Kaksikymmentäkaksi valkoista kissaa

Jepu jee, vihdoin voi sanoa että viimeiset joululahjavillasukat on tehty. Niiden lisäksi väkersin aikani kuluksi tämän kyseisen lahjan saajan puolisolle myös sukat. Ainoastaan enää yksi lankomies olisi ilman villaisia sukkia, mutta hänet lahjotaan ehkä ensi jouluna :P ...tai ainakin heti kun jalan koko on tiedossa ja tilaustyöt alta pois.

Isot Kisut
(Big Kittens in Ravelry)

Mitä: Villasukkapari, varsi kokoa 42 ja jalkaosa kokoa 46 (80 s)

Millä ohjeella: Perus-sukat kirjoneule-kisukuviolla (kuvion ohje)

Miten: Neulomalla, alumiiniset 3 mm sukkapuikot

Mistä: 7 veljestä (75 % villa/25 % polyamidi) mustaa (174 gr) ja valkoista (24 gr)
Miten paljon: 198 gr (99 gr/sukka)

Miten pitkään: 1 kuukausi

Pikku-kisut
(Tiny Kittens in Ravelry)

Mitä: Pieni kisu-villasukkapari, koko n. 34 (16 s)

Millä ohjeella: Perus-sukat kirjoneule-kisukuviolla (kuvion ohje)

Miten: Neulomalla, alumiiniset 3 mm sukkapuikot

Mistä: 7 veljestä (75 % villa/25 % polyamidi) mustaa (174 gr) ja valkoista (24 gr)

Miten paljon: 110 gr (55 gr/sukka)

Miten pitkään: 11 päivää

Ja nuin ik'kään. Perussukkaa ja nauhakavennusta. Kummankin varteen on tehty samalla kaavalla kisukuviota, pienemmät ovat hieman tyttömäisemmät. Ajatuksena oli tehdä pikku-kisuista samanlaiset versiot kuin siskoni pupusukista, mutta Mies toppuutteli. Käly kun on mustaan pukeutuvaan sorttia, niin liika koristelu saattaisi vain aiheuttaa sukkien tarpeettoman unohduksen sukkalaatikkoon. Siitä huolimatta hänen sukkansa ovat mielestäni kivemman näköiset, sillä valkoinen alku ja kantapää raikastavat kokonaisilmettä melkoisesti.

Kisu on tosiaan kotoisin Ravelryn ihmeellisestä maailmasta, Sandra Jägerin suunnittelema ja pipoon alun perin tarkoitettu. Tällä pariskunnalla on valkoinen kissa, joten kuvio sopii heille kuin nenä naamaan. Alun perin olin miettinyt jotain mustavalkokuviota käänteisversiona (miehelle mustaa valkoisella ja vaimolle valkoista mustalla), mutta heillä oli jo tällaiset pariskuntasukat joten muutin suunnitelmiani. Hyvä niin, tykkään kovin tästä kuviosta ja kirjoneuletta oli taas mukava neuloa. Hieman kyllä pelotti että onko neulos vahingossa tullut liian tiukaksi iso-kisuihin, mutta vain toisessa sukassa esiintyi tällaista kun Mies testasi sukkia.

Velipoikaa näen puolen kuun jälkeen joten saan sukkasetkin toimitettua perille, jei! Ja nää pikku-kisut on ihanan söpöt kun ne on niin pienet verrattuna miesten jättijalkaan <3

~Ricchan~

Pilkkuja ja helmiä

Neulomuksia on tullut valmiiksi jo pari kappaletta, mutta niiden esittely on näemmä jäänyt hieman puolitiehen, heh. Nämä villasukat ovat viime vuoden joululahjoja ja menivät jo nuorimman veljen varpaita lämmittämään.

Raulin Raitaa (ja pilkkua)
(Lots of Dots in Ravelry)

Mitä: Villasukat, koko n. 42 (80 s)

Miten: Neulomalla, alumiiniset 3 mm sukkapuikot

Mistä: 7veljestä musta (120 gr) ja kirkas vihreä (82 gr)
Miten paljon: 202 gr (eli 101 gr/sukka)
Miten pitkään: 2 viikkoa

Tykkään tosi paljon tästä mallista juurikin sen takia, että kaksi lankaa kulkee jatkuvasti mukana. Näin sukkaan tulee kaksinkertainen pinta ja se on tavallista lämmittävämpi. Etenkin kylmillä kerrostalolattioilla hyvät villasukat on havaittu toimiviksi.

Sukkien kuvion idea on napattu Sukupolvien silmukat-kirjan Johanneksen Raidat-sukista, mutta neulottu omalla twistillä:
Varteen ensin 10 kerrosta mustalla, jonka jälkeen joka toinen kerros mustaa ja joka toinen vihreää. Kantapää mustalla (pikku langansiirtovirheen myötä kuvioon tuli ylimääräinen pikkuraita, mistä sukkaan tulee jalustin-fiilis), jonka jälkeen 1 musta silmukka ja 1 vihreä silmukka. Seuraavalla kerroksella silmukat ovat sitten toisin päin. Valitettavasti jostain syystä jouduin kaventamaan yhdeltä puikolta yhden silmukan pois jotta värit suostuivat kulkemaan kuten halusin... Tämän virheenhän olisin voinut välttää lukemalla alkuperäisen ohjeen.
Kärjessä on nauhakavennus, mutta tähtikavennus olisi ollut parempi. Ehkä käyttäjää tämä ei kuitenkaan vaivaa. Ja itse asiassa nyt kun katselen tuota kuvaa, oisihan sitä voinut vaikkapa tehdä kärkikavennukset kokomaan mustalla, niin se olisi sopinut jalustinraidan kanssa yksiin. Voi miuta höhlää.

Väri ei valitettavasti toistunut kuvissa oikeana kahdesta syystä:
1) Kamerassa oli monen kuvan otto jäänyt päälle
2) Olimme juuri lähdössä ukin 80-vuotisjuhlille, jossa näin myös velipoikaa ja annoin hänelle sukat samalla reissulla.
Oikea lankahan oli siis tämän väristä:

Ma-chan heittäytyi viime viikolla hurjaksi ja hurautti kaverinsa kanssa Lappeenrantaan. Eihän siinä muuta kuin lauantaina kiertämään lankakauppoja sekä ostoskeskuksia, plus kävimme ulkona syömässä kiinalaisessa ravintolassa. Allekirjoittanut uskaltautui vuosikymmenen nyrpistelyn jälkeen syömään banaaneja friteeratussa muodossa, ja hyväähän se oli. Tosin toisessa banaanissa alkoi jo maistua banaani liiaksikin, mutta todella makoisa jälkiruoka. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

Lankakaupoista Ma-chanille tarttui mukaan vaikka mitä ja miun oli ihan pakko ostaa jotain aikamoista herkkua Tuuliviiri'stä. Pitkään pohdin 37,50 euron hintaa sadasta grammasta lankaa, koska huivilankoja saa huokeammallakin. Sitten Ma-chanilla välähti: siitä tulisi oiva huntu. Tästä innostuneena lanka tarttui mukaan.

Myöhemmin katselin langan koostumusta netin ihmeellisestä maailmasta. Langasta puolet on helmikuitua, jonka valmistuksessa helmijauhetta lisätään selluloosaan, jolloin helmeä tarttuu sekä langan sisä- että ulkopuolelle. Näin saadaan aikaiseksi viileä, himmeä pinta. Toinen puoli on tenceliä, joka toisin sanoen on eukalyptus-puun selluloosasta valmistettua kuitua. Sen pitäisi olla antibakteerista, viileää lämpimällä ja lämmittävää kylmällä. Lisäksi neuleen pitäisi olla molemmissa tapauksissa erittäin laskeutuvaa sekä käyttöä kestävää. Myyjäkin tuumasi kaupalla, että tämä on kaikista hänen törmäämistään luksuslangoista paras. Oh, kunpa vain löytäisin juuri sen oikean kuvion jolla lanka pääsee oikeuksiinsa.

~Ricchan~

Varpaista varteen

Osallistuin viime kuussa paikallisen lankakaupan (Pyöröpuikko) kahden päivän kurssille, jossa neulottiin villasukat
a) varpaista varteen
b) magic loop-tekniikkamaisesti kaksi sukkaa yhdellä kertaa

Ensimmäisenä iltana olin viimeinen saapuja, nappasin vain nopeasti pari violettia kerää lankaa ja menin ahdistumaan nurkkaan. Uppo-outoja naamoja kaupan täydeltä, voisi todeta että ujous nosti hiukkasen päätään. Muut kaivoivat keriensä sisältä langanpäät ennen silmukanluonnin aloittamista, miekin mietin sitä mutta tuumasin sitten ajatuksissani että olenpa ernu (=erilainen nuori) ja annan langan kulkea ihan suosiolla päältä vaan. Tuumasta toimeen ja puikot käteen.

Illan aikana luotiin silmukat ja tehtiin kärkilevennykset. Alkuun olo oli hiukan turhautunut, koska "tottakaihan mie nyt tämän osaan kun olen neulonut jo monta vuotta"-mentaliteetti oli iskostunut päänuppiin. Ei siinä kuitenkaan auttanut kuin kysyä rohkeasti apua, vaikka paniikki meinasikin jossain vaiheessa iskeä xD

Seuraavaksi meillä oli viikko aikaa neuloa sukkaa jalkapöydän pituudelta, ja toisena iltana tehtiin kantapää. Nopeimmat aloittelivat illan aikana jo vartta, ja Tinna saikin olla neuvomassa alituiseen kuinka asiat tehtiin kun jokainen edistyi omaa tahtiaan.

Ennen kuin opin kuinka kuljettaa sukkia pyöröpuikolla ja kaapelilla, oli meininki suhteellisen tuhajavaa. Sohvalta kuului miehen mukaan tasaisin väliajoin ähkimistä ja puhisemista, kun yritin tiukalla käsialallani saada silmukat siirrettyä kaapelilta puikolle. Kädet hikoaa, lanka ei luista puikoilla, ei näe jos ei ole ymmärtänyt laittaa valoja päälle... Näitä perusongelmia joita neuloja kohtaa.

V³
(V3 in Ravelry)

Mitä: Villasukat varpaista varteen-tekniikalla, koko n. 37 (56 s)

Miten: Neulomalla, pyöröpuikko 3 mm (120 cm)

Mistä: teetee pallas tumma liila (80 % villa, 20 % polyamidi)

Miten paljon: 58 gr (29 gr/sukka)

Miten pitkään: 2 viikkoa

Koska nämä menevät Muistojen Lipastonlaatikkoon, en vaivautunut tekemään vartta niin pitkään kuin olisi ollut kerää. Syitä on kaksi: allekirjoittaneen laiskuus ja haluaisin tehdä tästä samasta langasta itselleni ranteenlämmittimet (sitä jäi sopivasti 20 ja 22 gr).

Kurssilla annettiin vinkkiä, että näiden sukkien kanssa tulisi käyttää joustavaa päättelyä, joten Jeny's bind-off jelppasi tässäkin asiassa:
Nosta 1 s. Tee langankierto, neulo 1 s ja tee ylikavennus niin, että nostettu s ja langankierto sujahtavat neulotun silmukan ylitse. Puikolle jäävä silmukka korvaa nostetun silmukan.

Että näin. Vaikeuksien kautta voittoon, josta huolimatta sukat ovat hiukan liian napakat omaan jalkaani. Normaalisti 7veljeä neuloessani on puikoilla 64 s, kun taas näissä oli (syystä tai toisesta) vain 56. Teetee on kuitenkin 50 gr/130m ja 7veli 50 gr/100 m eli aika samoissa vahvuuksissa. Luulisin.

Teetee ei oikein taida lankana kestää käsittelyssäni, minkä voisi päätellä ylläolevasta kuvasta. Nukkapallerot hengailevat käyttämättömmissä sukissa jo valmiiksi ja jälki on muutenkin kuluneen näköistä.

Irvistäväthän nuo sukkani vielä kaiken huipuksi varpaiden luota, kun jotenkin en saanutkaan tehtyä tarpeeksi tiukkaa tai jotenkin muuten vaan sohlasin. Lisäksi varren kohdalla välillä piti pysähtyä siirtämään lankaa puikolla ja sitä kautta joustinneuleen oikein-neulotuissa kohdissa ensimmäinen silmukka on löysempi kuin toinen.

Koin tämän uuden opetellun tekniikan hankalaksi, eikä se loppujen lopuksi ollut oikein miun juttuni... mutta oli tämä silti ehdottomasti vaivan arvoista. Opin paljon uusia asioita: uuden silmukoidenluontitavan, kuinka neulotaan vahvistettu kantapää, sekä tietysti juuri sen mitä itse hain: avarsin neulemaailmaani ja neuloin sukat eri tavalla kuin normaalisti.

Ylläoleva kuva on meidän kurssilaisten sukkasista. Kuva on (c) Pyöröpuikko, jonka kopioin luvattomasti naamakirjan sivuilta, muahahahaa~ Oli hauska tepsutella kuvattavaksi, kun sukat olivat vielä pyöröllä ja piti siirtyä metrin verran sukat jalassa ilman että silmukat karkaisivat xD

Hauskaa oli kun Tinna kysäisi, että mitäs seuraavaksi opetetaan Lappeenrannalle (hän oli järjestänyt myös syksyllä kaksi samaa kurssia ja nyt oli menossa kaksi päällekkäin). Hurjalta hänen seuraava ideansa kuulostikin: Neulotaan sukat pyörönä niin että aloitetaan kantapäästä. Huh huh, mutta pieni masokisti sisälläni pohti jo että sehän voisi olla hauska kokemus.

~Ricchan~

Vuosikollaasi 2014

Ja taas on aika vuoden alun inventaarion, eli vuosikollaasi mallia kaksituhatta ja neljätoista. Neuleet on luetteloitu siinä järjestyksessä missä ne ovat aloitettukin. Jokaista työtä pääsee katselemaan klikkaamalla kyseisen työn nimeä.

1) Lumihiutaleet
Kaksi uutta asiaa: kirjoneule ja bambupuikot.
Langankulutus: 128 gr (64 gr/lapanen).

2)  Lehmus
Tätä neuloessa ei kaikki ihan mennyt putkeen, mutta sainpahan kulutettua Siiriä pois varastosta. Ja onhan sen väri aika ihana <3
Langankulutus: 198 gr.

3) Pupu-sukkaset
Siskon joululahjasukat olivat ehkä hiukan aikaa lomalla valmistumisen lomassa. Sukkien suunnittelu oli hauskaa ja toteutus sujui kuin itsestään.
Langankulutus: 164 gr (82 gr/sukka)

4)  Fifi
Äiskän joululahja ja jokaisen neulojan perustietämykseen kuuluva huivi.
Langankulutus: 96 gr

5) PikaSukat
Viluvarpaalle tarpeeseen.
Langankulutus: 150 gr (75 gr/sukka)

6) Sus-sukat
Kaksosveljen joululahja-villasukat
Langankulutus: 176 gr (88 gr/sukka)

7) Seitsemän kertaa seitsemän
Iskän joululahjavillasukat, hieman myöhässä ja vieläkin perille viemättä.
Langankulutus: 218 gr (109 gr/sukka)

Eli toisin sanoen yhdet lapaset, kaksi huivia ja neljä paria sukkia. Melkolailla kylmiä sävyjä vaikkakin lämmittämään tarkoitettuja töitä.

Vuonna 2014 sain neulottua huimat 1 kg 138 gr.
Edellisenä vuonna luku oli 2 kg 73 gr ja 2012 taas 1 kg 606 gr. Mikäli tällä kaavalla mennään, tulevasta vuodesta pitäisi tulla melkoisen neulepitoinen tapaus. Mene ja tiedä, on tuossa työpöydän nurkalla kaksi sukkaparia valmistumassa ja yksi pari on suunnitteluasteella. Sitten toivon mukaan saisin aikaiseksi ihan jotain muuta, vaikkapa neulepuseron eräästä ihanasta lankakerästä, jonka elopaino on miltei puoli kiloa <3

~Ricchan~

Viime vuoden viimeinen

Hirmuinen oli kiire joulukuun viimeisenä päivänä, sillä halusin saada yhden sukkaparin valmiiksi ja lisätä sen sitä kautta viime vuoden sukkasaldoon. Ja siten kellon lyödessä varttia vaille kaksitoista sain puikot irti työstä, jei!

Seitsemän kertaa seitsemän
(Seven times Seven in Ravelry)

Mitä: Tavalliset raitasukat (80 s)

Miten: Neulomalla, puikot 3 mm (metalli)

Mistä: 7veikka vihreä (188 gr) ja jämämusta (30 gr)

Miten paljon: 218 gr eli 109 gr/sukka

Miten pitkään: Neljä viikkoa

Tässä sukassa oli alun perin ideana raidoittaa periaatteella kolme mustaa, kaksi vihreää mutta kippas kappas, teinkin vahingossa kolme kerrosta vihreää enkä jaksanut purkaa. Sitä kautta vihreän osuus väleissä kasvoi, kunnes mustia raitoja oli seitsemän ja vihreää myös seitsemän kerrosta viimeisessä välissä. Tämähän oli jopa symbolisesti hieno juttu:  sukat menivät iskälle myöhästyneenä joululahjana ja perheessämme on yhteensä seitsemän henkeä. Vauuu~

Päällä perinteinen 2o2n-joustinneule ja uutuutena päädyssä on perinteisen tähtikavennuksen sijaan nauhakavennus. Tuntuu kuulemma paremmalta jalassa ja sillä sai myös kuvionkin taittumaan nätisti.

Vielä kaksi kappaletta villasukkapareja olisi tehtävänä, molemmat veljille.

Toinen pari on puolivalmis, tällä hetkellä sukka nro kaksi on saamassa itseensä kantapäätä. Kuvion vein Ravelrystä eräästä piposta, linkin ohjeeseen laittelen kun raportoin näistä sukista virallisesti.

~Ricchan~

Hyväää uutta vuotta 2015!

Ohoi! Vuosi vaihtui ja toivottavasti tämä vuosi on parempi kuin edellinen!
Neuletöitä tuli tehtyä melko kiireellä ennen joulua jotta kaikki pakettiin käärittävät tulisivat valmiiksi, joten pahoitteluni ettei niistä ole tuotettu tänne sisältöä ennen kuin nyt.

Viimevuoden puolella oli tekeillä villapaita eräälle asiakkaalle. Se onneksi valmistui ennen joulua kuten hän toivoikin ja on ollut oikein tyytyväinen saamaansa puseroon :)

Samasta langasta hän toivoi myös parin villasukkia, joita kävinkin toki työstämään hetimmiten muiden jouluneuleiden ohella.

Lanka on siis perinteinen 7 veljestä.

Tässä sukka on vielä vaiheessa, mutta nämäkin sukat on jo valmiit ja asiakkaalle toimitetut. Toinen pari odottaa vielä päättelyä.

Ainoana erona näihin pelkkiin harmaisiin, lisäsin toisiin sukkiin hieman kirjavaa sinistä lankaa. Tasaisen harmaan tuijottaminen alkoi maistua hieman puulta :D.

Sinistä raitaa oleva lanka on merkiltään SandesGarn Robust.

Sukat neulottu puikoilla kokoa 4.


Joululahjapaketteihin tuli siis käärittyä pipo, huivi ja kravaatti. Kravaatin kanssa tuli hieman kiirettä, sillä aloitin sen ja jouduin myöskin jonkin matkaa purkamaan sitä. Kaulahuivi oli myöskin himena hidasta työstää, sillä siinä oli neljä palmikkoraitaa.

Tässä kuvassa huivi ja pipo valmiina sekä asiakkaan sukat. Kravaatti hieman kesken tekoisena vielä :D

Pipoa olin alittanut jo joskus keväällä, mutta pahvinpuutteen vuoksi tupsu oli jäänyt uupumaan. Onneksi tuli himo muroihin niin sain pahvia jolla taiteilla tupsunkin :D

Huivissa käytetty lanka: Mohair lux
Puikot: 3,5

Tässä vielä kuva palmikkokuviosta. Salamavalo sai kaiken näyttämään vain tasaiselta, joten pahoittelen kuvan värien keltaisuutta. :)

Kravaatin teko tosiaan oli vähän kiireellistä, mutta onneksi sekin ajallaan valmistui ja lankomies oli ilmeisen tyytyväinen siihen. Oli kuulemma jo aattoiltana käynyt solmimaan siihen solmua ja kokeilemaan sitä päälleen :D
Kiva oli kuulla että oli tykännyt :)

Tässä vielä kuvaa valmiista tuotteesta.

Lanka: Katia Darling 60% Merino 40% Polyamidi
Puikot: 2,5

Pelkäsin hieman että kravaatista tulee liian lyhyt, mutta päättelin, että koska minä olen lankoani pidempi, niin kyllä hänkin sen sopivalle mitalle saa jos minä siinä olen onnistunut, ja onneksi lisää prässäämällä ja venyttämällä siihen saa lisää hivenen pituutta.


Joulupukki muisti myös minun rakkaan harrastukseni ja toi minulle lapasohjeen, kaksi kerää lankaa ja parit puikot :D

No ei vaiskaan, kyllä se oli minun rakas siskoni, joka tämän lahjan minulle oli keksinyt ja lankomiehen kanssa yhdessä mallin ja kenties väritkin valinnut.

Langat: SandnesGarn Sisu musta ja valkoinen
Puikot: Bambua koot 2,5 ja 3
Lapas ohje Night Owl

Heti kun paketin sain auki niin tottahan niitä piti alkaa heti neulomaan! Aivan mahtavan näköiset ukulit! :D

Toinen lapanen on peukaloa vailla ja toisessa lapasessa olen saanut aikaiseksi muutaman kerroksen kirjoneuletta.
Kirjoneule on aina yhtä jännää tehtävää, että kiristääkö lankoja liikaa vai ei, mutta tässä mallissa tuntuu että langan kireys ei juuri haittaa, malli on sen verran väljä että ei ainakaan jää kiristämään käsissä :D

Asiasta kukkaruukkuun.
Joskus aikaisemmin puhuin Neule-Kirpun kanssa 7 veljeksen laadusta.
Vertailin tuntumaa 30 vuotta vanhaan lankaan ja uuteen 7 veljestä lankakerään.
Nykyinen lanka on huomaattavasti paljon karkeampaa ja langasta voi nyppiä irti pitkiä tekokuituisia käikäreitä.
Villapaitaa neuloessani löysin myöskin pariin otteeseen isot tukot kehräämätöntä villaa.

Niin se vain maailma makaa, että enemmän, nopeammin, halvemmalla.
Sama siitä jos laatu vähän kärsii :D

En tiedä onko tämä nyt turhaa ipottamista, mutta minun mielestä laadun ei pitäisi saada kärsiä tuotannollisista syistä.

Mutta eipä siitä sen enempää, minä kiitän ja kuittaan!

~Ma-Chan~

Vuotta jäljellä yhdeksän ja puoli tuntia

Vuosi on ollut neulonnallisesti hyvinkin sukka- ja huivipainotteinen kuten vuosi 2013. Siihen verrattuna tosin sain vähemmän töitä valmiiksi ja joululahjojen valmistuminen jäi hieman viime tinkaan: kaksi paria jäi työstämättä kokonaan. Suklaarasia toivottavasti pitää lahjansaajat kiireisinä kunnes saan sukat heille aikaiseksi. 

Kaksosveljen sukkaset valmistuivat joulukuun alussa juhlien valmisteluiden lomassa, mutta odottivat mokomat päättelyä ja pesua melkein liiankin pitkään. Tässä ne ovat nyt esiteltyinä:

Sus-sukat
(Wolfies in Ravelry)

Mitä: Susi-villasukat (80 s)

Miten: Neulomalla, puikot 3 mm (metalli)

Mistä: 7veikka tylsänharmaa (166 gr) ja jämävalkoinen (10 gr)

Miten paljon: 176 gr eli 88 gr/sukka

Miten pitkään: Neljä viikkoa

Varsi on perus 2 oikein 2 nurin-joustinneuletta ja loppu tasaista neulosta. Hiukan epäilyttää vain, etten olisi mennyt mokaamaan kuvion kohdalla kun käänsin sen peilikuvaksi toiseen sukkaan... Näyttäisi susiparan poski hieman turpealta. Kuviohan on kotoisin teeteen susi-lapasesta (ohje), josta jätin pikkusudet pois ja omin vain ison nupin. Todennäköisesti kuviohan ei ollut suunniteltu intarsio-tekniikkaa ajatellen, joten ei mikään ihme jos posket ovat hieman erilaiset, hups... Oppia ikä kaikki.

Viime vuonna en antanut sukkia lahjaksi ja sain sitten palautetta että oli odotukset hieman erilaiset. Tänä vuonna sitten oli siskokin heti ensimmäisenä avaamassa miulta saatua pakettia, että kai hän varmasti saa sukat joululahjaksi, heh.

Ei muuta kuin kuohuviinit auki ja raketit taivaalle tämänkin blogin puolesta,

(^___^)
Ricchan ja Ma-chan kiittävät kaikkia lukijoita ja kävijöitä
menneestä vuodesta sekä toivottavat neulerikasta uutta vuotta!
(^___^)

Kaksin kappalein

Ajattelin kokeilla jotain jännää: tehdä kaksi kappaletta sukkia samalta istumalta.

Jotkuthan tätä taitoa harjoittavat pyöröpuikoilla, mutta työskentelen mieluummin perinteisillä sukkapuikoilla. Velipojan sukat ovat olleet nyt työn alla kolmetoista päivää ja tilanne on tämä:

 
Molempiin on tulossa intarsia-tekniikalla sudenpäät jalkapöydän päälle. Varrethan nuo olisivat saaneet olla pidemmät (tykkään kun villasukassa on tarpeeksi vartta), mutta eiköhän nuo mene kunnes ensi joulu taas koittaa.

Asiasta kolmanteen, blogger on heittäytynyt riesaksi. Jostain syystä en pääse Mozillan kautta editoimaan vanhoja tekstejäni lainkaan. Yleensä jopa teen tekstit niin, että kirjoitan sen ja sitten otan kuvat. Nyt jouduin sitten vaihtamaan Chromeen sen verran että sain kuvat laitettua paikoilleen.

Eräs muukin juttu karvastaa: blogger ei anna lisätä kuvia ilman otsikkoa. Kun kyseessä ovat koristekuvat, niin sehän näyttää tosi tyhmältä. Yritin laittaa netti-neulelehti Ullan linkitysnapin reunaan, jolloin huomasin tämän vaivan. Kolmenkymmenen sekunnin googletuksen perusteella vastaus löytyi Autuas olo-blogista. Kun kuvan otsikoksi laittaa seuraavan koodin:
<!-- -->
niin johan alkaa toimia. Otsikkoa ei ole eikä tule ja kuvakin on moitteeton (kunhan muistaa klikata "pienennä kuva sopivaan kokoon"-ruutuun ruksin, muutoin esikatselussa paljastuu hassunhauskoja juttuja kun kuva pomppii reunuksesta poies).

Iskälle ja ukille lähtivät kortit koko sisaruskatraan puolesta, nyt voi julkaista ne täällä. Samoin tämän Niiskukeidin jonka aikaa sitten laittelin krypton vastauskuoreen:

Lisäksi mainittakoon, että uusin Ulla on ilmestynyt, joten kipaiskaahan lukemaan. Paljon oli kivaa juttua ja itse kuolailin Lanitium ex Machinan Frozenin ja Drunken Sailorin perään... Oih, ihania lankoja <3

Mistä tulikin mieleeni! Monissa blogeissa on ollut juttua Eiran lankojen bloginpitäjien lehdestä. Lappeenrannan Pyöröpuikosta sitä ei vielä saa, koska Tinna oli ehtinyt tekemään lankatilauksen ennen kuin lehti ilmestyi, eli toisin sanoen käykäähän hamstraamassa lankaa jotta hän joutuu tilaamaan lisää ja saa sitä kautta lehtiä jakoon myös tänne rajan tuntumaan :3
...niin, oisikohan helpompi vain ottaa yhteyttä Eiran lankoihin ja tilata se lehti... Mutta tällä kannattaa paikallista lankakauppaa, joten suositan itse tätä. Vaikka en kyllä Eiran tuotteita ostanutkaan vaan ihan jotain muuta ^__^' Mutta siitä lisää joskus toiste

~Ricchan~

Kuin äidin halaus

Bling bling jatkuu yhä vain, tällä kertaa kisulangan merkeissä. Jouluunhan on siis vain seitsemän viikkoa (!), joten lahjaneuleiden pitäisi alkaa hiljalleen valmistua.
Pitäisi.
Valmistua.

Ja niinhän me tehdäänkin! ^O^ Joululahja nro 2 on päässyt vihdoin puikoilta pois.

Kuin äidin halaus
(Mother's Hug in Ravelry)

Mitä: Pitsihuivi Fifi (ohje Ullasta)

Miten: Neulomalla, pyöröpuikot 6 mm/80 cm

Mistä: Kitten Mohair (20 % villaa, 30 % mohairia, 50 % tekokuitua) Sandesgarnilta

Miten paljon: 96 gr

Miten pitkään: 9 viikkoa

Ensimmäistä kertaa bongasin tämän mallin Kutimessa-blogista, jossa oli linkki alkuperäiseen ohjeeseen. Ma-chanin yleisin huivimalli on tämä kyseinen Fifi, joten pitihän sitä allekirjoittaneenkin kokeilla. Etenkin ruutujen tekeminen helpottui, kun jaoin kaavion kahdeksaan kerrokseen, joihin kirjoitin neulontaohjeet lauseilla. Sitten vain toistoa, toistoa, toistoa... Agh, sekosin laskuissa, puretaan...

Valmiissa työssä on 187 silmukkaa viimeisellä kerroksella. Huivi oli siis helppotöisempi kuin aikaisemmat Revontuleni, niissä kun silmukkamäärä oli kavennuskerroksella huima 372. Jännä juttu sinänsä, että niihin huiveihin meni noin seitsemän viikkoa, kun taas tämä tarvitsi kaksi viikkoa enemmän aikaa. Fifin kohdalla tosin loppua kohden vauhti tuntui kiihtyvän.
Mistähän se johtuu että yhden villasukan saa valmiiksi kiirettä pitämällä kolmessa päivässä, mutta huiveihin tuntuu uppoavan aikaa? Kyseessä oli kuitenkin helppo neulos, joten liekö syynä vain laiskuus, töistä väsyminen vai halu tehdä jotain muutakin kuin rasittaa ranteita neulonnan parissa... "Napi napi, tykkäät kuitenkin."

Päättelyyn käytin Jeny's surprisingly stretchy bind-off'ia, joka mielestäni ajoi asiansa. Tekniikka pähkinänkuoressa:
Nosta 1 s, tee langankierto, neulo 1 s, nosta sekä aikaisempi silmukka että langankierto neulotun silmukan yli. Puikolle jäävä silmukka korvaa ensimmäisen nostetun silmukan.
Suomenkielinen ja mikä parasta, kuvallinen versio löytyy Sekaisin silmukoista-blogista.

Hiukan arastelin mohairhuivin pingotusta, jonka tein kevyenä versiona: Nuppineuloilla pingotus, vettä suihkepullosta, venyttelyä (hellää sellaista) ja kahdenkymmenenneljän tunnin kuluttua huivi oli valmis. Siipiväli on jopa runsaat 170 cm ja korkeus 77 cm.

Mohairin kanssa tuli kässättyä parikin ihan oleellista juttua:
a) Mohair ei ole kovin anteeksiantavainen virheitä (=purkamista) kohtaan
b) Riittävä valaistus on tuikitarpeellinen. Silmukat kun saattavat olla takertuneina toisiinsa.
c) Langan vaihto tulee AINA tehdä kerroksen alussa, ei keskellä (terveisin työtään purkanut ja kantapään kautta oppinut)
d) Villakoirista tulee söpön värisiä

Asiasta kukkaruukkuun, tänä aamuna oli ulos katsoessa ihanan näköistä. Vaikka lämpötila huiteleekin vielä nollan tietämillä, voittaa valkoinen maa aina ruskean loskan.

~Ricchan~