sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Sateenkaaria lumikinoksissa

Väri on tämän vuodenvaihteen hittijuttu selvästikin minun tekeleissä, nämäkin tosin aloitettu joskus joulun tienoilla SF etappien väliaikoina, kun ei malttanut olla mitään tekemättäkään. 
Joensuun Taito Shopista löysin ohjeen , jonka mukana tuli langatkin. Tosin eihän ohjetta voi noudattaa täysin ja lähdin soveltamaan näitä sukkia tuliterille 2 mm puikoille.

Sateenkaaria kinoksissa- kissa
Puikot 2mm
Silmukoita aloitukseen 100

Ohjeesta poiketen loin 100 silmukkaa (koska tiesin että ohjeen silmukkamäärä ei tulisi riittämään minun miehenpohkeilleni) ja lähdettiin alkuun perinteisellä 2o 2n resorilla.

Ohjeen mukaan tein ensin 5 raitaa, jonka jälkeen kavennuksia tehdään 1. ja 4. puikon alussa ja lopussa raidan ensimmäisellä kierroksella 9 kertaa. Nilkan lähestyessä puikoilla oli minun makuuni liikaa silmukoita (en tykkää jos sukassa nilkka jää ihan löysäksi lölleröksi) joten ratkaisuna tähän tein 16. raidalla kavennukset tuplana ja 17. raidan lopussa normaalisti. Nyt puikoilla silmukoita on yht. 70, jotka jaoin 18, 17, 17, 18.


Näiden kavennusten jälkeen ohjeen lukeminenkin oli aivan turhaa ja siispä lähdettiin säveltämään omia. Sukassa on perinteinen vahvistettu kantapää, tein siitä 36 krsta (op 18 nostettua silmukkaa) ja kantapussi tehty jaolla 12/12/12, poimin perinteiseen tapaan lapun sivuilta 18 silmukkaa. Sen sijaan että olisin aloittanut kiilakavennukset, päätin että sukan päällisestä tulee täysin tasainen ja neuleen edetessä kavennan ylimääräiset silmukat keskellä jalkapohjaa pois. Tämän voi tehdä omaan tahtiin sen mukaan miten se näyttää istuvan parhaiten omaan jalkaan, tavoitteena kuitenkin saada sama määrä silmukoita kaikille puikoille (17s) ennen kärkikavennuksia.
Kavennukset on tehty nauhakavennuksena. Näin jälkikäteen olisin halunnut sukkiin vielä hieman pidemmät varret, mutta värikkään langan menekki kai huoletti liikaa ja tuli pelattua varman päälle.. ehkä tulevaisuudessa teen pidempivartisetkin.
Kaikenkaikkiaan suht nopeat tehtävät 2mm puikoillakin sikäli mikäli mielenkiinto riittää nypertämiseen.

Tänään aloitin elämäni ensimmäisen KAL työn, kyseessä siis Niina Laitisen äitienpäiväsukat (jotka tosin on jo aloitettu 20. pvä joten kirimistä riittää), ohjeen mukaan yksiväriset mutta itse teen kaksiväriset, koska lähdin extempore mukaan ja langat kaiveltu lankavarastosta eikä tietenkään löytynyt useampaa kerää samaa 7 veikka lankaa...

~Ma-Chan~

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

SF Etappi 4 - Hellunen

Se tunne kun näet ohjeen ja vain huokaiset, miten rumat sukat joudut neulomaan.


Hörsöt
(Hörsöt in Ravelry)

Mikä: Villasukat, koko 38 (60s)
Ohje: Hellunen - Pirjo Iivonen
Puikot: 3 mm ja 3.5 mm sukkapuikot sekä 3mm virkkuukoukku
Langat: Novita 7 veljestä valkoinen ja tummansininen
(75% villa / 25% polyamidi)
Kulutus: Valkoinen 129 gr, sininen 6 gr eli yht. 135 gr (67,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 4 päivää

Omituinen aloitus, pitsiä varressa ja jalkaterässä, latvialaista punosta, vahvistettua kantapäätä, jännä kärki ja siinä se olikin. Sekä hitonmoinen määrä sivunlatauksia Iivosen naamakirjasivulla sekä youtube-kanavalla, koska ohjevideo. Pientä mainostuksen makua, eikä naamakirjan video edes ollut hyvälaatuinen - mutta se johtuu ihan facebookista.

Sukat aloitettiin virkkaamalla nyppyjä pitsialoitukseen, neulottiin pitsiä, tehtiin latvialainen punos, neulottiin lisää pitsiä, tehtiin toinen punos, tylsisteltiin vahvistettu kantapää, jatkettiin pitsiä jalkaterän päällä ja sitten mielenkiintoisin osuus oli vain lopussa kun kärkikavennukset neulottiin toistensa lomaan.


Ohjeessa oli pieniä epämääräisyyksiä, mm. sanottiin "poimi sopiva määrä silmukoita (15)". Eli toisin sanoen sopiva määrä oli jo ennaltamäärätty. Lisäksi teksti oli kirjoitettu kauhean pötkösti ja ahtaasti, minkä lisäksi jäin kaipaamaan sivunumerointia.

Sukasta oli myös tarjolla vain yksi koko joka hyvin suurella todennäköisyydellä täsmää suunnittelijan jalkaan. Ei siinä, tuskin miehet haluavat mitään pitsihörsöjä, mutta mites sitten jos naisella onkin vähän isompi räpylä kuin perus-38... Äiskä olisi nimittäin ainakin todella mielellään ottanut itselleen nämä sinivalkoiset versiot, mutta kun ne eivät mahtuneet hänen jalkaansa.


Plussapuolena latvialaisen punoksen opettelu onnistui paremmin kun sen joutui tekemään kaksi kertaa sukassa. Toisena plussana sukat sai onneksi tehdä nopeuskisassa yksivärisinä - miinus punos, jossa piti käyttää kahta väriä. Näin sai kuitenkin aikaiseksi edes jollain tavalla nätit sukat. Väreiksi valitsin valkoisen ja sinisen, koska sukat kiittivät sodan aikaisia naisia jotka jaksoivat kotona hoitaa myös miesten hommat. Enkä ollut värivalinnassani ainoa, mutta ei siinä mitään.


Tämä oli myös ensimmäinen Sukka-Finlandian etappi, jonka aloitin heti aamusta. En tosin sinä päivänä kuin etappi julkaistiin, mutta seuraavana. Lisäksi ajatushärön myötä varren pitsi osuu toisessa sukassa eri kohtaan kuin aikaisemmassa (kuvissa vasen sukka). Sukat ovat siis periaatteessa eripariset, mutta menkööt. En jaksa purkaa, enkä todellakaan aio tehdä molemmille omaa pariaan.

Sijoitukseni kisassa parani selkeästi, olin 66/131. Ja loppusanoina todettakoon, että vaikka sukat olivatkin tylsät ja möllit, haluaisin silti tehdä pummitytölle ohuemmalla langalla näistä prinsessasukat :3

-Ricchan-

maanantai 9. huhtikuuta 2018

SikSakkia

Siitäkin huolimatta että blogi on ennen SukkaFinlandiaa pursuillut pipojuttuja, palaan takaisin aiheeseen.

SukkaFinlandian jälkeen neulekrapula on pitänyt tiukkaa otettaan ja hyvällä mallilla ufoutuvat työt odottavat tekijäänsä.
Kisan jälkeen aikaiseksi on saatu yksi pipo, muutama rivi polvisukkia sekä muutama hassu kerros "räsymatoiksi" nimettyjä kämmekkäitä.

Koska ihminen osaisi olla aloittamatta liian montaa työtä yhtäaikaa?



SikSak PinkkiSeepra
Puikot 3,5 mm
Langat: Pirta musta sukkalanka ja 7 Veljestä Polaris
Aloitus: 140s 2o 2n resoria n 12cm.
Resorin kääntö kaksinkerroin, vastapuolen reunasta silmukan poimiminen ja kavennus yhteen.
Siksak- kuvio: leveys 4s/raita, 9 x siirto vasemmalle ja takaisin, kuvio 1.5 kertaa ennen kavennuksia.
Kavennukset: raidan 2 ensimmäistä silmukkaa oikein yhteen joka krs.
Hupsu on se, jolla ei tupsua ole.

Ajatus tähän pipoon lähti siitä, kun siskoltani saama vihreä pipa ei oikein jaksanut lämmittää lähes 30 asteen pakkasissa. Halusin lämpimän pipon, josta ei tuulisi lävitse niin herkästi. Ensimmäinen suunnitelma oli tehdä onteloneuleena koko pipo, mutta koska SF imettyä aivoista viimeisenkin rahtusen siitä, että jaksaisi käydä opettelemaan uusia tekniikoita aivan heti, ajauduin tilanteeseen jossa tyydyin neulomaan pitkän pätkän resoria, jonka käänsin kaksinkerroin ja poimi-kavenna tekniikalla neuloin reunat yhteen.

Resorin tehtaileminen taisikin olla se kaikkein aikaavievin vaihe, sillä loppu pipo tulikin sitten melkein kuin itsestään.  Raidat rakentuvat siten, että joka kierroksella siirretään kuvion värejä yhdellä silmukalla vasemmalle ja sitten vastavuoroisesti saman verran oikealle, jolloin muodostuu siksak kuvio. 
Jouduin tosin tämänkin tekeleen purkamaan kertaalleen resoriin saakka, koska tein siksakkia liian kapealla raidalla joka ei loppupeleissä miellyttänyt omaa silmää. Vähän leveämmällä raidalla tuli huomattavasti levollisempi kuvio.

Kavennusten kanssa piti pähkäillä kuinka ne saa kulkemaan oikein, mutta siihenkin löytyi ratkaisu.
Ronskisti vaan oikein yhteen raidan kaksi ensimmäistä silmukkaa jatkaen jäljellä olevien silmukoiden siirtämistä kuvion mukaan niin kyllä ne pikkuhiljaa alkoivat toisiaan syömään.

Viimeiset metrit ovat aina vaikeimpia ja niin tämänkin kanssa. Tupsun aikaansaaminen. Olin saanut sen jo alulle mutta älysin liian myöhään että olisin tarvinnut 2 pahvikiekkoa yhden sijaan.
Ei sillä että se yhdellä kiekolla olisi mahdottomuus, mutta 2 helpottaisi elämää sidonta vaiheessa. Tämän erheen hoksaaminen sai rusinat hieman rasahtamaan ja tupsun teko sai jäädä odottamaan tunteiden viilenemistä.

Eipä siis tainnut tämä pipo ehtiä lämmittämään hurjimpia pakkasia, uskoisin kuitenkin että suhteellisen lämmin olisi ollut. Kuvioneuleessa takana kulkeva lanka kuitenkin antaa lisäkerrosta.


Ammattikorkeankoulun yhteishaku alkoi ja hakemus on laitettu sisään, ennakkoaineiston aukeamista odotellessa panikoin jo tulevia pääsykokeita, jotka suoritetaan kesäkuussa. 
Sen jälkeen kohtaloni ratkeaa, napsahtaaka nakki koulunpenkille ja muutto Joenkaupunkiin (VIIMEINKIN!) vai tuleeko hylsy jo alkumetreillä.. eipä siinä, Joenkaupunkiin muuttaisin sitten varmaan jokatapauksessa muutenkin, onhan sitä jo tullut vatuloitua jo niin pitkän aikaa.

Pikaista kevään saapumista toivottaen

~Ma-Chan~


perjantai 6. huhtikuuta 2018

Sukka Finlandia, yhteenveto

Lämmittely, Keväällä kerran


 

 

 







+ Helposti muistettava palmikkokuvio
+ Kantapäähän jatkuva palmikko
+ Ei liian vaikea reunapitsi
+ Nopeatekoiset, sopii tv- neuleeksi * köh köh* kolmet erivääriset (keltaisista en ottanut enää kuvaa)
+ Nimensä mukaisesti sopivat lämmittelyyn
+ Uusi huomaamattomampi tapa poimia kantakiilan reunasilmukat

- Kuvion ei olisi tarvinnut jatkua kärkeen saakka

Etappi 1, In Memoriam


+ uusi kantapää
+ kierretty oikea- resori
+ hyvin orjallisesti seurattava ohje, kaikella on tarkoituksensa!
+ Unisex malli, käy miehille sekä naisille

- kuvio muistuttaa hieman pappakalsareista
- värien hahmottaminen (kumpi pohja ja kumpi tehoste) hankalaa

Etappi 2, Kuvastin


+ Helppo ohje opetella ulkoa
+ Kokovaihtoehtoja

- Nopeasti tylsistyttävä kuvio
- Magickloop pitäisi osata
- Julmetun jyrkät kiilalevennykset (todella tiukat kun joka kierroksella tehtävä)
- Varren takaosan pitsikuvion täsmäyttäminen etupuolen pitsikuvioon
- Langankiertojen täsmäyttäminen pitsikuvioon
- KIERRETTY NURJA resorissa jossa on jo kierretty oikea...

Etappi 3, Festivo Andante



+ Helmineule oli uutta oppia
+ Aivojumppaa palmikkokuvion kanssa
+ Kokovaihtoehtoja (tosin isoimman koon palmikkokuvio poikkeaa M ja S koon sukista)
+ Helposti seurattava ohje ja haluttaa tehdä tällä ohjeella useammatkin sukat, mieluusti tasavärisellä langalla jotta palmikko tulisi paremmin esiin.
+ Kantapäähän jatkuva kuvio nostetuilla silmukoilla, sisäpuolella kuitenkin tasainen neule

- Pikkutarkka kuvio joss ei selkeitä "etappeja" joita voisi pitää kiinnekohtina

Etappi4, Helluset


+ Nirkkoreunan opettelu
+ Yksinkertainen kuvio, helppo tv-neule
+ Malli suunniteltu ajatuksella kunnioittaa sota- aikojemme naisia

- Sopivat isoäiti- ikäisille ihmisille, en tekisi ihan kenelle vain
- Latvialaiset "letit" tai mitkälie punokset = en tykkää
- Nirkkoreunan ja pitsin jälkeen melko nopeasti tympäännyttävä

Etappi 5, Trapetsi


 + Hauska kantapääkukka

- Sukan pitää olla sukka, ei mitään geometriaa
- Ei saa mitenkään istuvaa ainakaan meikäläisen käsialalla
- Ohjeen luku oli vaikeaa ja hirveästi mainostusta
- Alusta alkaen tekee tunteen osaamattomuudesta/ymmärtämättömyydestä 

Etappi 6, Onnemaa


+ Ei liian naisellinen pitsiunelma
+ Selkokielinen ohje
+ Hauska kärkipäättely tuo mieleen hieman lapikkaan kärjen
+ Helppo kantapää

- Helposti muistiin jäävä pitsikuvio, ei juurikaan haastetta
- Käy tympimään edellämainitusta syystä


Tässäpä pätkä minun ajatuksistani SF- sukkien osalta.

~Ma-Chan~

 


tiistai 3. huhtikuuta 2018

SF Etappi 3 - Andante Festivo

Yhden silmukan kierretyt palmikot, helmiä ja kaunista, kaunista Väinämöistä.


Vaivannäön väärti
(Worth working in Ravelry)

Mikä: Villasukat, koko 38 (72s)
Ohje: Andante Festivo - Anna Mäkilä
Puikot: 2.5 mm sukkapuikot
Langat: Louhittaren luolan Väinämöinen väreissä Koivu ja Kaunokki
(75% konepestävä villa / 25% nylon)
Kulutus: Koivu 64 gr, Kaunokki 4 gr eli yht. 68 gr (34 gr/sukka)
Aikaa kului: 8 päivää

Sukka-Finlandian kolmannen etapin sukat ovat omasta mielestäni kaikista kisan ohjeista juuri ne kauneimmat. Näitä olin myös odottanut helmien takia, sillä halusin oppia uutta. Väinämöistä olin hamstrannut ja värivalikoimasta valitsin kotimetsiäni kuvastavan Koivun, tumman Kaunokin sen vivahteikkaan sinisen värin vuoksi sekä pienet mustat helmet koska... No, olin ostanut helmiä jonkun verran ja nämä tuntuivat sopivan parhaiten käytettäviin väreihin.

Perussukkien vaikeus piili yhden silmukan palmikoissa, jotka kiertyivät varresta kantalapun loppuun ja jalkaterän päällä. Kuukausi kisan päättymisen jälkeen löysin Garnstudion sivuilta ohjeen palmikonkiertoon ilman apupuikkoa, mutta sehän oli aivan liian myöhäistä. On oletettavaa, että palmikkopuikon käyttö oli huomattavasti hitaampaa, mutta ei se oikeastaan haittaa. Höperöähän  se olisi pikemminkin jos osallistuu kisaan oppimismielessä ja osaakin jo kaiken valmiiksi.


Helmien pujottelua varten sukkaan oli laitettu muutaman kerroksen kirjoneule, ja käytin apuna 0.5mm virkkuukoukkua sekä Missä neuloimme kerran-blogin ohjeistusta (linkki). Alku oli hankalaa, mutta toisessa sukassa pystyin seuraamaan miehen pelaamista samalla kun pujottelin helmiä. Että ei se nyt loppujen lopuksi niin kauhean vaikeaa ollutkaan (ainakaan fingering-paksuisella langalla).

Helmiksi olin valinnut Tohon 8/0 siemenhelmiä syvän mustan opaakin värissä ja teimmekin Ma-Chanin kanssa yhteistilauksen ennen Sukka-Finlandian alkua. Samalla ostoskoriin livahti kasa satiininauhoja, vaikkei allekirjoittaneella ollut mitään hajuakaan mihin ne käyttäisi. Keskusteltuani tovin rahapussini kanssa tulimme siihen tulokseen, että kenties myöhemmin sitten. Mutta erilaisia helmiä tilasinkin sitten viisi eri pussukkaa ja sydänsatiininauha tuntui jumiutuneen ostoskoriin jotenkin kummallisesti...


Kantapää oli tässä ohjeessa mielestäni kerrassaan nerokas, nostetut silmukat ulkopuolella ja sileää silti sisäpinnalla. Palmikoiden pyörittely kävi työstä, eikä nimetön oikein arvostanut neulontaintoani edellisen etapin jäljiltä. Sukat valmistuivat varmasti, mutta hitaasti.

Viimeisenä aamuna heräsin klo 06 neulomaan, sillä seuraavan etapin oli määrä alkaa puolenpäivän aikaan. Aamupalaleivät kovettuivat pöydällä ja mies kävikin välillä syöttämässä (!) haukkapalan verran kun en vain millään malttanut laskea neuletta senkään vertaa käsistäni. Kärjessä olisi saanut tehdä ihan vain suoraa samalla tavalla kuin kantapäässäkin, mutta hulluuden puuskassani jatkoin mallineuletta loppuun saakka varpaiden päällekin. Aikaa jäi piilevästä paniikista huolimatta ylimääräiset puoli tuntia seuraavan etapin alkuun. Sijoitus ei ollut mairitteleva, 130/130, mutta ehdinpä ajoissa!


Nämä sukat olisi tarkoitus lahjoittaa Lappeenrantaan ystävälleni, mutta en tiedä tohdinko luopua niistä. Nämä ovat niin kauniit, lankakin läikittyi koivumaisesti ja yleisilme on kerrassaan harmoninen. Jospa tekisin toiset sukat ja lahjoittaisin ne...

Ohjeesta ihastuneena kävin myös Räveltämön puolella stalkkaamassa Mäkilän muita malleja ja laitoinkin Kelttisolmut jonoon. Kyseessä olevan ohjeen kieli on tosin englanniksi, eli kynnys aloittamiseen on sitä myöten vähän isompi. Mutta ehkäpä jonain päivänä, kunhan saisin viime vuoden joululahjat tehtyä vihdoin ja viimein (enää uupuu yksi kappale pipoja).

Tämä ohje oli tosiaan todella vaivalloinen, mutta ehdottomasti kaiken sen väärti. Kannatti todellakin osallistua Sukka-Finlandiaan vain saadakseen tämän ohjeen. Ohje ilmestyy Räveltämön puolelle huhtikuun aikana, joten ei hätää te ei-osallistuneet.

-Ricchan-

perjantai 30. maaliskuuta 2018

SF Etappi 2 - Kuvastin

Näitä villasukkia riittää kuvaamaan yksi sana: Kiroilusukat.


Kiroilusukat
(Swearing'alot in Ravelry)

Mikä: Villasukat, koko 39/40 (64s)
Ohje: Kuvastin - Veera Välimäki
Puikot: 3mm sukkapuikot
Langat: Novitan 7veljestä Eero taivas (75% villa / 25% polyamidi)
Kulutus: 136 gr (68gr/sukka)
Aikaa kului: 6 päivää

Se tunne, kun luot silmukat ja pohdit, mikseivät silmukkamäärät mene oikein... Vastaus: Sukat neulottiinkin varpaista varteen ja vielä pohja ennen päällistä. Ohjeenlukutaitoni kaipasi hiukan hiomista, kun ensimmäisen osan otsikossa lukee selkeästi isoin kirjaimin KÄRKI. Koska kukapa sitä lukisi koko nivaskaa ajatuksen kanssa kerralla, ensin luodaan silmukat ja sitten mennään osasto kerrallaan.

Muutenkin ohjetta lukiessa pitsikaaviot oli hassusti sijoitettu kirjoitetun ohjeen väliin, mutta muuten kokonaisuus oli selkeä ja mukavaa luettavaa. Lisäksi muihin ohjeisiin poiketen ensimmäinen sivu oli kansilehti, mistä tykkäsin oikein paljon.


TukuWool oli tarkoitettu sponsorilangaksi tätä sukkaa varten, mutta en lähtenyt kokeilemaan. Valitsin ihan vaan tutun 7veikan LankaLipaston uumenista, jotta saisin haluamani kokoiset sukat aikaiseksi. Ensimmäinen mielikuvani sukasta oli arabialainen tossu, sellainen lörpsäkkä sisällähengailusukka jota voisi kuvitella jonkun espoolaisen käyttävän maalaisromanttisen vanhan puutalon lattioilla tassutellessaan (toim huom. Kyseessä vain savon asukin henkilökohtainen mielipide stereotypioiden perusteella muodostettuna eikä se ole tarkoitettu espoolaisten loukkaamiseen).

Sukassa neulottiin kiertyvää palmikkoa varpaista varteen sekä varressa akillesjänteen puolelle myös kiertyvää palmikkoa. Ensimmäisessä sain reunuspalmikot täsmäämään samaa vauhtia päällisen reunapalmikoiden kanssa, mutta toisessa en enää.

Heti alusta tuli myös selväksi, että nämä sukat on selkeästi tarkoitettu magic loop-tekniikalle. Puikot tuntuivat olevan jatkuvasti tiellä ja silmukat ihan väärillä puikoilla. Tästä huolimatta loin silmukat ihan tavissukkapuikoille - ja samalla kertaa molempiin sukkiin koska arvelin saavani sukat nopeammin valmiiksi. Olisinpa vain tiennyt mikä edessä odotti...


Kantapää oli hyvinkin mielenkiintoinen neulottava. Tuntui, että kiilalevennykset ovat tosi jyrkät ja vahvistetun kantapään kuvio jäi toisessa sukassa hiukan epämuodostuneeksi kun sekosin silmukoissa. Onneksi toiseen sukkaan en tehnyt samaa virhettä. Lisäksi kantapäähän jäi pari ylimääräistä tuuletusaukkoa sekä nyppylä sileän ja vahvistetun neuleen vaihtumiskohtaan. Mielikuvani arabialaisista tossuista vain syventyi.

Palmikkokuvio oli mukavan yksinkertainen, mutta silti silmää miellyttävä. Myös neulominen sujui suhteellisen helpohkosti ja kuvion oppi ulkoa nopeasti. Perinteeksi muodostuvaan tapaani olin taas viimetipassa liikenteessä, ja vielä yövuorossa. Onneksi kulkijoita oli vain pari hassua ennen puoltayötä, joten sain melkein kaikki kahdeksan tuntia vain neulostaa ylhäisessä yksinäisyydessäni. Neulontavauhti oli huimaa ja sain molemmat sukat joustimen alkuun valmiiksi jo aikaisin, yhden aikaan aamuyöstä. Enää tarvittiin vain 12 kerrosta kierrettyä joustinta molempiin sukkiin... ja siitä se kiroilu vasta lähtikin.


Kerrottakoon, että kierretty joustin tarkoittaa sitä, että sekä oikea että nurja silmukka neulotaan takakautta. Nurja silmukka takakautta on tavalliseen verrattuna hivenen... tuskallisempaa. Seuraavaksi siis kuvailun sijaan suoria, sensuroimattomia lainauksia neulontamuistiinpanoistani:

"Hyi vittu mikä joustin."
"1 h = 7 krs"
"Tekee jo nyt fyysisesti kipeää."
"3.15 sain valmiiksi ekan."
"3:20 aloitettu toinen varsi."
"Veren maku suussa ja sormet turtina."
"4:50 joustin okei."

Sukat valmistuivat viiden aikaan aamuyöstä. Pikainen päättely, kuvien otto ja tuplapostaus foorumille maaliin lähetetyn sähköpostin lisäksi.

Voisinpa sanoa, että liioittelen kierretyn nurjan kurjuutta, mutta kun en. Oikean käden nimetön oli kunnolla turtana seuraavat kolme päivää, sillä takakautta neuloessa jotenkin painoin puikolla sormen nivelosaa. Sormi otti nokkiinsa sen verran tehokkaasti, että vasta viikon päästä tuntoaisti palautui täysin normaaliksi. Ranteisiin koski neuloa, ja mentiin vain silmukka kerrallaan. Miksi sukassa tehtiin kierrettyä nurjaa jäi arvailujen varaan. Se ei nimittäin ulkomuodollisesti eroa tavan nurjasta jos neuloo oikeat silmukat kiertäen.

Kiroilusta huolimatta tulevaisuudessa tulen neulomaan tällä ohjeella toisetkin sukat, mutta
a) ohuemmalla langalla
b) ohuemmilla puikoilla
c) kierretty joustin tavallisella nurjalla

Sijoitukseni oli tällä etapilla 150 /154. Jäihän sitä jopa viisi tuntia seuraavan etapin alkuun...

-Ricchan-

tiistai 20. maaliskuuta 2018

SF Etappi 1 - In Memoriam

Itsenäisyyspäivänä viime vuoden joulukuussa starttasi Sukka-Finlandia. Siinä ideana oli Tour de Sockin tapaan tehdä kuudella etapilla mahdollisimman nopeasti villasukkapari annetun ohjeen ja vaatimusten mukaisesti. Ilmoittaudun into pinkeänä, huimalla tavoitteella neuloa sukat mahdollisimman nopeasti. Mutta kuten arvata saattoi, elämä tuli tielle ja päätin vaihtaa tavoitteeni siihen, että saisin etappien aikana sukat valmiiksi. Ja voi kuinka sitäkin tavoitetta varten piti petrata ja kunnolla.

Muodostimme Ma-Chanin kanssa joukkueen Sukat makkaralla ja kaikilla mausteilla, mutta houkuttelusta huolimatta jäsenten määrä pysyi vakiona. Nyt kisan jälkeen loppusijoituksemme oli 13/22 mikä ei ollut ollenkaan huono suoritus kun muissa joukkueissa oli täydet eli kuusi jäsentä.

Kuten Tour de Sockissakin, lisäpisteitä saa sponsorilangoista. Suomiversiossa sponsoripisteen sai myös jos oli ostanut langan sponsorikaupasta. Itse käytin tätä tekosyy- tilaisuutena testata yksi neulojakansakuntamme kotimaisista suosikeista, Louhittaren Luolan Väinämöinen eli tutummin Väiski.


Pappakalsarit
(Grandpa's underpants in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 38 (80s)
Ohje: In Memoriam - Tiina Kuu
Puikot: 2mm ja 2.5mm sukkapuikot
Langat: Louhittaren Luolan Väinämöinen, tumma Kaunokki ja vaalea Suru
(75% konepestävä villa / 25% nylon)
Kulutus: Suru 44gr, Kaunokki 38gr eli yht. 82 gr (41gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 päivää

Ukkini menehtyi viime syksynä, joten näihin sukkiin halusin neuloa kaiken sen surun, kaipauksen ja ikävät menetyksestä aiheutuneet tunteet. Halusin luoda jotain kaunista, jotain joka lämmittäisi tulevina vuosina ja saisi muistoja aikaiseksi. Väinämöisen väreistä Suru oli varma valinta. Äiskä valitsi toiseksi väriksi Kaunokin, ja yhdessä ne muodostivat kirjoneulekuvion kanssa jotain, mikä muistutti pappakalsareita. Itse asiassa olin muistavinani, että joko iskällä tai ukilla oli aikoinaan tällä väriyhdistelmällä ihan aikuisten oikeat pitkikset.


Sukassa oli kolme silmukkamäärävaihtoehtoa: siro naisen 64s, leveämpi jalka 72s ja miehen kanootti 80s. Tutut myös allekirjoittaneelle, koska neulon samoilla määrillä seiskaveikkaa... enkä siltikään nähnyt sudenkuoppaa. Valitsin L-koon eli 80 silmukkaa tarkoituksenani saada äiskälle uudet sukat. Puolessavälissä ensimmäistä sukkaa tajusin, että nämä eivät tule menemään 40 koon jalkaan, vaan että saisin sukat itselleni... Mikä ei oikeastaan kauheasti harmittanut. Ne ovat napakat jaloissa ja siksi kerrassaan mainiot kävelysukat jääötökkäsaappaisiini. Sori äiskä, ehkäpä jonkin muun etapin sukat mahtuvat siulle.

Tässä villasukkaohjeessa opin paljon uutta: kaksivärisen aloituksen, todella kätevän kantapään jossa ei tarvinnut nostella silmukoita, nurjan puolen kirjoneuleen sekä kuinka raidat saadaan todellakin täsmäämään muotoilujen kanssa. Olin ihan liekeissä kun kuviot muodostuivat kantapäässä ja vaikka ensimmäinen versio menikin puoliksi pieleen, on toisessa sukassa täydellisesti kuvioitu kantapää.


Myös kärkikavennukset saivat mieleni hyrräämään onnesta, kun raidat sulivat tasaisen varmasti kavennusraitaan. En tarkkaan muista silmukoimalla neulomista, mutta jotenkin siitäkin tuli hauskan kaksivärinen.

Vaikka neulos olikin pikkutarkkaa, nautin näiden väkertämisestä suuresti.


Nauttimisesta huolimatta neulonta ei sujunut ihan harmittomasti... Olin tilannut KnitPro'n 2mm koivupuikot, joista kaksi sain poksautettua rikki ensimmäisen sukansuun aikana. Vaihdoin sitten 2.5mm puikkoihin muuhun sukkaan. Toisen sukan aloituksessa olin varovainen ja selvisin ilman puikkorikkoja. Tästä syystä tilasinkin sitten myöhemmin hiilikuituiset versiot, en nimittäin usko koivuisten selviävän käsittelyssäni kovinkaan pitkälle.

Välillä ohjetta seuratessa tuli myös sellainen fiilis, että voiko tämä neulonta mennä näin... mutta luotin ohjeeseen ja kaikki lutviutui oikein mainiosti. Sukat valmistuivat etapin viimeisenä päivänä ja sijoitukseni oli 108/123.


Niin, ja se Väiski. Villaa ja nylonia, pehmeää neulottavaa mutta todella ohutta fingeringiä. Riittoisa ainakin tässä kirjoversiossa, sekä ihan saakuran kaunista. Rakastuin. Tosin voisin kokeilla tulevaisuudessa kenties sitä paksumpaa sport-vahvuista... Jos koon 38 sukkiin tarvitaan 80 silmukkaa en halua edes kuvitella kuinka paljon tarvitaan isoon miehen 42-kanoottiin, puhumattakaan veljien 45-koon jättiräpylöistä.

Mut- siis *köhh* onneksi suunnittelemattomat projektithan eivät estä lankahamsteria, joka lunasti Sukka-Finlandian alekoodilla kuusi vyyhtiä Väiskiä LankaLipastoon kisan aikana.

-Ricchan-

torstai 15. maaliskuuta 2018

Sukkia siskonpojalle


Sinitaivasraidat
(Azure Stripes in Ravelry)

Mikä: Taaperon villasukat, koko 25/26 (56s)
Ohje: Oma perussukka
Puikot: 3mm sukkapuikot
Langat: Novita 7 veljestä farkku, valkoinen ja turkoosi
(75% villa / 25% polyamidi)
Kulutus: Farkku 40 gr, valkoinen 22 gr ja turkoosi 12 gr
Aikaa kului: 6,5 pvää

Uskotteko, jos kerron että jouluksi tekemäni villasukat olivat siskonpojalle liian pienet?

Eihän siinä, lahjassa oli kokotakuu eli uudet sukat puikoille. Aikaisemmat sukat oli tehty 48 silmukalla, joten hyppäsin 56 silmukkaan (14 s/puikko) ja sillä lähdettiin liikkeelle. Jämiä tuhotakseni neuloin sukkien varsiin raitaa: 2 krs valkoista, 1 krs turkoosia ja 1 krs farkunsinistä. Tumminta väriä käytin myös pohjavärinä, koska kun sukassa yksivärinen aloitus, kantapää sekä lopetus, se rauhoittaa neuleen kokonaisilmettä.

Äiskähän ihastui täysin näihin, joten pitänee tehdä uudet, aikuisten versiot samanlaisilla väreillä. Joskus. Kunhan saan vielä viime vuoden joululahjat pois alta, eli pipon ja lapasparin - lapasista vasen on jo onneksi valmis, mutta oikeaa odotellessa. Piponkin tein jo kerran, mutta siitä tuli auttamatta aivan liian pieni.


Sukat menivät myös heti käyttöön kun vain valmiiksi sain. Kuten kuvasta näkyy ne ovat juuri täydellisen kokoiset, eli toisin sanoen pääsen syksyllä neulostamaan kaksi uutta paria syntymäpäivälahjoiksi.

Koska kaksivuotias viipottaa menemään niin ettei perässä pysy, lätkin sukkien pohjaan Sock Stop-ainetta eli kansankielellä Sukkastoppi-jarrutahnaa. Se olikin oma operaationsa, tuntui että aina välillä piti sörkkiä nuppineulalla pursotusreikää auki kun tahna tukkesi sen omia aikojaan. Myöskään purkin ravistelu ei ollut kovinkaan hyvä ajatus...


Tässäkin kokemus osoitti, että tarvitaan vähän enemmän ajatusta työskentelyyn.

Ensin pitäisi laittaa vain pikkutasatäplät ihan niin kiinni sukan pohjaan kuin vain pystyy, ja antaa kuivua. Vasta toisella kerralla laitetaan sitten pyöreät täplät. Muuten käy kuten ylemmässä kuvassa, eli käytössä tiplukat roikkuvat villan varassa ja irtoilevat tehokkaasti kulutuksen myötä.


Pistaasiraitaa
(Pistachio Stripes in Ravelry)

Mikä: Taaperon villasukat, koko 25/26 (56s)
Ohje: Oma perussukka
Puikot: 3mm sukkapuikot
Langat: Novita 7 veljestä vaalea vihreä, valkoinen ja kirkas virheä
(75% villa / 25% polyamidi)
Kulutus: Vaalea vihreä 41 gr, valkoinen 23 gr ja kirkas vihreä 12 gr
Aikaa kului: 4,5 pvää

Näihin sukkiin halusin vihreämpiä värisävyjä, mutta samanlaisella raidoituksella kuin sinisiin: 2 krs valkoista, 1 krs vaaleaa vihreää ja 1 krs tummaa vihreää. Vuosia vanha pistaasinvärinen puolikas 7veikka-kerä pääsi pohjaväriksi ja sitä jäikin vain 30 gramman nöttönen jäljelle.


Muuten nämä vihreät ovat melkein identtiset ohjeen kannalta: 2oikein 2nurin-joustinneule varressa ja jalkaterän päällä, hollantilainen koulussa opittu kantapää ja nauhakavennus. Näissä sukissa silmukoin loppusilmukat neulomalla yhteen, sinisissä oli vain peruspäättely.


Tällä kertaa jarruaine-tiplukat on laitettu paremmin ja kolmella käsittelykerralla. Tasatiplut ensin, sitten vähän päälle ja kolmannella kerralla sellainen pyöreähkö tippanen. Kuivatusaikahan käsittelyjen välillä on kevyet 10-12 tuntia, että kovin nopeaa hommaa se ei ole.

Nyt voi pieni ihmisenalku rientää vauhdilla eteenpäin lämpimin varpain <3

-Ricchan-

tiistai 23. tammikuuta 2018

Etappi 3

Andante Festivo, siinäpä kaunis nimi kauniille sukalle! Ohjeen on suunnitellut Anna Mäkilä. Allekirjoittanut pitää kyllä tästä mallista ja tottakai uuttakin asiaa jälleen kerran opimme.
Hieman harmittelen kyllä langan värivalintaani, sillä se häivyttää melko tehokkaasti kauniin kuvion.
Ehkäpä seuraaviin sitten joku tasaisempi väri :)

Lankana käytetty siis Louhittaren Luolan Väinämöistä värissä Havana ja varren tehostekuvioon okran väristä Fabelia. Tässä mallissa varren tehostekuvioon tulee myös helmiä, ja itse käytin turkoosin värisiä 0/8 Matsuno- lasihelmiä ja pujottamiseen 1.5mm virkkuukoukkua. Ohjeen mukaan 2mm puikoilla sukat olisi pitänyt työstää, mutta allekirjoittanut käytti 2.5mm työvälineitä kun ei sattunut olemaan 2mm puikkoja mukana siihen aikaan.. Tosin onni onnettomuudessa 2.5mm puikot tuottivat minun käpälään juuri sopivan kokoisen sukkasen. 2mm puikoilla olisi L koosta huolimatta tullut auttamattoman pieni.

Vartta ja jalkapöytää koristavat kierrettyjen oikeiden, nurjien ja ristiin neulottavien silmukoiden kirjo. Ohje oli selkeäkielinen, mutta kaaviokuvioissa silmät sai kyllä helposti sekaisin ja eipä olisi ollut haittaa siitä, että olisi muistanut merkata ylös johonkin mille riville jäit ja kuinka monta toistoa on jo tehty.. (muutaman kerran joitakin rivejä purkaneena kun jatkoin väärästä kohdasta). Mutta kaiken kaikkiaan kaunis, naisellinen ja herkkä sukka!

Hankintoina Ricchanin kanssa yhteistilauksen mukana 2 settiä Knit Pron Karbonz 20cm sukkapuikkoja, jotta voi sitten käydä opettelemaan pikkuruisten silmukoiden tiputtelua puikoilta :'D ja joulukuussa olin hieman tuhma ja tilasin lisää lankaa.. Handun yllätyys!! Sisältää siis 3x50g ohutta merinosukkalankaa, jotka aion käyttää SukkaFinlandian (oletan Etappi5 sukkiin, mikäli jatketaan samalla ohut, paksu, ohut vuorottelulla) ja mitäpä jännyyttä se onkaan kun et itse pääse valitsemaan värejä vaan joku valitsee ne sinun puolestasi... jäämme siis vartomaan tuloksia!

Louhitar myös sai osansa joulun possuttelusta ja tilasin 3 kerää Väinämöisen sport vahvuista sukkalankaa väreissä Neidonsiipi, Burleski ja Kosmos. Näistä myös suunnittelin SF sukkia kutoa. Inventaariossa lankavarastoihin huomasin, että omistan loppupeleissä melkoisen vähän paksumpaa sukkalankaa, perus seiskaveikkaa muutama kerä löytyy ja Nallen jämiä sekä muutama täysi kerä väreissä violetti, musta ja vihreäkirjava (jotka eivät mitenkään luonnollisesti palvele minun visioitani tai sitten esteettinen silmäni on vain sokea).

Pikkuhiljaa 10kg hipovan lankavaraston omistavana alkaa jännittää, minne nämä kaikki kohta tyrkätään asumaan.. kirjahyllyyn? Tai joskohan Ricchan vuokraisi lankalipastostaan laatikon..

~Ma-Chan~

torstai 18. tammikuuta 2018

Vuosikollaasi 2017

Huh huijakkaa, ettenkö sanoisi - ja niinhän mie sanon. Vuosi on ollut aika hurja ja Sukka-Finlandia viivästytti kollaasin tekemistä ihan tehokkaasti. Työn nimeä klikkaamalla pääsee tutustumaan tarkemmin ja olipa oikeastaan hauskaa tsekata mitä on tullut vuoden aikana puikoteltua.

Työt ovat järjestyksessä aloituspäivämäärän mukaan, lisätiedoissa langankulutus sekä tekoajankohta. Yhteensä sain aikaiseksi 20 valmista neuletta vuoden mittaan:

Sukkia:10 kpl
Pipoja: 4 kpl
Muita juttuja: 4 kpl
Lapasia: 1 kpl
Huiveja: 1 kpl


1. Suuri Muinainen

Joululahjalapaset ansgarokselle, ovat olleet käytössä tehokkaasti. Pakkasella eivät pidä niin hyvin kylmää loitolla kuin olisin toivonut.
Langankulutus: 116 gr
(joulu-tammikuu)


2. Jotain uutta ja sinistä

Keittiöön 4 kpl tiskirättejä, joita ei ole tullut käytettyä. Hups.
Langankulutus: 98 gr
(tammi-helmikuu)


3. Hetken Henkäys

Iki-ihana pitsihuivi, jäi käyttämättömäksi kun en mahtunutkaan väreihin sopivaan mekkoon. Hups.
Langankulutus: 42 gr
(helmikuu-toukokuu)


4. Kyrönniemi

Ma-Chanin valmistujaislahjasukat, joissa ensimmäistä kertaa silmukoin neulomalla.
Langankulutus: 173 gr
(maalis-huhtikuu)


5. Keväinen Kyrönniemi

Lahjasukat Lappeenrantaan.
Langankulutus: 169 gr
(huhti-toukokuu)

6. Salaiset villasukat

Näistä ei ole vielä minkäänlaista blogijuttua, sillä ohje tulee tämän vuoden puolella jossain kohtaa. Piti tulla jo aikaisemmin, mutta Sukka-Finlandia sotki hiukan aikatauluja.
Langankulutus: 197 gr
(touko-kesäkuu)


7. Pikkaisen pieni

Miehelle pipo, joka olikin miulle just hyvä (no, vähän pyrkii kyllä nousemaan pois korvilta).
Langankulutus: 64 gr
(syyskuu)


8. Simppelipipo

Miehelle sopivankokoinen pipo, joka on ollut käytössä jopa pakkasasteilla. Lämpimämpää versiota kaivataan tosin.
Langankulutus: 86 gr
(syyskuu)


9. Kasvimato

Siskonpojalle ihan liian iso pipo Wurm-ohjeella.
Langankulutus: 44 gr
(syys-lokakuu)


10. Äklöpinkkiä

Sukka-Finlandian lämmittelysukat erittäin epämääräisellä väriyhdistelmällä.
Langankulutus: 81 gr
(loka-marraskuu)


11. Moninkertaista

"It's so fluffy..!!" Ja tupsu on osoittautunut oikein kivaksi :3

Langankulutus: 93 gr
(marras-joulukuu)


12. Kevätraitaa

Veljentytölle rotinasukat.
Langankulutus: 39 gr
(marraskuu)


13. Marianne-junasukat

Veljentytölle ristäisiin.
Langankulutus: 40 gr
(marraskuu)


14. Joulu-junasukat

Toinenkin ristiäislahja.
Langankulutus: 40 gr
(marraskuu)



15. Jarrua, Perkele!

Joululahjasukat siskonpojalle, mutta olivatkin liian pienet.
Langankulutus: 55 gr
(joulukuu)


16. SF etappi 1 - In memoriam

Kirjoneulevillasukat, testasin Väinämöistä
Langankulutus: 82 gr
(joulukuu)



17. SF etappi 2 - Kuvastin

Kiroilusukat :3
Langankulutus: 136  gr
(joulukuu)

Näiden töiden lisäksi keskeneräisiä jäi viime vuodelta Soulful-villatakki (ufoutuu tehokkaasti) sekä Sukka-Finlandian kolmosetappi Andante Festivo, joka valmistui huimat puoli tuntia ennen etapin loppua. Tapahtumiin osallistuin myös hiukkasen: Soulful-KAL jäi kesken, mutta Sukkasatoon sain neulottua neljä sukkaparia sekä parhaillaan menossa olevassa Sukka-Finlandiassa yritän parhaani mukaan saada kaikki mallit neulottua etappien aikana. Kaikkea sitä. Blogigin täytti kuusi vuotta, sehän menee ensimmäiselle luokalle jo.

Lankaa tuli käytettyä valmiisiin töihin yhteensä 1 kg 555 gr. Niiden lisäksi teritin yhdet villasukat, joihin kului 32 gr.

Langankulutus vuosittain:

2017: 1 kg 587 gr
2016: 1 kg 667 gr
2015: 1 kg 735 gr
2014: 1 kg 138 gr
2013: 2 kg 73 gr
2012: 1 kg 606 gr

-Ricchan-