keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Vuosikollaasi 2020

Kesäkuun kunniaksi muistellaan vuotta 2020 ja mitä kaikkea silloin on päässyt tapahtumaan.

Jokaista työtä pääsee tarkastelemaan klikkaamalla nimeä, blogikulkaisu avautuu uuteen ikkunaan. Otsikon alla on kunkin neuleen kohdalla pientä kommenttia, käytetty lankamäärä sekä suluissa aika, jonka kyseinen neuleprojekti on ollut työn alla. Kiirettähän meillä ei pidetä, hahah.

Aikuisten villasukkia 6 paria
Lasten villasukkia 5 paria
Pipoja 1 kpl
Villatakki, 1 kpl
=> 13 kpl valmistuneita töitä


1. Legato
SukkaFinlandia 2019 jäähdyttelysukat ja toinenkin ufo uunista ulos. 89 gr (lokakuu 2019 - tammikuu 2020)

2. Ingrid
SF 2020 ykkösetapin sukat. 122 gr (tammikuu 2020)

3. Ihana Valo
SF 2020 kakkosetapin sukat. 152 gr (tammikuu 2020)


4. Laura
SF 2020 nelosetapin sukat, pikkupikkupalmikkoa ja urakalla. 162 gr (helmikuu 2020)

5. Päivä Provencessa
SF etappi kutosen sukat, roosimista ja simppeliä ruutukuviota. 205 gr (helmikuu - maaliskuu 2020)

6. Rentopipo
Söpö lörskäpipo omaan käyttöön. Ohje löytyy blogitekstistä ja on ilmainen kaikille. 53 gr (maaliskuu 2020)


7. Soulful

Kolmen vuoden työ, vihdoin valmiina. 138 gr (kesäkuu 2016 - maaliskuu 2020)


8. Meriraitaa
Koon 20-22 villasukat meriteemalla ja omalla ohjeella. 63 gr (maaliskuu 2020)


9. Kuusikkoraitaa
Koon 20-22 metsäiset villasukat. 64 gr (maaliskuu - huhtikuu 2020)


10. Kanervikkoraitaa
Koon 20-22 villasukat kukkain värein. 54 gr (huhtikuu 2020)


11. Punaraitaa
Koon 23-24 villasukat lapselle, ärpäkän punaisina. 71 gr (huhtikuu 2020)


12. Keltaraitaa
Koon 23-24 amppari-villasukat. 60 gr (toukokuu - heinäkuu 2020)



13. Sieltä tänne-villasukat
Vuoden 2020 Sukkasatoon sain vain yhden parin. 83 gr (syyskuu - lokakuu 2020)


Vuonna 2020 valmistui useita villasukkia, mutta muuten neuleita tuli määrällisesti vähemmän. Myös kulutetun langan määrä väheni sitä myöten edellisvuoteen verrattuna.
Sain valmiiksi kaksi keskeneräistä työtä: villatakin sekä viime vuodelta villasukat. Seuraavalle vuodelle siirtyi kaksi kappaletta keskeneräisiä, joista toinen (Hexapoda) on edelleen kesken (ollaan kesäkuussa 2021). Hupsista.

Langankulutus oli vuoden aikana n. 101 grammaa per valmistunut työ.  Villasukkiin ei paljoa lankaa uppoakaan, enkä tehnyt kuin yhden villatakin - ensimmäisen ja ainoani.
Keskimäärin olen neulonut vajaan pari kiloa joka vuosi, kuten alla olevasta listauksesta näkee. Tarkempi henkilökohtainen keskikulutus on nyt 1 kilo ja 755 grammaa vuodessa.

Langankulutus vuosittain:

2020: 1 kg 316 gr       (-650 gr)
2019: 1 kg 966 gr       (-740 gr)
2018:  2 kg 706 gr      (+1 kg 119 gr)
2017:  1 kg 587 gr      (-80 gr)
2016:  1 kg 667 gr      (-70 gr)
2015:  1 kg 737 gr      (+599 gr)
2014:  1 kg 138 gr      (-935 gr)
2013:  2 gr 73 gr         (+467 gr)
2012:  1 kg 606 gr

-Ricchan-

keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

Ajattoman tyylikkäät

Kukaan ei varmaan ylläty kun mainitsen, ettei neulerintamalla ole juurikaan tapahtunut mitään toukokuun aikana. Perusvillasukkien neulominenkin on tuntunut jotenkin puuduttavalta. Mieli vetää ulos pihalle, työntämään kädet multaan ja kesäkuun alussa mattoja pesemään. Jotkut neulepuikot ja villasta vähänkään koostuva lanka, plääh suorastaan.

Nyt olisi siis oikein mainio aika huoltaa neuleet ja laittaa ne talviteloille. Vaan kummallisesti sukat eivät parsiudu itsestään eikä robottikäsi pyöritä nukanpoistajaa. Villapesusisko-huivi roikkuu naulakossa edelleen odottamassa pesua parin pipo-otuksen keralla.

Laiskuuttako? Ei välttämättä, pikemminkin viitsimättömyyttä. Ja jotenkin kukkaset houkuttelevat enemmän, vaikka niiden istuttamisessa olin myös auttamattomasti myöhässä. Nyt on kuitenkin yhdeksän pikkuruukkua tulossa, lajikkeina sinisievikki sekä koristetupakka kolmessa eri värissä. Multiin on päätynyt myös yksi kappale keltasipuleita, joka aloitti itämisen keittiön kaapissa. Se on lähtenyt hyvin kasvamaan, mutta kukkivia kukkia lienee tiedossa vasta heinäkuun tietämillä...


Tiältä Sinne
(Tiältä Sinne in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koossa 38 (L-koko 72s.)
Ohje: Täältä Sinne /Tiina Kuu
Puikot: 2,5 mm ja 2,75 mm hiiliteräs-sukkapuikot
Lanka: Onion - Nettle Sock Yarn, väreissä hiili (1002) ja vihreä (1006)
Kulutus: Hiili 35 gr, vihreä 28 gr eli yht. 83 gr (41,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 8,5 päivää

Nämä ovat viime vuoden syksyllä valmistuneet sukat, eikä mennyt kuin reilu puoli vuotta valmiiksi saattamisen ja blogijulkaisun välillä. Ei paha, jäi jopa viisi kuukautta armonaikaa vuoteen.

Päätin ottaa kokeiluun arvonnasta voittamani ohkaiset, fingering-vahvuiset nokkoslangat ja heitin arvalla puikkokooksi 2,75 mm. Malliksi valikoitui suomalaisen luottosuunnittelijan Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa-kirjasta (Moreeni 2019) kansikuvasukat, joilla lähdettiin syyskuussa 2020 liikkeelle. Reilua kuukautta myöhemmin sain sukat valmiiksi Sukkasato 2020-tapahtuman puitteissa ja päättelin langat 31. lokakuuta.


Ohje oli oikein selkeä sekä hyvin kirjoitettu, mutta siitä huolimatta jäin jumiin kantapään käännöksen jälkeen. Kyselin Sukkasadon Ravelry-ryhmässä apuja ja Heli-keiju keksi, että voisihan sitä kysyä suunnittelijalta suoraan. Ping, "Auttaiskohan TiiQ?".

Tiedättekö sen tunteen, kun supisette luokan takaosassa kaverin kanssa kuinka jokin on tosi vaikeaa, osaisikohan joku auttaa, supi supi, ja sitten kaveri äkkiä viittaakin ja kysyy opettajalta sen, mitä itse ei uskalla kysyä. Se oli päällimmäisin tunne, kun tajusin, mitä oli tapahtunut, hahah. Hyvät takaumat ala-asteelta siis. Ja tiedättekö, mikä oli parasta? Tiina vastasi!

Meillä Suomessa on todella ainutlaatuinen neulekulttuuri. Isot neulesuunnittelijatähdet kulkevat samoilla neulefoorumeilla kuin me "taviksetkin" ja heiltä voi mahdollisesti saada apuja. Kaikkihan eivät ole sosiaalisessa mediassa mukana, mutta osa on ja nyt kävi tuuri allekirjoittaneella. Kiitos Helille, kun hän uskalsi kysyä apuja ja suuret kiitokset Tiinalle vastauksesta :)



Varsinainen ongelmahan oli omassa tulkinnassani, kun luulin, että silmukoita pitäisi siirtää johonkin suuntaan, vaikka kerroksen vaihtumiskohta osuu L-koon ensimmäisessä sukassa kohdalleen ilman mitään kommervenkkejä.

Kuten kuvista näkee, sain jatkettua pienen hidastustöyssyn jälkeen villasukat loppuun saakka. Paras hetki neulonnassa koitti pohjan kavennusten jälkeen kun kuvio lähti rullaamaan puikoilla. Saatoin vain seurata kaaviota sivusilmällä, nauttien neulomisesta - sukat nimittäin valmistuivat sen jälkeen kuin itsestään.

Kantapään kiilakavennukset tapahtuvat sukan pohjassa

Lankana näissä sukissa oli Nettle Sock Yarn, joka pitää sisällään 70 % superwash-käsiteltyä villaa ja loput 30 prosenttia nokkoskuitua. Värjäys on eläväistä ja silmiin sopivan epätasaista. Neuletuntuma oli miellyttävä, vaikka välillä villahaituvat kutittivatkin nenukkia.

Jää nähtäväksi, miten nokkoskuitu toimii sukkien vahvikkeena. Kyseessä on kuitenkin sukkalangaksi tarkoitettu lanka, joten mielikuvani on vielä tässä vaiheessa positiivinen. Villa pitää jalat lämpimänä, joten pitää vähä kerrassaan alkaa katsella näille loppuelämän kotia. Vihreä kun ei oikein kuulu vaatteideni värisävyihin.

L-koon sukkiin meni lankaa yhteensä 83 grammaa, eli yllättävän vähän - varsinkin, kun on tottunut noin sadan gramman kulutuksiin per sukkapari. Arvelin, että L-koossa saisin mahdollisesti sukat koon 38 tai 39 jalkaan, mutta näistä tuli lopulta passelit kolmekasit: ei liian lörpät, mutta ei toisaalta tyköistuvatkaan. Jos nokkoskuitu kestää, niin nämä ovat juuri hyvät kenkäsukat syksyisempiin keleihin.

-Ricchan-

torstai 13. toukokuuta 2021

Kuvavarkaita liikkeellä - kuinka toimia

Joskus koittaa bloggaajan elämässä hetki, kun tajuat, että omat kuvasi ovat ties millä sivustolla pyörimässä. Näin pääsi käymään ja kyllä muuten harmittaa.

Huijaussivuston kuvaa

Tuossa ylempänä olevassa kuvassa näkyy keskellä ottamani turkoosi kuva siilisukista, joista voi lukea lisää tästä julkaisusta. Käytän nyt kyseistä kuvaa esimerkkinä. Tämän julkaisun kuvat aukeavat isommiksi klikkaamalla, muuten voi olla aika pientä katsottavaa.

Taisteluun valmistautuminen:

Hengitä syvään muutaman kerran. Harmitus on kova, mutta sinulla on keinoja vastaiskuihin. Kuvien laadun huonontaminen ei ole vaihtoehto eikä julmetun kokoinen vesileima auta juurikaan.

Craft Candidate-blogin julkaisussa (linkki) on ohjeistus, kuinka voit ilmiantaa kalastelusivustot. Eli jos sivusto yrittää tekeytyä luotettavaksi ja saada sillä tietoonsa ihmisten luottokorttitietoja tai muuten yrittää hyötyä rahallisesti, on se silloin kalastelusivusto. Se tulee sanasta Phishing, josta voi lukea lisää Kielikellon sivulta (linkki). Eli kaikki tuollaiset huijaussivustot ilmiantoon vain armotta.

Voit myös raportoida kuvan hakukoneelle (esimerkiksi Googlelle) ja vaatia sen poistamista. Lakipykälien takia hakukonetta ylläpitävä taho joutuu vaatimaan todisteita, että omistat kyseisen kuvan. No milläs sen sitten todistaa? Tiukka paikka, vaan onko sittenkään..?

Kuinka voit todistaa omistavasi kuvasi:

Etenkin digitaalisissa järjestelmäkameroissa muodostuu automaattisesti metadataa tiedostosta. Metadata tarkoittaa kuvatiedoston sisälle kirjoittunutta tai kirjoitettua näkymätöntä tietoa.
Metadataa saa käsiteltyä muun muassa ON1 Photo Raw 2020-kuvankäsittelyohjelmassa, jonne voi laittaa omistajan kohtaan oman nimensä, samoin copyright-kohtaan tarvittavat tiedot.

ON1 Photo Raw 2020-ohjelman näkymää

Kuvissa tämä metadata on nimellä "exif info", ja sen avulla saa laitettua kuvan sisälle tietoihin kuvaajan nimen (="Artist") sekä tekijänoikeusmerkinnän (="copyright"). Omien kuvien sisältämän, piilossa olevan metadatan voi tarkistaa esim. Exif info-sivustolta joko lataamalla kuvan koneelta tai kuvan osoitteella.

Exif Info-sivun etusivunäkymä

Analysoin huijaussivustolta löytämän kuvani ensin:

Kopioi kuvan linkki hiiren oikealla

Lisää linkki kohtaan "analyze a URL" ja klikkaa "inspect URL"

Sivusto siis lukee kuvan "sisälle" tallennetut tiedot, eli metadatan, ja tuo ne kirjalliseen muotoon:

Huijaussivuston kuvan metadataa

Seuraavaksi menin omalle blogisivustolleni ja kopioin siellä sijaitsevan kuvan linkin. Huomasin, että kuvan osoitehan on täysin sama kuin huijaussivustolla!




Metadata sekä osoite olivat täysin identtiset

Paljastui, että huijaussivusto käyttää suoralinkitystä. Eli sen lisäksi, että ne kelmit ovat vieneet kuvani, he vievät myös blogin kaistaa...

Huijaussivustot yleensä siis tykkäävät suoralinkittää kuvia suoraan sivustoilta. Paljon helpompaa kuin tallennus omalle koneelle ja sieltä lisäys omalle palvelimelle, bottikin osaa ja oppii - sekä on ihmistä huomattavasti tuotteliaampi.

Lopputulemana: kun analysoit editoimasi kuvan metadatan, pitäisi huijaussivuston kuvan metadatan vastata tätä informaatiota täysin. Jos lataamassasi kuvassa on sisällytetty dataan oma nimesi omistajaksi, löytyy se myös huijaussivustolta. Tässä tapauksessa niin ei ollut, pirskale sentäs.

Esimerkki, kun analysoin huvikseni saman kuvan, joka on siirretty suoraan kamerasta eikä mitenkään editoitu:

Kuvaa ei ole netissä, mutta analysoin sen suoraan tietokoneeltani

Jopas on paljon informaatiota!


Huomatkaa, että metadatassa näkyvät myös kuvaushetken asetukset, päivämäärä ja kellonaika -  jopa epäoleellista tietoa, kuten kameran akun varaus sekä lämpötila. Kaikki tämä tieto lisää kuvan kokoa ja hidastaa sivuston latautumista.

Eli en voi todellakaan suositella suoraan kamerasta lataamaan kuvia suoraan sivullesi, koska siellä voi olla piilossa sellaista tietoa, jota et nettiin muuten laittaisi  - esimerkiksi kännykällä otetuissa kuvissa on tarkka GPS-sijainti, jos GPS-paikannus on päällä ja kännykällä on lupa tallentaa tämä tietoa kameran ottamiin kuviin. Toisin sanoen jos otat esimerkiksi eteisen peilin edessä hassuttelukuvan kaverin kanssa, metadatan ja karttaohjelman avulla sijaintisi voidaan selvittää metrien tarkkuudella.

Alustapohjaiset palvelut kuten Facebook ja Instagram yleensä muokkaavat kuvia ja poistavat sieltä jonkin verran yksilöivää tietoa, kuten esimerkiksi GPS-sijainnit... Ja tekijänoikeusmerkinnät. Eli silloin et voi todistaa alustalle lataamasi kuvan omistusta, koska teknisesti ottaen esimerkiksi Facebook omistaa ne ja lataamalla kuvat palveluun annat tähän luvan. Tämän sisällön sitten palveluntarjoaja voi myydä eteenpäin.

Voi olla myös, ettei palveluun ladatessa kuvasta katoa mitään tietoja, vaan ne siirtyvät sellaisenaan eteenpäin. Tämä pitää testata jokaisen alustantarjoajan kohdalla erikseen.

Suoralinkitys kuriin:


Käytännössä suoralinkitys on kaistatilan varastamista ja se voi parhaimmillaan ruuhkauttaa käyttämäsi palvelimen: sivun latautuminen hidastuu mitä enemmän joku toinen suoralinkittää. Ei tunnu mukavalta, jos maksat palvelimesta ja kaistasta, ja sitten joku toinen hyötyy siitä tilasta ilmaiseksi. Myös blogeissa voidaan harrastaa tätä (yleensä tiedostamatta haittapuolia) lisäämällä kuvan osoite suoraan sivun koodiin.

Ilmaispalvelimilla kaistalle taas ei ole varattu kovinkaan paljon tilaa, joten kaikki liikenne huijaussivustolta syö liikennettä sinun blogisivustollesi ja kuormittaa palvelintasi. Pahimmassa tapauksessa blogisivusi kaatuu, jos sille on laitettu liikaa suoralinkkejä kuvien kautta.

Plussaharmi: Suoralinkitys ei ole rikos, mutta se rikkoo tekijänoikeuksia sekä on huonoa nettikäyttäytymistä. Tätä tapahtui aikoinaan virtuaalitalleillla turhankin tiheään (terveisiä 20-luvun alusta), mutta se väheni Facebookin, Instagramin ja muiden sovelluspohjaisten sosiaalisen median alustojen aikakauden astuessa voimaan.

1. Helppo tapa rikkoa suoralinkitys:

Muokkaa blogipostausta niin, että poistat kuvan, muokkaat koneella sen nimeä ja lataat täysin saman kuvan uudelleen -> kuvalle muodostuu uusi osoite. Bloggerin puolella pitää Googlen albumiarkistosta poistaa alkuperäinen kuva, jolloin huijaussivuston linkki katkeaa, kaistatila palautuu sinulle eikä kuva näy huijaussivuilla oikein. Ja sehän on heidän ongelmansa.

Vielä en saanut virhettä aikaiseksi huijaussivustolla, joten voi olla, että kuva on jossain Bloggerin/selaimen välimuistissa. Seurataan tilannetta.
LISÄYS 2 pvää myöhemmin: Kuva on poistunut huijaussivustolta.

Voitto!

2. Vielä helpompi tapa rikkoa suoralinkitys:

Kiellä suoralinkitys käyttämäsi palvelimen asetuksissa. Kovasti yritän selvittää, tarjoaako Blogger tällaista vaihtoehtoa, mutta vielä ei ole tärpännyt. Osaisiko joku viisaampi kertoa aiheesta?

Lisää tietoa löytyy englanniksi sivulta
https://www.hostpapa.com/blog/security/how-you-can-prevent-hotlinking/

Tekijän tietojen lisääminen Irfanview-ohjelmalla:

Niin tai näin, olisi hyvä lisätä jokaiseen blogiin laitettavaan kuvaan omat tietosi metadataan. Tässä ohjeistus Irfanview-ohjelman kautta.

Irfanview on ilmainen ohjelma Windows-käyttöjärjestelmälle, kotisivut sekä latausmahdollisuus löytyy täältä.


Siilisukkien EXIF-info eli olemassaoleva metadata

Siilisukkien ICPT-data, täysin tyhjillään

Irfanviewillä voit myös lisätä copyright-merkinnän sekä kuvauksen (kuvaus siis näkyy kuvan tilalla, jos itse kuvatiedosto ei jostain syystä lataudukaan).

Nyt löytyy tietoa!


Lisää haluamasi tiedot. Lopuksi on klikattava "Write" (="Kirjoita") eli silloin ohjelma kirjoittaa kuvan taakse kaikki lisätyt tiedot ja ne tallentuvat kuvan "sisälle". Analysoidaan vielä tuo muokattu kuva huvin ja urheilun vuoksi.

Nyt näkyy, kelle kuva kuuluu

Ja kas, siellä on. Nyt sitten vain korjaan kyseisen blogijulkaisun lisäämällä tämän kuvan sen aikaisemman, vähemmän informaatiota sisältävän kuvan tilalle.

Huom!
Tallensin nämä ruutukaappaukset alun perin Paint-ohjelmalla ja PNG-muodossa. Silloin ei ollutkaan mahdollista tarkastella ICPT-dataa Irfanviewin kautta, mutta JPG-muotoon muuttaessa se onnistui.

Pitäkää pikselinne tallessa!

-Ricchan-