuusalueen ulkopuolelta ja joka kisassa opin uusia asioita. Se tuntuu todella hyvältä kun pääsee oivaltamaan erilaisten tekniikoiden saloja ja honaamaan, että "hei, sukan voi neuloa näinkin!".

-Ricchan-

SF 2020 etappi 1, Ingrid

Niin on polkaistu uusivuosi 2020 käyntiin Sukka-Finlandian parissa.

Ingrid

Suunnittelija: Niina Laitinen

Puikot 3mm, alumiiniset

Lankana Novita Nalle värissä syreeni

Niina Laitinen on minulle ennestään tuttu suunnittelija ja minulla on useita hänen ohjeitaan. Siksipä odottaa saattoikin helppoa ja selkeää neulerupeamaa. Hänen ohjeensa ovat minusta helppolukuisia ja selkeitä, eikä tämäkään ollut poikkeus. Kaiken kaikkiaan siis miellyttävä yhdellä värillä tehtävä sukka, joka pitää mielen virkeänä pitsi ja palmikkokaaviota seuratessa.

Toivoisin lisää tämän kaltaisia töitä, mutta lankalistaa selatessa se taitaa olla turhan paljon toivottu.

Näistä sukista ei valitettavasti ole parempaa kuvaa, sillä nämä on jo lahjoitettu eteenpäin toisten jalkojen lämmikkeeksi.

Viime vuosi meni bloggaamisen suhteen allekirjoittaneen osalta suorastaan reisille. Ehkä tänä vuonna paremmin. Koko viime vuotta en suinkaan ole ollut neulomatta, vaan esittelen esittelemisen arvoisia tekeleitä tulevaisuudessa. Ja älkää pelätkö, ette saa vuoden 2019 Sukka-Finlandiapläjäystä uudelleen, ellette sitä erikseen toivo, korkeintaan kollaasin omista räpellyksistä ilman sen suurempia esittelyjä.

~Ma-Chan~