sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Sateenkaaria lumikinoksissa

Väri on tämän vuodenvaihteen hittijuttu selvästikin minun tekeleissä, nämäkin tosin aloitettu joskus joulun tienoilla SF etappien väliaikoina, kun ei malttanut olla mitään tekemättäkään. 
Joensuun Taito Shopista löysin ohjeen , jonka mukana tuli langatkin. Tosin eihän ohjetta voi noudattaa täysin ja lähdin soveltamaan näitä sukkia tuliterille 2 mm puikoille.

Sateenkaaria kinoksissa- kissa
Puikot 2mm
Silmukoita aloitukseen 100

Ohjeesta poiketen loin 100 silmukkaa (koska tiesin että ohjeen silmukkamäärä ei tulisi riittämään minun miehenpohkeilleni) ja lähdettiin alkuun perinteisellä 2o 2n resorilla.

Ohjeen mukaan tein ensin 5 raitaa, jonka jälkeen kavennuksia tehdään 1. ja 4. puikon alussa ja lopussa raidan ensimmäisellä kierroksella 9 kertaa. Nilkan lähestyessä puikoilla oli minun makuuni liikaa silmukoita (en tykkää jos sukassa nilkka jää ihan löysäksi lölleröksi) joten ratkaisuna tähän tein 16. raidalla kavennukset tuplana ja 17. raidan lopussa normaalisti. Nyt puikoilla silmukoita on yht. 70, jotka jaoin 18, 17, 17, 18.


Näiden kavennusten jälkeen ohjeen lukeminenkin oli aivan turhaa ja siispä lähdettiin säveltämään omia. Sukassa on perinteinen vahvistettu kantapää, tein siitä 36 krsta (op 18 nostettua silmukkaa) ja kantapussi tehty jaolla 12/12/12, poimin perinteiseen tapaan lapun sivuilta 18 silmukkaa. Sen sijaan että olisin aloittanut kiilakavennukset, päätin että sukan päällisestä tulee täysin tasainen ja neuleen edetessä kavennan ylimääräiset silmukat keskellä jalkapohjaa pois. Tämän voi tehdä omaan tahtiin sen mukaan miten se näyttää istuvan parhaiten omaan jalkaan, tavoitteena kuitenkin saada sama määrä silmukoita kaikille puikoille (17s) ennen kärkikavennuksia.
Kavennukset on tehty nauhakavennuksena. Näin jälkikäteen olisin halunnut sukkiin vielä hieman pidemmät varret, mutta värikkään langan menekki kai huoletti liikaa ja tuli pelattua varman päälle.. ehkä tulevaisuudessa teen pidempivartisetkin.
Kaikenkaikkiaan suht nopeat tehtävät 2mm puikoillakin sikäli mikäli mielenkiinto riittää nypertämiseen.

Tänään aloitin elämäni ensimmäisen KAL työn, kyseessä siis Niina Laitisen äitienpäiväsukat (jotka tosin on jo aloitettu 20. pvä joten kirimistä riittää), ohjeen mukaan yksiväriset mutta itse teen kaksiväriset, koska lähdin extempore mukaan ja langat kaiveltu lankavarastosta eikä tietenkään löytynyt useampaa kerää samaa 7 veikka lankaa...

~Ma-Chan~

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

SF Etappi 4 - Hellunen

Se tunne kun näet ohjeen ja vain huokaiset, miten rumat sukat joudut neulomaan.


Hörsöt
(Hörsöt in Ravelry)

Mikä: Villasukat, koko 38 (60s)
Ohje: Hellunen - Pirjo Iivonen
Puikot: 3 mm ja 3.5 mm sukkapuikot sekä 3mm virkkuukoukku
Langat: Novita 7 veljestä valkoinen ja tummansininen
(75% villa / 25% polyamidi)
Kulutus: Valkoinen 129 gr, sininen 6 gr eli yht. 135 gr (67,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 päivää

Omituinen aloitus, pitsiä varressa ja jalkaterässä, latvialaista punosta, vahvistettua kantapäätä, jännä kärki ja siinä se olikin. Sekä hitonmoinen määrä sivunlatauksia Iivosen naamakirjasivulla sekä youtube-kanavalla, koska ohjevideo. Pientä mainostuksen makua, eikä naamakirjan video edes ollut hyvälaatuinen - mutta se johtuu ihan facebookista.

Sukat aloitettiin virkkaamalla nyppyjä pitsialoitukseen, neulottiin pitsiä, tehtiin latvialainen punos, neulottiin lisää pitsiä, tehtiin toinen punos, tylsisteltiin vahvistettu kantapää, jatkettiin pitsiä jalkaterän päällä ja sitten mielenkiintoisin osuus oli vain lopussa kun kärkikavennukset neulottiin toistensa lomaan.


Ohjeessa oli pieniä epämääräisyyksiä, mm. sanottiin "poimi sopiva määrä silmukoita (15)". Eli toisin sanoen sopiva määrä oli jo ennaltamäärätty. Lisäksi teksti oli kirjoitettu kauhean pötkösti ja ahtaasti, minkä lisäksi jäin kaipaamaan sivunumerointia.

Sukasta oli myös tarjolla vain yksi koko joka hyvin suurella todennäköisyydellä täsmää suunnittelijan jalkaan. Ei siinä, tuskin miehet haluavat mitään pitsihörsöjä, mutta mites sitten jos naisella onkin vähän isompi räpylä kuin perus-38... Äiskä olisi nimittäin ainakin todella mielellään ottanut itselleen nämä sinivalkoiset versiot, mutta kun ne eivät mahtuneet hänen jalkaansa.


Plussapuolena latvialaisen punoksen opettelu onnistui paremmin kun sen joutui tekemään kaksi kertaa sukassa. Toisena plussana sukat sai onneksi tehdä nopeuskisassa yksivärisinä - miinus punos, jossa piti käyttää kahta väriä. Näin sai kuitenkin aikaiseksi edes jollain tavalla nätit sukat. Väreiksi valitsin valkoisen ja sinisen, koska sukat kiittivät sodan aikaisia naisia jotka jaksoivat kotona hoitaa myös miesten hommat. Enkä ollut värivalinnassani ainoa, mutta ei siinä mitään.


Tämä oli myös ensimmäinen Sukka-Finlandian etappi, jonka aloitin heti aamusta. En tosin sinä päivänä kuin etappi julkaistiin, mutta seuraavana. Lisäksi ajatushärön myötä varren pitsi osuu toisessa sukassa eri kohtaan kuin aikaisemmassa (kuvissa vasen sukka). Sukat ovat siis periaatteessa eripariset, mutta menkööt. En jaksa purkaa, enkä todellakaan aio tehdä molemmille omaa pariaan.

Sijoitukseni kisassa parani selkeästi, olin 66/131. Ja loppusanoina todettakoon, että vaikka sukat olivatkin tylsät ja möllit, haluaisin silti tehdä pummitytölle ohuemmalla langalla näistä prinsessasukat :3

-Ricchan-

maanantai 9. huhtikuuta 2018

SikSakkia

Siitäkin huolimatta että blogi on ennen SukkaFinlandiaa pursuillut pipojuttuja, palaan takaisin aiheeseen.

SukkaFinlandian jälkeen neulekrapula on pitänyt tiukkaa otettaan ja hyvällä mallilla ufoutuvat työt odottavat tekijäänsä.
Kisan jälkeen aikaiseksi on saatu yksi pipo, muutama rivi polvisukkia sekä muutama hassu kerros "räsymatoiksi" nimettyjä kämmekkäitä.

Koska ihminen osaisi olla aloittamatta liian montaa työtä yhtäaikaa?



SikSak PinkkiSeepra
Puikot 3,5 mm
Langat: Pirta musta sukkalanka ja 7 Veljestä Polaris
Aloitus: 140s 2o 2n resoria n 12cm.
Resorin kääntö kaksinkerroin, vastapuolen reunasta silmukan poimiminen ja kavennus yhteen.
Siksak- kuvio: leveys 4s/raita, 9 x siirto vasemmalle ja takaisin, kuvio 1.5 kertaa ennen kavennuksia.
Kavennukset: raidan 2 ensimmäistä silmukkaa oikein yhteen joka krs.
Hupsu on se, jolla ei tupsua ole.

Ajatus tähän pipoon lähti siitä, kun siskoltani saama vihreä pipa ei oikein jaksanut lämmittää lähes 30 asteen pakkasissa. Halusin lämpimän pipon, josta ei tuulisi lävitse niin herkästi. Ensimmäinen suunnitelma oli tehdä onteloneuleena koko pipo, mutta koska SF imettyä aivoista viimeisenkin rahtusen siitä, että jaksaisi käydä opettelemaan uusia tekniikoita aivan heti, ajauduin tilanteeseen jossa tyydyin neulomaan pitkän pätkän resoria, jonka käänsin kaksinkerroin ja poimi-kavenna tekniikalla neuloin reunat yhteen.

Resorin tehtaileminen taisikin olla se kaikkein aikaavievin vaihe, sillä loppu pipo tulikin sitten melkein kuin itsestään.  Raidat rakentuvat siten, että joka kierroksella siirretään kuvion värejä yhdellä silmukalla vasemmalle ja sitten vastavuoroisesti saman verran oikealle, jolloin muodostuu siksak kuvio. 
Jouduin tosin tämänkin tekeleen purkamaan kertaalleen resoriin saakka, koska tein siksakkia liian kapealla raidalla joka ei loppupeleissä miellyttänyt omaa silmää. Vähän leveämmällä raidalla tuli huomattavasti levollisempi kuvio.

Kavennusten kanssa piti pähkäillä kuinka ne saa kulkemaan oikein, mutta siihenkin löytyi ratkaisu.
Ronskisti vaan oikein yhteen raidan kaksi ensimmäistä silmukkaa jatkaen jäljellä olevien silmukoiden siirtämistä kuvion mukaan niin kyllä ne pikkuhiljaa alkoivat toisiaan syömään.

Viimeiset metrit ovat aina vaikeimpia ja niin tämänkin kanssa. Tupsun aikaansaaminen. Olin saanut sen jo alulle mutta älysin liian myöhään että olisin tarvinnut 2 pahvikiekkoa yhden sijaan.
Ei sillä että se yhdellä kiekolla olisi mahdottomuus, mutta 2 helpottaisi elämää sidonta vaiheessa. Tämän erheen hoksaaminen sai rusinat hieman rasahtamaan ja tupsun teko sai jäädä odottamaan tunteiden viilenemistä.

Eipä siis tainnut tämä pipo ehtiä lämmittämään hurjimpia pakkasia, uskoisin kuitenkin että suhteellisen lämmin olisi ollut. Kuvioneuleessa takana kulkeva lanka kuitenkin antaa lisäkerrosta.


Ammattikorkeankoulun yhteishaku alkoi ja hakemus on laitettu sisään, ennakkoaineiston aukeamista odotellessa panikoin jo tulevia pääsykokeita, jotka suoritetaan kesäkuussa. 
Sen jälkeen kohtaloni ratkeaa, napsahtaaka nakki koulunpenkille ja muutto Joenkaupunkiin (VIIMEINKIN!) vai tuleeko hylsy jo alkumetreillä.. eipä siinä, Joenkaupunkiin muuttaisin sitten varmaan jokatapauksessa muutenkin, onhan sitä jo tullut vatuloitua jo niin pitkän aikaa.

Pikaista kevään saapumista toivottaen

~Ma-Chan~


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Sukka Finlandia, yhteenveto

Lämmittely, Keväällä kerran


 

 

 







+ Helposti muistettava palmikkokuvio
+ Kantapäähän jatkuva palmikko
+ Ei liian vaikea reunapitsi
+ Nopeatekoiset, sopii tv- neuleeksi * köh köh* kolmet erivääriset (keltaisista en ottanut enää kuvaa)
+ Nimensä mukaisesti sopivat lämmittelyyn
+ Uusi huomaamattomampi tapa poimia kantakiilan reunasilmukat

- Kuvion ei olisi tarvinnut jatkua kärkeen saakka

Etappi 1, In Memoriam


+ uusi kantapää
+ kierretty oikea- resori
+ hyvin orjallisesti seurattava ohje, kaikella on tarkoituksensa!
+ Unisex malli, käy miehille sekä naisille

- kuvio muistuttaa hieman pappakalsareista
- värien hahmottaminen (kumpi pohja ja kumpi tehoste) hankalaa

Etappi 2, Kuvastin


+ Helppo ohje opetella ulkoa
+ Kokovaihtoehtoja

- Nopeasti tylsistyttävä kuvio
- Magickloop pitäisi osata
- Julmetun jyrkät kiilalevennykset (todella tiukat kun joka kierroksella tehtävä)
- Varren takaosan pitsikuvion täsmäyttäminen etupuolen pitsikuvioon
- Langankiertojen täsmäyttäminen pitsikuvioon
- KIERRETTY NURJA resorissa jossa on jo kierretty oikea...

Etappi 3, Festivo Andante



+ Helmineule oli uutta oppia
+ Aivojumppaa palmikkokuvion kanssa
+ Kokovaihtoehtoja (tosin isoimman koon palmikkokuvio poikkeaa M ja S koon sukista)
+ Helposti seurattava ohje ja haluttaa tehdä tällä ohjeella useammatkin sukat, mieluusti tasavärisellä langalla jotta palmikko tulisi paremmin esiin.
+ Kantapäähän jatkuva kuvio nostetuilla silmukoilla, sisäpuolella kuitenkin tasainen neule

- Pikkutarkka kuvio joss ei selkeitä "etappeja" joita voisi pitää kiinnekohtina

Etappi4, Helluset


+ Nirkkoreunan opettelu
+ Yksinkertainen kuvio, helppo tv-neule
+ Malli suunniteltu ajatuksella kunnioittaa sota- aikojemme naisia

- Sopivat isoäiti- ikäisille ihmisille, en tekisi ihan kenelle vain
- Latvialaiset "letit" tai mitkälie punokset = en tykkää
- Nirkkoreunan ja pitsin jälkeen melko nopeasti tympäännyttävä

Etappi 5, Trapetsi


 + Hauska kantapääkukka

- Sukan pitää olla sukka, ei mitään geometriaa
- Ei saa mitenkään istuvaa ainakaan meikäläisen käsialalla
- Ohjeen luku oli vaikeaa ja hirveästi mainostusta
- Alusta alkaen tekee tunteen osaamattomuudesta/ymmärtämättömyydestä 

Etappi 6, Onnemaa


+ Ei liian naisellinen pitsiunelma
+ Selkokielinen ohje
+ Hauska kärkipäättely tuo mieleen hieman lapikkaan kärjen
+ Helppo kantapää

- Helposti muistiin jäävä pitsikuvio, ei juurikaan haastetta
- Käy tympimään edellämainitusta syystä


Tässäpä pätkä minun ajatuksistani SF- sukkien osalta.

~Ma-Chan~

 


tiistai 3. huhtikuuta 2018

SF Etappi 3 - Andante Festivo

Yhden silmukan kierretyt palmikot, helmiä ja kaunista, kaunista Väinämöistä.


Vaivannäön väärti
(Worth working in Ravelry)

Mikä: Villasukat, koko 38 (72s)
Ohje: Andante Festivo - Anna Mäkilä
Puikot: 2.5 mm sukkapuikot
Langat: Louhittaren luolan Väinämöinen väreissä Koivu ja Kaunokki
(75% konepestävä villa / 25% nylon)
Kulutus: Koivu 64 gr, Kaunokki 4 gr eli yht. 68 gr (34 gr/sukka)
Aikaa kului: 8 päivää

Sukka-Finlandian kolmannen etapin sukat ovat omasta mielestäni kaikista kisan ohjeista juuri ne kauneimmat. Näitä olin myös odottanut helmien takia, sillä halusin oppia uutta. Väinämöistä olin hamstrannut ja värivalikoimasta valitsin kotimetsiäni kuvastavan Koivun, tumman Kaunokin sen vivahteikkaan sinisen värin vuoksi sekä pienet mustat helmet koska... No, olin ostanut helmiä jonkun verran ja nämä tuntuivat sopivan parhaiten käytettäviin väreihin.

Perussukkien vaikeus piili yhden silmukan palmikoissa, jotka kiertyivät varresta kantalapun loppuun ja jalkaterän päällä. Kuukausi kisan päättymisen jälkeen löysin Garnstudion sivuilta ohjeen palmikonkiertoon ilman apupuikkoa, mutta sehän oli aivan liian myöhäistä. On oletettavaa, että palmikkopuikon käyttö oli huomattavasti hitaampaa, mutta ei se oikeastaan haittaa. Höperöähän  se olisi pikemminkin jos osallistuu kisaan oppimismielessä ja osaakin jo kaiken valmiiksi.


Helmien pujottelua varten sukkaan oli laitettu muutaman kerroksen kirjoneule, ja käytin apuna 0.5mm virkkuukoukkua sekä Missä neuloimme kerran-blogin ohjeistusta (linkki). Alku oli hankalaa, mutta toisessa sukassa pystyin seuraamaan miehen pelaamista samalla kun pujottelin helmiä. Että ei se nyt loppujen lopuksi niin kauhean vaikeaa ollutkaan (ainakaan fingering-paksuisella langalla).

Helmiksi olin valinnut Tohon 8/0 siemenhelmiä syvän mustan opaakin värissä ja teimmekin Ma-Chanin kanssa yhteistilauksen ennen Sukka-Finlandian alkua. Samalla ostoskoriin livahti kasa satiininauhoja, vaikkei allekirjoittaneella ollut mitään hajuakaan mihin ne käyttäisi. Keskusteltuani tovin rahapussini kanssa tulimme siihen tulokseen, että kenties myöhemmin sitten. Mutta erilaisia helmiä tilasinkin sitten viisi eri pussukkaa ja sydänsatiininauha tuntui jumiutuneen ostoskoriin jotenkin kummallisesti...


Kantapää oli tässä ohjeessa mielestäni kerrassaan nerokas, nostetut silmukat ulkopuolella ja sileää silti sisäpinnalla. Palmikoiden pyörittely kävi työstä, eikä nimetön oikein arvostanut neulontaintoani edellisen etapin jäljiltä. Sukat valmistuivat varmasti, mutta hitaasti.

Viimeisenä aamuna heräsin klo 06 neulomaan, sillä seuraavan etapin oli määrä alkaa puolenpäivän aikaan. Aamupalaleivät kovettuivat pöydällä ja mies kävikin välillä syöttämässä (!) haukkapalan verran kun en vain millään malttanut laskea neuletta senkään vertaa käsistäni. Kärjessä olisi saanut tehdä ihan vain suoraa samalla tavalla kuin kantapäässäkin, mutta hulluuden puuskassani jatkoin mallineuletta loppuun saakka varpaiden päällekin. Aikaa jäi piilevästä paniikista huolimatta ylimääräiset puoli tuntia seuraavan etapin alkuun. Sijoitus ei ollut mairitteleva, 130/130, mutta ehdinpä ajoissa!


Nämä sukat olisi tarkoitus lahjoittaa Lappeenrantaan ystävälleni, mutta en tiedä tohdinko luopua niistä. Nämä ovat niin kauniit, lankakin läikittyi koivumaisesti ja yleisilme on kerrassaan harmoninen. Jospa tekisin toiset sukat ja lahjoittaisin ne...

Ohjeesta ihastuneena kävin myös Räveltämön puolella stalkkaamassa Mäkilän muita malleja ja laitoinkin Kelttisolmut jonoon. Kyseessä olevan ohjeen kieli on tosin englanniksi, eli kynnys aloittamiseen on sitä myöten vähän isompi. Mutta ehkäpä jonain päivänä, kunhan saisin viime vuoden joululahjat tehtyä vihdoin ja viimein (enää uupuu yksi kappale pipoja).

Tämä ohje oli tosiaan todella vaivalloinen, mutta ehdottomasti kaiken sen väärti. Kannatti todellakin osallistua Sukka-Finlandiaan vain saadakseen tämän ohjeen. Ohje ilmestyy Räveltämön puolelle huhtikuun aikana, joten ei hätää te ei-osallistuneet.

-Ricchan-