torstai 16. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 4 - Harmonia

Rauhallinen palmikkomainen pitsineule, hieman vajaa kerä 7veikan vaaleaa violettia ja epäilys langan riittämisestä sukkapariin. Siinäpä lähtökohdat Sukka-Finlandia 2019 neljännelle etapille.


Harmonia
(Harmonia in Ravelry)

Mikä: Pitsivillasukat, 64 s. (koko 39)
Ohje: Harmonia / Pirjo Iivonen
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä vaalea violetti ja valkoinen
Kulutus: Violetti 146 gr ja valkoinen 2 gr eli yht. 148 gr (74 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 päivää

Vuoden 2018 kisassa Pirjo Iivosen Hellunen-malli oli kisan viimeinen helppo maaliinlaskettelu ja tässäkin kisassa saimme neuloa rauhaisaa isoa palmikonkiertoa. Sukat neulottiin varresta alkaen ja niihin tehtiin kiilalisäykset ennen kantapäätä.

Levennyksiin oli kaksi eri tapaa, joista sain aikaiseksi reikäisen version. Reiätön versio olisi vaatinut nurjien silmukoiden neulomista nurin, mikä ei oikein ole minun juttuni, joten arvelin reikäkerroksen sopivan pitsin seuraksi vallan mainiosti. Vähän siis taistelin mukavuusalueelta pois joutumista vastaan, vaikka se onkin yksi syy osallistua kisaan.

Kantapää neulottiin lyhennetyillä kerroksilla ja sain siitä jotenkin hieman hassun näköisen. Eipä se sieltä mihinkään näy, mutta selkeästi olen neulonut joka toisen kerroksen kireämpänä (luultavasti nurjat kerrokset).


Kun kantapää on saatu valmiiksi, kavennellaan ylimääräiset silmukat veks. Pohjassa on sileää neulosta ja päällä jatkuu pitsipalmikkokuvio.

Kisavaatimuksissa kaavio tuli toistaa kahdesti kärjessä ennen kuin sai aloittaa kärkikavennukset. Kaavio itsessään oli vain 24 kerroksen pituinen, joten ei ollut huolta etteikö se mahtuisi riittävän monta kertaa neuleeseen ilman, että kärjestä tulee lonkeron pituinen.


Loppuun tuli nauhakavennus sekä silmukoiden silmukointi neulomalla. Tein taas kaksilla sukkapuikoilla kahta sukkaa yhtä aikaa ja neuloin kerän kummastakin päästä. Valitettavasti epäilykseni toteutuivat: violetti lanka loppui aivan pikkaisen liian aikaisin. Kerä oli kuitenkin ollut alkujaankin vajaa, vain 142 grammaa.

Pienen harmittelutauon jälkeen otin käyttöön valkoisen seiskaveikan, jolla kaventelin kärjen loppuun. Käytännössä tein vain kaksi kavennuskerrosta ja silmukoinnin valkoisella. Olin haaveillut tasavärisistä violeteista sukista, mutta valkoiset päädyt toivatkin yllättävän miellyttävää ilmettä sukkiin. Ne suorastaan piristyivät ja muuttuivat kukkaismaisiksi.


Kyllä nämä vähän kukkasukat ovat.

(Mie ainakin tykkään.)

-Ricchan-

torstai 2. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 3 - Impromptu

Ihanaa uutta vuotta!

En voi uskoa, mutta totta se on: blogi on jo edennyt seitsemänteen ikävuoteensa ja on virallisesti ala-aste-ikäinen. Hui kuinka aika suorastaan rientää.

Haluan kiittää teitä jokaista, jotka luette tätä blogia ja annatte sitä kautta inspiraatiota jatkaa kirjoittamista vuodesta toiseen. Alkuun Kässäätkö? oli lähinnä muistikirja kaikista käsitöistä joita on tullut tehtyä. Nykyään se on käytännössä portti tai aikamatka menneisyyteen, jonka avulla muistissa pysyvät iloiset asiat ja se, millä rakkaudella puikot suihkivat kunkin työn kohdalla.

Kiitokset teille ihanille!

-Ricchan ja Ma-Chan-


Impromptu
(Impromptu in Ravelry)

Mikä: Kuvioneulevillasukat, 64 s. (koko 38/39)
Ohje: Impromptu / Anna Mäkilä
Puikot: 3 mm sukkapuikkot
Lanka: Novita 7veikka harmaa, sähkönsininen, farkunsininen ja 7veikka Eero vaal. sin.
Kulutus: Harmaa 79 gr, sähkönsininen 30 gr, farkunsinen 27 gr ja vaal. sin. 40 gr
eli yht. 176 gr (88 gr/sukka)
Aikaa kului: 5,5 pvää

2018 Sukka-Finlandiassa rakastuin Anna Mäkilän Andante Festivo-sukkiin. Niiden mallikuvio oli kerrassaan ihana ja tykkäsin neuloa niitä vaivalloisuudesta huolimatta. Nimettömät olivat melkoisella koetuksella, koska yhden silmukan palmikot ovat aika tuskaa neulottavaa. Sormet puutuivat, mutta se oli niin sen arvoista.

Sen myötä odotin vuoden 2019 kisamallilta paljon.

Valitettavasti jouduin harmistumaan, kun tajusin ettei tiedossa ole yhtä siroa ja silmiä hivelevää villasukkaa kuin viime vuonna. Tällä kertaa oli tarjolla palkkivärejä ja pintakuviopalmikoita. Suunniteltu malli oli yhtenäinen ja vaikutti mielenkiintoiselta, joten ei muuta kuin avoimin mielin silmukoita luomaan ja sinisiä seitsemän veljestä-langan jämiä tuhoamaan.


Näiden sukkien suunnittelun taustaideana oli inspiraatio ja uuden luominen. Kuvioneuleiden paikkoja sai vaihtaa, värejä sai käyttää kuten halusi sekä muutenkin sukissa oli haettu neulomisen iloa - tietyin kisarajoituksin. Joten voitte uskoa, että harmistukseni ei-siroista sukista haihtui hyvin nopeasti. Näitä villiksiä oli ilo neuloa ja ne valmistuivatkin mukavan nopeasti alle viikossa, vaikka aloitinkin etapin päivän myöhässä. Jäi jopa yksi ilta aikaa ihan vaan olla ja möllöttää ennen seuraavaa koitosta.

Sukat neulottiin varpaista varteen. Matkan varrella oli bumerangi-kantapää, joka oli eräänlainen versio tiimalasikantapäästä. Tykkäsin tästä kantapäästä ja näillä väriyhdistelmillä se korostuu kivasti kokonaisilmeestä.

Neuloin molempia sukkia yhtä aikaa, jotta sain varmistettua langan riittävyyden. Värikombinaatio vaihtaa suuntaa kantapään jälkeen ja muuttuu vaaleasta tummaan. Grafiitinharmaa sopii hyvin yhteen sinisten eri sävyjen kanssa ja väriblokit ovatkin suosikkiyksityiskohtani näissä sukissa.


Lopuksi tehtiin päättely "jollain joustavalla tavalla". Ohjeessa oli ehdotettuna venäläinen päättely, joten mitään miettimättä menin sillä. Oli kiva kokeilla uutta ja vaikka sukansuihin jäikin askelma, olen tyytyväinen. Reuna joustaa olematta kuitenkaan liian lörppä.

Kaaviothan neulottiin toisessa sukassa peilikuvina jotta kisavaatimukset täyttyivät. Lisäksi nyt vaatimukset oli esitetty kerroksina, joten paksummalla langalla neulottaessa sai tehdä saman verran työtä kuin ohuemmalla, fingering-paksuisella langalla. Se on se tämä kireää neulovan kirous, saan tehdä 80 silmukalla sukat jos haluan saada yhtään isompaa villasukkaa. Hyvänä esimerkkinä iskä ja veli, joiden lapioiden koko on ihana 42.


Olen tyytyväinen näihin sukkiin. Palmikot eivät ole liiaksi erilaisia ja yleisilme on sukassa siisti. Ohje ei mene suosikkeihini, mutta ei myöskään inhokkeihin. Osa kaavioista vaati keskittymistä ja osan taas saattoi antaa mennä aivot narikassa. Lopputulemana oikein hyvät perusvillikset pienellä twistillä.

-Ricchan-

torstai 19. joulukuuta 2019

SF 2019, etappi 2 - Aave

Toisen etapin sukat olivat herkät pitsisukat. Valitettavasti pitsin neulominen ei todellakaan kuulu vahvuuksiini. Kisan aikana oli kuitenkin odotettavissa joutuminen pois mukavuusalueelta, joten kuuliaisesti pistin silmukat puikoille ja aloin neulomaan. Ajattelin myös kompensoida edellisen etapin saldoa ottamalla käyttöön sponsorilangan, jolla saisin edes yhden pisteen enemmän joukkueen kisasaldoon.

Sukka-Finlandiassa saa tänäkin vuonna ylimääräisen sponsoripisteen (1 piste per etappi), kun käyttää sponsorilankoja. Kisan aikana kyseisistä sukkalangoista saa alennuksia, mikä myös houkuttaa kokeilemaan jotain muuta lankaa kuin perus-7veikkaa. Itse olen tosin uskaltautunut vain Väinämöisen verran mukavuusalueeni ulkopuolelle, mutta ehkä tulevassa kisassa kokeilen jotain uutta?


Aave
(Aave in Ravelry)

Mikä: Pitsivillasukat, 64 s. (koko 37-38)
Ohje: Aave / Heidi Alander
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen (väri Helmi)
Kulutus: 68 gr (34 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 pvää

Lanka itsessään oli miulta tavallaan möhläysostos. Ostin sen näkemättä kuvaa, pelkän värjäyserän nimen perusteella. Väri oli Helmi, joten kuvittelin saavani jotain vaalea ja herkkää, kirkasta valkoiseen vivahtavaa. Sainkin helmeä. Sellaista ihan oikean helmen väristä, joka oli kaukana kuvitelmistani. Voi hitsit, tuhahtelin partaani. Vaan kuinkas sitten kävikään...

Näissä sukissa väri pääsee oikeuksiinsa. Pitsi ja suorat osiot korostavat käsinvärjättyä sävyä ja tykästyin siihen kovasti neuloessani. Se on aivan ihanaa, ei liian harmaata eikä liian vaaleaa, vaan se sopii juuri tällaiseen kevyeen pitsi-ilotteluun. Asiat järjestyivätkin ihan itsestään.


Ohje oli itsessään selkeä ja yllättävän lyhyt. Kaaviossa oli muistaakseni yksi virhe, mutta se ei ehtinyt vaikuttamaan allekirjoittaneen neulontaurakkaan. Joskus ohjeissa on virheitä, mutta nopeimmat neulojat hoksaavat ne kyllä ja virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti.

Vuoden 2019 kisassa taisi olla jokaisessa ohjeessa hieman viilattavaa jos muistan oikein. Jopa lämmittelyohjeessa oli jotain pientä häikkää, mutta eiköhän tänä vuonna ole panostettu ohjeiden viimeistelyyn.


Neuloin sukat minimivaatimusten mukaan: varteen neljä mallikertaa ja jalkaterässä kolme. Hieman alkoi paniikki iskeä, kun kärkikavennukset sai aloittaa vasta B-kaavion kerroksella 18 ja sukat tuntuivat kilometrin pituisilta.
Onneksi se oli vain kuvitelmaa ja sukista tuli 37-38 kokoiset. Kantapäässä on vahvistettua  neulosta, joka ei kuulu suosikkeihini. Mielestäni se on turhaa, koska kun tekee riittävän napakkaa neulosta, sukat kestävät kyllä. Vaan ohje vaati vahvennetun kantapään, joten sellaisen neulostin.

Hauskana yksityiskohtana kantapään ohjeessa lukee "käännä työ"-lauseen sijaan "käänny". Huvitti kovasti kun kuvittelin neulojien kääntyvän aina ohjeen mukaisesti 45 astetta jompaan kumpaan suuntaan neuleen kääntelemisen sijaan.

Kärjessä tehtiin nauhakavennus ja viimeistely tapahtui silmukoimalla. Toisen sukan kärjessä hieman silmukka repsottaa, mutta sehän on vain hauska yksityiskohta. On vielä vähän parannettavaa silmukointitekniikassa.


Nämä sukat lähtivät viikon alussa ystävälleni Lappeenrantaan joulu-/syntymäpäiväsukiksi. Toivottavasti posti on kuljettanut ne perille saakka. Eihän se ole päivän päälle, kunhan ovat tämän vuoden puolella perillä.

Jos siuta houkuttelee kisata ensi vuoden kisassa tai sitten kannustusneuloa mukana, osallistumaan pääsee Sukka-Finlandian-sivuilla tästä linkistä. Kisa alkaa vasta tammikuun puolella, joten vielä ehtii hyvin ilmoittautumaan. Kisaan osallistumalla saa kuusi eri sukkaohjetta ja kaupantekijäisiksi lämmittelyohjeen sekä ilmeisesti jäähdyttelyohjeen.

Ihan vähän alkaa jo jännittää millainen kisa on tällä kertaa tulossa ja millaisia malleja pääsee neulomaan. Henkilökohtaisesti odotan erityisesti Tiina Kuun ja Anna Mäkilän malleja. Heidän suunnittelemista sukista olen tykännyt kovasti.

-Ricchan-

torstai 5. joulukuuta 2019

SF 2019, etappi 1 - Naapurin Janne

Voi voi, kohta on taas SukkaFinlandian aika ja miulla on vielä koko viime vuoden sukkapoppoo esittelemättä. Huomenna julkaistaan vuoden 2020 kisan lämmittelyohje... mikä sopii kuin nenä naamaan, sillä allekirjoittaneella on vielä kesken edellisen vuoden jäähdyttely-Legatot. Huppista.

Sukkakisassa neulotaan kilpaa - tai sitten ei.  Pari viime vuotta olemme Ma-Chanin kanssa kisanneet Sukat Makkaralla-joukkueessa, mutta menestys ei ole ollut häävi. Tänä vuonna ei taida olla joukkuetta tulossa, vaan yksilöinä yritetään parhaamme. Aion tänäkin vuonna osallistua samalla teemalla kuin joka vuosi: yritän neuloa sukat valmiiksi jokaisen etapin loppuun mennessä.

Tulevina viikkoina esittelen viime SukkaFinlandian jokaisen etapin sukat etappijärjestyksessä. Jospa sitä sitten saa lisää inspiraatiota ensi vuoden kisaa varten!


Jannekset
(Jeanies in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, 68 s. (koko 41-42)
Ohje: Naapurin Janne / Anna Johanna
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Aapo siniharmaa + tuntematon jämäharmaa
Kulutus: Aapo 140 gr, jämä 20 gr eli yht. 160 gr (80 gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 päivää

Sitten kaivamme muistivihkon naftaliinista, jotta on jotain kirjoitettavaa. Vaikka teillehän riittänee pelkästään nuo huikean hauskat valokuvat. Ystäväni vatsalihakset saivat mainion treenin näitä kuvatessa. Armoa ei annettu, ei auttanut kuin kurotella jalkoja kohti Kasinosaaria.

Sukat neulotaan varresta varteen ja takana kulkee nätti palmikkokuvio, joka sulautetaan kantalappuun (sori, ei näy kunnolla kuvissa). Kantapään jälkeiset kiilakavennukset on piilotettu jalkaterän päälle, mikä oli erittäin tavallisuudesta poikkeavaa. Twisti piristi sukan neulomista, mutta helppoa se ei siitä tehnyt. Muistaakseni silmukoiden poimiminen oli suhteettoman haastavaa.

Ennen neulomista värikoodasin ensimmäisen kaavion värittämällä sen värikynillä. Sillä tavalla pysyn paljon paremmin kartalla palmikonkierroista ja olenkin tehnyt saman lähes jokaiseen palmikkosukkaohjeeseen.


Ainut muokkaus, jonka tekisin näihin sukkiin koskeekin jalkaterän palmikkokuviota. Vaikka se loppuukin symmetrisesti, olisin halunnut palmikon jatkuvan kavennuksen reunoihin saakka. Kisasukkia ei valitettavasti voi ruveta muokkailemaan tai jää pisteet saamatta - ellei tietysti neulo ihan vain rennosti ilman kisapakotteita.

Oma ongelmansa tuohon kohtaan toi puikkojen vaihtumiskohta: keskellä kulkee selkeä löysien nurjien silmukoiden rivistö. Tämänhän olisi voinut estää käyttämällä magic loop-tekniikkaa, joka löytyy kilpaneulojien tekniikoiden työkalupakista. Itse en ole saanut tekniikasta kiinni, mutta voin yrittää parantaa kisasuoritustani tekemällä kahta sukkaa yhtä aikaa sukkapuikoilla.


Ensimmäisen etapin sijoitukseni ei mairitellut: 149 / 170 ja kerrytin vain yhden pisteen joukkueen kisasaldoon. Seuraavaa etappia varten jäi kaksi päivää aikaa lepuuttaa ranteita. Sellaista se on kun neuloo äärimmäisen tiukkaa neulosta: ranteissa ja sormissa tuntuu turhankin tehokkaasti. Aina on langan aikaansaama punainen jälki vasemmassa etusormessa. Neulominen on kuulkaa vaarallinen laji!

Lankana on äiskältä lahjoituksena saatua Aapoa. Se on aivan samaa tavaraa kuin Novitan Seiskaveikka, mutta ehkä jotain värjäyskoneen puhdistuserää (näin olen kuullut, älkää ottako tätä faktana). Väri on huomattavasti epätasaisemmin kiinnittynyt ja se on aivan ihanan eläväinen, melkein käsinvärjätyn oloinen.

Enkä enää edes löydä neulomaani jämäharmaasinistä muun langan joukosta. Joskus jämät tuntuvat pomppaavan silmille heti, mutta tässä se onneksi sulautuu joukkoon.

-Ricchan-