torstai 13. helmikuuta 2020

SF 2019, etappi 6 - Kärhöt

Sukka-Finlandian viimeisellä etapilla oli tiedossa kirjoneuletta ja villasukkien värittämistä. Kyllä, värittämistä. Luit ihan oikein.

Voi juku miten jännää kyseinen homma oli. Hankin sitä varten vesivärikynät joista arvelin olevan hyötyä myös tulevaisuudessa piirtämisen parissa. Tämän mallin väritetyistä kukista sai nimittäin lisäpisteitä joukkuekisaan ja tottakai halusin tehdä kaikkeni kerätäkseni joukkueelle mahdollisimman ison pistesaaliin.


Kärhöt
(Kärhöt in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, 68 s. (koko 39-40)
Ohje: Kärhöt / Tiina Kaarela
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä Eero, luonnonvalkoinen, 7 veljestä grafiitinharmaa ja jämäsininen
Kulutus: Luonnonvalkoinen 71 gr, harmaa 55 gr ja sininen 51 gr
eli yht. 177 gr (88,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 pvää

Viimeinen etappi starttasi laskiaistiistain iltana ja olin onnellistakin onnellisempi: kirjoneuletta. Ihan tavallista, meditaatiokirjoneuletta erivärisellä aloituksella, kantapäällä ja lopetuksella. Kisaväsymys oli alkanut jo painaa jonkin verran enkä olisi oikein jaksanut kiinnostua mistään Trapetsitaiteilijan tyylisistä sukista enää. Kiitos ja ylistys!

Sukat aloitetaan kärjestä, neulotaan jalkaterään kirjoneuletta, rakennetaan ihanan helppo kantapää, jatketaan varteen kirjoneuletta (toiseen sukkaan peilikuvana) ja lopuksi joustinta sukansuuhun sekä italialainen päättely. Resorista tuli hyvä, lopetuskohta ei erotu niin selkeänä kynnyksenä. Laitetaan tekniikka korvan taakse jos vaikka tulisi joskus tarvetta joustavalle päättelylle. Ohjeessa annettiin suoraan linkki Virkatun kissan blogiin, sinne voipi päästä tästä klikkaamalla.


Lopuksi kun sukat oli saatu valmiiksi ja pääteltyä, väritettiin vähintään kahdeksan sukkaa joko haluamallaan tekniikalla tai sitten kirjomalla. Tässä kohtaa valitettavasti vesivärikynät osoittautuivat himpun verran huonoksi ideaksi: Kastelussa väri levisi kukkakuvion ulkopuolelle ja nyt se on ihan höperön näköinen. Abstraktia taidetta?

Voisin kyllä yrittää vielä kastella sukat ja katsoa josko saisi pestyä värikynän kokonaan pois. Mielestäni sukat olivat suloiset ihan ilman väriäkin, mutta pisteiden eteen mitä vain.

Kantapäähän jäi höpön oloinen nyppy, sillä se vain silmukoitiin umpeen. Jalassa ollessa sukka myös hieman hiersi ikävästi, mutta ehkä se oli vain uutuudenkarheutta. Tekniikka oli uusi ja olin iloinen päästessäni oppimaan sittenkin uutta.


Langat olivat taasen vaihteeksi Novitan 7veikkaa, jota yritän kovasti saada pois varastoistani pyörimästä. Luonnonvalkoisen kerät menivät lähes melkein kokonaan ja tummansinistä ikuisuusjämääkin kului puolet pois. Harmaata jäi vain 13 gramman nöttönen, eli tavoite oli omasta mielestäni aika lailla saavutettu.

Tässä kohtaa olisi hyvä muistaa, miten pärjäsin koko kisassa, mutta ei, en muista. Huonosti taisi mennä, sekä yksilökisassa että joukkueessa. Joskus alkuun ruma kateus nopeampia neuloja kohtaan nosti päätään, mutta se meni ohitse kun ymmärsin oman todellisen syyni kisata: koska se on kivaa.


Joskus kisaaminen on kyllä myös ihan saakelin stressaavaa kun etapin loppu on jo nurkan takana ja sitä yrittää ottaa viimeistä loppukiriä... On vain hyväksyttävä, ettei nopeusneulonta ole minun juttuni. Sen ymmärtäminen tuntui hyvältä ja uskaltauduinkin jättämään nykyisessä vuoden 2020 kisassa etappi kolmosen nopeuskisaamisen kokonaan pois.

Lisäksi Sukka-Finlandiaan osallistumalla tulee neulottua mukavuusalueen ulkopuolelta ja joka kisassa opin uusia asioita. Se tuntuu todella hyvältä kun pääsee oivaltamaan erilaisten tekniikoiden saloja ja honaamaan, että "hei, sukan voi neuloa näinkin!".

-Ricchan-

maanantai 3. helmikuuta 2020

SF 2020 etappi 1, Ingrid

Niin on polkaistu uusivuosi 2020 käyntiin Sukka-Finlandian parissa.

Ingrid
Suunnittelija: Niina Laitinen
Puikot 3mm, alumiiniset
Lankana Novita Nalle värissä syreeni

Niina Laitinen on minulle ennestään tuttu suunnittelija ja minulla on useita hänen ohjeitaan. Siksipä odottaa saattoikin helppoa ja selkeää neulerupeamaa. Hänen ohjeensa ovat minusta helppolukuisia ja selkeitä, eikä tämäkään ollut poikkeus. Kaiken kaikkiaan siis miellyttävä yhdellä värillä tehtävä sukka, joka pitää mielen virkeänä pitsi ja palmikkokaaviota seuratessa.

Toivoisin lisää tämän kaltaisia töitä, mutta lankalistaa selatessa se taitaa olla turhan paljon toivottu.

Näistä sukista ei valitettavasti ole parempaa kuvaa, sillä nämä on jo lahjoitettu eteenpäin toisten jalkojen lämmikkeeksi.

Viime vuosi meni bloggaamisen suhteen allekirjoittaneen osalta suorastaan reisille. Ehkä tänä vuonna paremmin. Koko viime vuotta en suinkaan ole ollut neulomatta, vaan esittelen esittelemisen arvoisia tekeleitä tulevaisuudessa. Ja älkää pelätkö, ette saa vuoden 2019 Sukka-Finlandiapläjäystä uudelleen, ellette sitä erikseen toivo, korkeintaan kollaasin omista räpellyksistä ilman sen suurempia esittelyjä.

~Ma-Chan~


torstai 30. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 5 - Halo

Viidennellä etapilla olivat neulottavana Veera Välimäen suunnittelemat villasukat, jotka yhdistivät pitkät, ohuet sarvipalmikot ja ainaoikeat palkit.


Pinkkiä haloa
(Pink Halo in Ravelry)

Mikä: Palmikkovillasukat, koko 38 (68 silm.)
Ohje: Halo / Veera Välimäki 
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita Nalle, väri atsalea
Kulutus: 95 gr (45,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 pvää

Nämä sukat aloitettiin käänteisesti varpaista ja neulottiin sieltä ylös varteen. Kokovaihtoehtoja oli kaksi, S ja L. Olin muistelevinani, että olisin neulonut isomman version, mutta neuloinkin S-koon sukan. Sukkapuikoilla tietysti, vaikka kahden sukan neulominen samaan aikaan pyöröpuikoilla olisi ollut hyvää harjoiteltavaa tässä kohtaa.

Silmukoiden luomiseen oli kaksi vaihtoehtoa, Judy's magic cast on ja kasialoitus. Tykkäsin Judy-aloitusversiosta. Sain sillä kärjen aloitettua nätisti ja hermoja kiristelemättä. Kasialoitusta käytttäessäni joudun välillä neulomaan turhan tiukkoja silmukoita, tuntuu että hampaat ovat koetuksella kun puren niitä yhteen. Puikotkin ovat koetuksella, puiset versiot napsahtelisivat todennäköisesti iloisesti poikki.

Harmillisesti kärjen aloituksen jälkeen tein jonkinasteisen virheen toisessa sukassa ja jouduin purkamaan jonkin verran. Muistiinpanoista ei valitettavasti lue minkä erheen olen tehnyt. Jouduin purkamaan myös kantapäässä sekä B-kaaviossa kertaalleen. Huppista sentään.


Ohjeessa parasta olivat selkeät ja isot kaaviot. Niistä sai hyvin selvää ja toistettavan kuvion oppi nopeasti ulkoa. Kisavaatimuksissa piti toistaa B-kaavion mallikertaa neljä kertaa valmiissa sukassa. Kaavio B oli yksinkertaisen miellyttävä sarvikuvio, joka neuloutui sukkien varsien selkäpuolelle.

Sukan suuhun neulottiin 1 oikein, 1 nurin-neulosta, joka oli aluksi 1 oikein takareunasta ja 1 nurin takareunasta, mutta se muutettiin myöhemmin. En oikein saanut reunasta tasaisen siistiä yrittämisestäni huolimatta. Toivottavasti se ei haitanne sukkien tulevaa omistajaa.


Ohje julkaistiin helmikuun lopulla lauantaina klo 10:00, ja neuloinkin koko viikonlopun. Viikolla ei oikein ollut aikaa, ainoastaan keskiviikkona yritin edistää sukkia jonkin verran. Onneksi sitten tulikin perjantai, eli puikoilta lensi neuletta koko viikonlopun ajan. Sukat valmistuivat lopulta kaksi päivää ennen seuraavan etapin alkua.

Löysimme ystäväni kanssa Savonlinnasta aivan ihanan louhikon, jossa saimme kuvattua sukat graniittia vasten. Se löytyi Savolan vanhan saharakannuksen takaa ja oli täydellisen harmaa tausta näille ärhäkän pinkeille sukille.

-Ricchan-

torstai 16. tammikuuta 2020

SF 2019, etappi 4 - Harmonia

Rauhallinen palmikkomainen pitsineule, hieman vajaa kerä 7veikan vaaleaa violettia ja epäilys langan riittämisestä sukkapariin. Siinäpä lähtökohdat Sukka-Finlandia 2019 neljännelle etapille.


Harmonia
(Harmonia in Ravelry)

Mikä: Pitsivillasukat, 64 s. (koko 39)
Ohje: Harmonia / Pirjo Iivonen
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Lanka: Novita 7 veljestä vaalea violetti ja valkoinen
Kulutus: Violetti 146 gr ja valkoinen 2 gr eli yht. 148 gr (74 gr/sukka)
Aikaa kului: 6 päivää

Vuoden 2018 kisassa Pirjo Iivosen Hellunen-malli oli kisan viimeinen helppo maaliinlaskettelu ja tässäkin kisassa saimme neuloa rauhaisaa isoa palmikonkiertoa. Sukat neulottiin varresta alkaen ja niihin tehtiin kiilalisäykset ennen kantapäätä.

Levennyksiin oli kaksi eri tapaa, joista sain aikaiseksi reikäisen version. Reiätön versio olisi vaatinut nurjien silmukoiden neulomista nurin, mikä ei oikein ole minun juttuni, joten arvelin reikäkerroksen sopivan pitsin seuraksi vallan mainiosti. Vähän siis taistelin mukavuusalueelta pois joutumista vastaan, vaikka se onkin yksi syy osallistua kisaan.

Kantapää neulottiin lyhennetyillä kerroksilla ja sain siitä jotenkin hieman hassun näköisen. Eipä se sieltä mihinkään näy, mutta selkeästi olen neulonut joka toisen kerroksen kireämpänä (luultavasti nurjat kerrokset).


Kun kantapää on saatu valmiiksi, kavennellaan ylimääräiset silmukat veks. Pohjassa on sileää neulosta ja päällä jatkuu pitsipalmikkokuvio.

Kisavaatimuksissa kaavio tuli toistaa kahdesti kärjessä ennen kuin sai aloittaa kärkikavennukset. Kaavio itsessään oli vain 24 kerroksen pituinen, joten ei ollut huolta etteikö se mahtuisi riittävän monta kertaa neuleeseen ilman, että kärjestä tulee lonkeron pituinen.


Loppuun tuli nauhakavennus sekä silmukoiden silmukointi neulomalla. Tein taas kaksilla sukkapuikoilla kahta sukkaa yhtä aikaa ja neuloin kerän kummastakin päästä. Valitettavasti epäilykseni toteutuivat: violetti lanka loppui aivan pikkaisen liian aikaisin. Kerä oli kuitenkin ollut alkujaankin vajaa, vain 142 grammaa.

Pienen harmittelutauon jälkeen otin käyttöön valkoisen seiskaveikan, jolla kaventelin kärjen loppuun. Käytännössä tein vain kaksi kavennuskerrosta ja silmukoinnin valkoisella. Olin haaveillut tasavärisistä violeteista sukista, mutta valkoiset päädyt toivatkin yllättävän miellyttävää ilmettä sukkiin. Ne suorastaan piristyivät ja muuttuivat kukkaismaisiksi.


Kyllä nämä vähän kukkasukat ovat.

(Mie ainakin tykkään.)

-Ricchan-