torstai 4. kesäkuuta 2020

SF 2020 etappi 2, Ihana valo


Etappi 2, Ihana valo
Lanka:Woolme once fibers With envy, tehoste Mothy and the Squid Rosy maple moth
Puikot: 2mm 
Koko: L, 72s

Tässä sukkaohjeessa uutena tekniikkana tuli intarsia- neule. Se on ihan näppärä tekniikka ja avasi nyt silmiä vaihtoehdoille kuvioneuleiden suhteen. Aiemmin tuskastelua aiheuttaneet kuviot voisivat nyttemmin olla helpompia.

Ensi kertaa ohjetta katsoessani kuvio muistutti kirkkojen värilasillisia ikkunoita, mutta nyttemmin mielikuva on muuttunut liekeiksi uuninluukun takana (mielleyhtymä voi toki johtua tuosta tehosteväristä) ja olenkin miettinyt että pitäisikö tehdä vastaavat sukat ihan pikimustalla pohjalla.

Mistä en pitänyt tässä ohjeessa? Noh, nurjominen ei ole mieluisinta hommakkaa ja 1 palmikon kierrot tuntui olevan alkuetappien sana. Neulonnan aloitin 16.1. ja lopetin puolenyön jälkeen 20.1. eli vähän tuli ehkä yöunista tingittyä.


~Ma-chan~

 ---                  ---                  ---                  ---                  ---                  ---                  ---


 Ihana Valo
(Ihana Valo in Ravelry)

Mikä: Intarsia-neuletekniikalla koristellut villasukat, koko 39-40 (72 s)
Ohje: Ihana Valo / Tiia Niemi
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: 7 veljestä sininen (005) ja valkoinen (011)
Kulutus: Sininen 132 gr, valkoinen 20 gr eli yht. 152 gr (76 gr/sukka)
Aikaa kului: 5 päivää

Suorastaan innostuin kakkosetapista. Kuvio toi mieleeni pakkasen jäädyttämät ikkunat lumihiutalekuvioineen, joten värivalinnat olivat selkeät: ihana kirkas vaaleansininen ja kirkkaanvalkoinen.

Sininen on iänvanhaa 7veikkaa, jota olen hillonnut sopivaa tarkoitusta varten. Heti kun näin mallin, tiesin kelle haluan sen neuloa. Lankaa oli tosin jäljellä vain reilu 130 grammaa, joten en ollut varma riittääkö se sukkapariin. Kuten kuvista näkyy, ei riittänyt. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä valkoiset kärjethän ovat vain lumesta vaalentuneet.


Sukat valmistuivat sunnuntaiaamuna tuntia ennen seuraavaa etappia. Vahingokseni pööpöilin jotenkin sähköpostin kanssa, eikä maaliinsaapumisviesti lähtenytkään ajoissa matkaan. Onneksi tuli tarkistettua asia puoli tuntia myöhemmin ja ehdin vielä kisa-ajan puitteissa saamaan vastausviestinkin (klo 09:43). Sijoitukseni oli 166/167 ja pisteitä kertyi huimat yksi kappaletta.

Olin kuitenkin ylpeä itsestäni. Sain sukat aikataulun puitteissa valmiiksi ja niistä tuli nätit. Päätin kuitenkin jättää seuraavan etapin välistä, oli se sitten miten ihana tahansa.


Ohjetta on kiiteltävä kunnolla. Intarsia-tekniikka on niin selkeästi kerrottu, että tulen käyttämään sitä jatkossakin. Jotain debattia Sukka-Finlandia Räveltämö-ryhmässä taisi olla siitä, onko kyseessä "aito" vai helpotettu intarsia-versio, mutta allekirjoittanutta ei kiinnostanut niin paljon. Hyvät sukat ja kauniit kuviot tuli tälläkin tavalla.

Olen kirjoittanut muistiinpanoihin itselleni useaan otteeseen "muista palmikonkierrot!". Ne kun lähtevät kulkemaan eri tahdissa muun kaavion kanssa ja niiden piti kisasukkia varten kulkea tasaisesti. Jouduinkin sitten pudottelemaan silmukoita korjatakseni ne virkkuukoukun avulla.

Vähän olisi tehnyt mieli purkaa koko höskä, mutta ei sitä saa luovuttaa niin helpolla. Sitä paitsi mitä useammin tekee silmukankorjauksia, sen helpommaksi se muuttuu. Helpointahan olisi olla tekemättä lainkaan virheitä - aiheeseen liittyvä video, olkaa hyvät.


Sukkaohje oli kirjoitettu fingering-paksuiselle langalle (400 m/100 gr), mutta koskapa tunnen oman käsialani, tiesin saavani ohjeella prikulleen oikean kokoiset villasukat Yeesi-toverilleni. Hänen ansiostaan on ollut huikeaa toimia vapaaehtoistyössä ja olen kiitollinen yhteisestä matkastamme.

-Ricchan-

torstai 21. toukokuuta 2020

Sukka-Finlandia 2020, etappi 1 - Ingrid

Sukka-Finlandia 2020 starttasi loppiaisena. Olin silloin vielä joululomalla ja pääsin heti luomaan silmukat puikoille kun ohje kilahti sähköpostiin.


Ingrid
(Ingrid in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat
Ohje: Ingrid / Niina Laitinen
Puikot: 4 mm ja 3,5 mm hiilikuituiset sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Pohjola värissä Halti
Kulutus: 122 gr (61 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 pvää

Ensimmäinen koitos tämän vuoden Sukka-Finlandiassa oli Niina Laitisen suunnittelema Ingrid. Ohje on ainakin tätä kirjoittaessani (tammikuu 2020) vielä ainoastaan kisaajien saatavilla. Kisaan pystyi liittymään kesken kaiken jos halusi ja osallistumismaksulla sai kaikki hurjan monta ohjetta (6 etappia, lämmittely ja jäähdyttely + bonuslapaset). Martsan juttelut ensimmäisestä etapista löytyvät tämän linkin takaa.

Kun näiden sukkien ohje saapui, ensimmäinen asia mikä osui silmiini oli ohjeen 56 silmukkaa. Eikä tarjolla ollut muita kokovaihtoehtoja. Sillä silmukkamäärällä ja 3 mm puikoilla saan aikaiseksi nelivuotiaalle sopivan sukan, pohdin mielessäni. Sittenpä ajatus pälkähtikin päähäni: otan 4 mm puikot ja kokeilen, minkä kokoiset sukat saisin aikaiseksi. Loistava idea!


Ja näillä mentiin. Olin ostanut halvennuksesta 7veikan Pohjola-lankaa juurikin Sukka-Finlandiaa ajatellen. Malli oli hieman naisellinen yhden palmikon kuvioineen, joten valitsin kanervan värisen Haltin. Jospa nyt syntyisi ajoissa ollessa äiskälle vaikka syntymäpäivävillasukat! Se olisi aivan mahtavaa.

Mallissa ei loppujen lopuksi ollut mitään uutta allekirjoittaneelle. Yhden palmikon kuljetuksia olin harjoitellut jo Legatolla vain viikkoa aikaisemmin, joten ne sujuivat kivuttomasti. Sivuun tuli kiva valepalmikkokuvio joka saatiin aikaan kaventelemalla ja langankierroilla. Taakse tuli suhteettoman kokoinen salmiakki-kuvio ja siihen neulottiin joustinta.


Kantapää oli perinteinen vahvistettu kantapää jossa vahvike jatkui myös pohjassa. Siitä tuli hirmuisen söpön pumpsis olemukseltaan, tykkään kovasti vaikka en vahvennetuista kantapäistä paljoa perusta normaalisti. Palmikoita jatkettiin kiilakavennusten kanssa samaan aikaan, mutta siinä ei tehty välikerroksia. Lisäksi tässä kohtaa ensimmäisessä sukassa aloin hieman epäillä puikkovalintaani.

Olin ottanut 4 mm puikot ja tein pikaisia laskelmia. Kavennukseen tarvitsisin 18 kerrosta eli noin kuusi senttimetriä. 40 koon sukan pohjan pituus on 26 senttimetriä, eli kavennukset pitäisi aloittaa kun pohjan pituus on 20 cm. Tällä puikkokoolla pohjan pituudeksi tulisi kuitenkin huimaavat 28 senttimetriä, eli vähän turhan pitkäksi menisi. Ratkaisuna vaihdoin 0,5 mm pienempiin puikkoihin.

Puikkojen vaihtaminen auttoi: pohjan lopullinen pituus on juurikin 26 senttimetriä (venytettynä 27 cm) joten sain aikaiseksi juuri passelin kokoiset sukat koon 39-40 jalkaan. Muutenkin ohje oli aikamoisen selkeä ja lyhenteet oppi nopeasti. Iso plussa tuli valmiiksi värikoodatuista kaavioista.


Sijoitukseni oli tällä etapilla 139 jolla keräsin kuusi pistettä omaan laariini. Seuraavaan etappiin pyydettiin varaamaan 100 gr lankaa ja 5-7 gr kuvioväriä. Veikkasin, että saisimme hieman neuloa kirjoneuletta vaikkapa varteen tähtien muodossa.

Etapeista annetaan usein myös vinkkikuvat lankatietojen lisäksi. Lisäksi suunnittelijaa arvuutellaan ja kun viimeinen etappi on tiedossa, tiedetään yleensä myös kisasukan todennäköinen tyyli - vaikka joskus voikin tulla yllätyksiä vastaan.

-Ricchan-

torstai 7. toukokuuta 2020

Vuosikollaasi 2018

Siis thoudellakin teen vuosikollaasin pari vuotta sitten tehdyistä neuleista.
Katsokaa vaikka.

Aikuisten villasukkia: 7 kpl
Lasten villasukkia: 8 kpl
Aikuisten säärystimiä: 2 kpl
Aikuisten lapasia: 2 kpl
Pipoja: 3 kpl
Tuubihuivi: 1 kpl
=> 25 kpl yhteensä



1. SukkaFinlandia, etappi 3 - Andante Festivo
Nämä ovat vaan edelleen niin kauniit. Langankulutus 68 gr, joulukuu 2017 aloitettu ja valmistuivat tammikuussa 2018.


2. Sinitaivasraitaa-villasukat
Niin söpöt. En kestä. Langankulutus 76 gr, tammikuussa aloitettu ja saatu valmiiksi.


3. SukkaFinlandia, etappi 4 - Hellunen
Tutummin "hörsöt". Hellyyttävät prinsessamummosukat. 135 gr, tammikuussa aloitettu ja valmistettu.




4. Pistaasiraitaa-villasukat
Pienen pojan jalkoja lämmittämään. 76 gr, tammikuu ei ihan riittänyt valmistumiseen vaan meni helmikuun puolelle.


5. SukkaFinlandia, etappi 5 - Trapetsitaiteilija Annika
Jep. Värivalinnoilla olisi voinut tulla huomattavasti hienommat. 88 gr, helmikuun työvoitto.


6. Lhoze-pipo
Ohjetta en ole vieläkään saanut kirjoitettua. Jokohan olisi sen aika? 77 gr, helmikuu.


7. SukkaFinlandia, etappi 6 - Onnenmaa
121 gr, helmikuussa aloitetut ja valmistuneet.


8. Totoro-lapaset
166 gr, helmikuussa aloitettu ja valmista tuli pienen purkuilun jälkeen maaliskuussa.


9-11. Pienille jaloille lämmikettä
Vasemmalta oikealle: 45 gr, 41 gr ja 37 gr. Maalis-huhtikuussa tehtyjä töitä. Tuskin enää mahtuvat pikkuisen jalkoihin.


12-13. Pekka-säärystimet
Ensimmäinen oma ohje, voi ostaa Räveltämöstä hintaan 3 €. Ensimmäisistä versioista ei ole kuvia, mutta langankulutus oli 109 gr. Malliversioon taas kului tasan 100 gr. Toukokuussa ja kesäkuussa valmistuneet.


14. 54 raitaa
Iskälle synttärivillasukat mummin perinnesukkaohjeella. 174 gr, elokuun lopusta syyskuun alkuun.


15. Pikkusukat SukkaSatoon vol 1
Ihan pienet villasukat. Näihinkin on kuulemma ohje "tulossa". 71 gr, syyskuu.


16. Pikkusukat SukkaSatoon vol 2
Punaiset ei niin pienet villasukat. 107 gr, syyskuu.


17. Pikkusukat SukkaSatoon vol 3
Siniset ihan pikkiriikkisen pienet vastasyntyneen villasukat. 70 gr, syyskuu.



18. Ärhäkät villasukat
Lapselle vähän jännemmällä värityksellä. 78 gr, syyskuu.



19. Peruspipoa kaksinkertaisella reunuksella
Kun miesten pipoissa ei saa olla ihmeellisyyksiä, niin olkoot sitten blankko. Käytössä on ollut tehokkaasti, se riittää allekirjoittaneelle. Syys-lokakuun vaihde, 97 gr.




20. 10.10.-tuubihuivi
Pikatuubihuivi vihreän tarpeeseen. 180 gr, lokakuu.



 
21. Ma-Chanin Pantteriprinsessat
Tiina Kuun ohjeella hulppeat kirjoneulevillasukat. 160 gr ja lokakuussa valmista.


22. Siilisukat
Tilaussukat, ilahduttivat kovin. Lokakuun lopulta marraskuun loppuun, 204 gr


23. AdventtiKAL-lapaset
Paljon tuli opittua näiden kanssa. Joulukuu ja 72 gr lankaa kulutettuna.


24. Hiekkamyrsky-pipo
Iskälle lahjapipotus. 187 gr, joulukuu.


Näiden lisäksi yksi hyshys-osastolle kuuluva neuletyö, 167 gr. Sukkapainotteinen vuosi, mutta pipot alkavat hiljalleen vallata alaa. Aika monta työtä tuli purettuakin (4 kpl), joista yhden sain neulottua uusiksi vuoden 2018 aikana.
Keskimääräinen langankulutus per työ heiluu siinä 108 gramman tienoilla.

Langankulutus vuosittain:

2018:  2 kg 706 gr    (+1 kg 119 gr)
2017:  1 kg 587 gr     (-80 gr)
2016:  1 kg 667 gr     (-70 gr)
2015:  1 kg 737 gr     (+599 gr)
2014:  1 kg 138 gr      (-935 gr)
2013:  2 gr 73 gr       (+467 gr)
2012:  1 kg 606 gr

-Ricchan-

torstai 23. huhtikuuta 2020

Mielenterveyden puolesta 10.10.

Lokakuun kymmenes edustaa kansainvälistä mielenterveyden päivää. Sen tarkoituksena on tuoda tietoisuuteen arjen tapoja pitää huolta mielenterveydestä, poistaa leimoja ja ennakkoluuloja, tuuletella pölyyntyneitä käsityksiä ja muistuttaa meitä jokaista itsestämme ja itsemme huolehtimisesta.


10.10. tuubihuivi
(10.10. tuubihuivi in Ravelry)

Mikä: Kuvioneuletuubihuivi
Ohje: Tuubihuivi / Kardemumman Talo
Puikot: 5 mm pitkät puikot
Lanka: Novita Oodi, vihreä värikirjo, neulottu kaksinkertaisen
Kulutus: 180 gr
Aikaa kului: 4 pvää

Olen ollut mukana Savonlinnan Kriisikeskuksen järjestämässä Yeesi-toiminnassa. Sen myötä olen oppinut paljon asioita itsestäni, itsetutkiskelusta, mielen hyvinvoinnin tärkeydestä sekä ilon merkityksestä arjessa. Olen myös oppinut kuinka stereotyyppisiä, rasistisia ja kohtuuttoman julmia asenteita ihmisillä on kun mielenterveydestä aletaan keskustelemaan vakavasti.

Sen sijaan, että puhuttaisiin hyvinvoinnista, puhutaan sairaudesta ja pelosta niitä kohtaan, joilla "kaikki ei ole okei". Aivan kuin ongelmien upottaminen alkoholin nauttimiseen joka viikonloppu olisi sitten oikea ratkaisu, vain koska suuri osa yhteiskuntamme kansalaisista ratkaisee sillä asiat. Tai tunteiden ymmärtämisen ja niiden käsittelyn sijaan harhautetaan itseämme syömällä roskaruokaa ja herkkuja aina kun elämä potkii. Tavalla tai toisella tukahdutetaan tunteet tekemällä töitä niin ettei  "ehdi" ajatella omia asioita tai sitä, mistä saisi iloa sen hetkiseen ahdistukseen ja tuskaan.

Kyllä minä sen käyttäytymismallin tajuan ja empatisoin isosti, jopa niin paljon että toteutan sitä itsekin. Mutta meidän pitäisi myös nähdä vaivaa pitääksemme itsemme, olemuksemme, minuutemme ja ennen kaikkea mielemme kunnossa.

Kaikkihan me kuitenkin haluamme elää onnellisina, eikö vain?


Tämän vihreän huivin tein kaksinkertaisena Novita Oodista mielenterveyden tempausta varten. Sinne oli tarkoitus pukeutua mahdollisimman paljon vihreään, mutta en omista juurikaan kyseistä väriä olevia vaatekappaleita. Neulojaltahan nopean huivin tekeminen sujuu muutamassa tunnissa, ja niin syntyi tämä huivi. Etenkin nyt kriisiaikana sen mukanaan tuomat muistutukset ovat kultaakin kalliimpia.

Haluaisin vielä loppuun laittaa Savonlinnan Kriisikeskuksen blogiin kirjoittamani tekstin. Sitä ei ole pakko lukea, mutta jos niin teet saat sydämelliset kiitokseni.

Pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne <3

-Ricchan-


Mieli ja sen terveys


Vähän turhan usein nuo sanat mielletään mielen sairauksiin, jossain kaukana suljettujen ovien takana tapahtuviin hoitoihin, joita tehdään ”niille epävakaille” ja ”sairaille”.

On suuri surku, ettei kulttuurissamme tunneta vielä riittävän laajasti millainen terve mieli on ja miten sen tuoma tyyneys sekä rauha muuttaisivat nykyistä arkielämäämme huomattavan radikaalisti. Olemme niin turtuneita stressiin, jatkuviin vaatimuksiin, aikapulaan ja tekemään mahdollisimman monta asiaa yhtä aikaa. Tehdessämme töitämme ajattelemme jo seuraavaa tulevaa tehtävää. Nykyinen on saatava käsistä pois, on oltava tehokkaita, nopeita, aikaansaavia. Nipistämme lisäminuutteja unesta, hotkimme ruoan, jotta voimme tehdä lisää työtä, pikasuukotamme rakkaamme ovesta ulos pitkän halauksen sijaan.
Yksinkertaisesti hoputamme itsemme näännyksiin.
Ja ennemmin tai myöhemmin tästä seuraa pysähdys. Ei mikään lempeä, hiljaa jarruteltu, vähä kerrassaan vauhdin pudottaminen, vaan umpirehellinen törmääminen siihen oman jaksamisen muuriin. Se muuri ei anna periksi.

Mikä saa meidät ajamaan itsemme uuvuksiin? Syitä lienee niin monta kuin on ihmisiäkin, mutta pääasiassa tavoittelemme jotain. Hyviä arvosanoja, parempaa työpaikkaa, jonkun ihailemamme henkilön huomiota, arvostamamme ihmisen hyväksyntää. Haluamme toteuttaa unelmiamme, ja sen eteen olemme valmiit uhraamaan lähes mitä vain – jopa oman mielenterveytemme, jaksamisemme. Katse suunnattuna tulevaisuuteen unohdamme tämän hetken, jätämme näkemättä itsemme juuri sillä hetkellä.

Haluaisin muistuttaa sinua, että muistathan pysähtyä välillä. Muistathan, että vaikka maailma vaatisi miten paljon, on sinulla ja jokaisella lupa vain katsella tätä nykyistä hetkeä. Jokaisella on velvollisuus itseään kohtaan pysähtyä muutamaksi minuutiksi vain tunnustelemaan omaa oloa ja hengittämään. Yksinkertaisesti olemaan läsnä oman itsensä kanssa.
Tein sitä kuukauden verran ja koin voivani todella paljon paremmin. Maailma ei tuntunut enää niin kiireiseltä tai ahdistavalta, kunhan vain muistin ottaa vartin elämästäni itseäni varten.

Ajatukset selkenivät, mielen valtoimenaan kuohuvat tunteet sekä mieliteot tyyntyivät vaahtopäistä hiljaa virtaavaksi joeksi. Mutta maailma on liian vahva ja mukaansa tempaava. Täytin taas tyhjän tilan kalenteristani lupautumalla hommaan jos toiseenkin ja lopulta uhrasin nuo minuutit voidakseni tehdä asioita muiden vuoksi, muita varten. Nyt, parin viikon jälkeen se sama kiireisen elämän ahdistus on alkanut hiipiä takaisin. Enkä oikeastaan edes kunnolla muista, mille uhrasin oman aikani. Minkä takia luovuin omasta hyvinvoinnistani?

Onneksi minua muistutettiin. Minulle kerrottiin, miten oleellista oman jaksamisen kannalta olisi olla itsensä kanssa hetken aikaa ilman muun maailman hyörinää. Kaikkien tulisi voida olla hyvä olla omissa nahoissaan. Pysähtyä hetkeksi ja arvostaa itseämme sellaisina kuin olemme. Hengittää ja rauhoittua. Tai sitten vain tanssia ilman että kukaan näkee, sillä se jos mikä heivaa kaikki murheet mäkeen kerrasta.
Nyt on minun vuoroni muistuttaa sinua.
Maailman kuohut tuntuvat vähemmän kuormittavilta kun mielemme on tyyni.

Platonin Faidros-dialogista lainaten: ”Cito rumpes arcum, semper si tensum habueris” eli vapaasti suomennettuna ”nopeasti rikot jousen jos pidät sitä aina jännityksessä”.

Ota siis itsellesi aikaa ja ole vain. Ihan luvan kanssa.