Itsenäisyyspäivänä viime vuoden joulukuussa starttasi Sukka-Finlandia. Siinä ideana oli Tour de Sockin tapaan tehdä kuudella etapilla mahdollisimman nopeasti villasukkapari annetun ohjeen ja vaatimusten mukaisesti. Ilmoittaudun into pinkeänä, huimalla tavoitteella neuloa sukat mahdollisimman nopeasti. Mutta kuten arvata saattoi, elämä tuli tielle ja päätin vaihtaa tavoitteeni siihen, että saisin etappien aikana sukat valmiiksi. Ja voi kuinka sitäkin tavoitetta varten piti petrata ja kunnolla.
Muodostimme Ma-Chanin kanssa joukkueen
Sukat makkaralla ja kaikilla mausteilla, mutta houkuttelusta huolimatta jäsenten määrä pysyi vakiona. Nyt kisan jälkeen loppusijoituksemme oli 13/22 mikä ei ollut ollenkaan huono suoritus kun muissa joukkueissa oli täydet eli kuusi jäsentä.
Kuten Tour de Sockissakin, lisäpisteitä saa sponsorilangoista. Suomiversiossa sponsoripisteen sai myös jos oli ostanut langan sponsorikaupasta. Itse käytin tätä tekosyy- tilaisuutena testata yksi neulojakansakuntamme kotimaisista suosikeista, Louhittaren Luolan Väinämöinen eli tutummin Väiski.
Pappakalsarit
Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 38 (80s)
Ohje: In Memoriam - Tiina Kuu
Puikot: 2mm ja 2.5mm sukkapuikot
Langat: Louhittaren Luolan Väinämöinen, tumma Kaunokki ja vaalea Suru
(75% konepestävä villa / 25% nylon)
Kulutus: Suru 44gr, Kaunokki 38gr eli yht. 82 gr (41gr/sukka)
Aikaa kului: 7,5 päivää
Ukkini menehtyi viime syksynä, joten näihin sukkiin halusin neuloa
kaiken sen surun, kaipauksen ja ikävät menetyksestä aiheutuneet tunteet.
Halusin luoda jotain kaunista, jotain joka lämmittäisi tulevina vuosina
ja saisi muistoja aikaiseksi. Väinämöisen väreistä Suru oli varma valinta. Äiskä valitsi toiseksi väriksi Kaunokin, ja yhdessä ne muodostivat kirjoneulekuvion kanssa jotain, mikä muistutti pappakalsareita. Itse asiassa olin muistavinani, että joko iskällä tai ukilla oli aikoinaan tällä väriyhdistelmällä ihan aikuisten oikeat pitkikset.

Sukassa oli kolme silmukkamäärävaihtoehtoa: siro naisen 64s, leveämpi jalka 72s ja miehen kanootti 80s. Tutut myös allekirjoittaneelle, koska neulon samoilla määrillä seiskaveikkaa... enkä siltikään nähnyt sudenkuoppaa. Valitsin L-koon eli 80 silmukkaa tarkoituksenani saada äiskälle uudet sukat. Puolessavälissä ensimmäistä sukkaa tajusin, että nämä eivät tule menemään 40 koon jalkaan, vaan että saisin sukat itselleni... Mikä ei oikeastaan kauheasti harmittanut. Ne ovat napakat jaloissa ja siksi kerrassaan mainiot kävelysukat jääötökkäsaappaisiini. Sori äiskä, ehkäpä jonkin muun etapin sukat mahtuvat siulle.
Tässä villasukkaohjeessa opin paljon uutta: kaksivärisen aloituksen, todella
kätevän kantapään jossa ei tarvinnut nostella silmukoita, nurjan puolen
kirjoneuleen sekä kuinka raidat saadaan todellakin täsmäämään
muotoilujen kanssa. Olin ihan liekeissä kun kuviot muodostuivat kantapäässä ja
vaikka ensimmäinen versio menikin puoliksi pieleen, on toisessa
sukassa täydellisesti kuvioitu kantapää.
Myös kärkikavennukset saivat mieleni hyrräämään onnesta, kun raidat sulivat tasaisen varmasti kavennusraitaan. En tarkkaan muista silmukoimalla neulomista, mutta jotenkin siitäkin tuli hauskan kaksivärinen.
Vaikka neulos olikin pikkutarkkaa, nautin näiden väkertämisestä suuresti.
Nauttimisesta huolimatta neulonta ei sujunut ihan harmittomasti... Olin tilannut KnitPro'n 2mm koivupuikot, joista kaksi sain poksautettua rikki ensimmäisen sukansuun aikana. Vaihdoin sitten 2.5mm puikkoihin muuhun sukkaan. Toisen sukan aloituksessa olin varovainen ja selvisin ilman puikkorikkoja. Tästä syystä tilasinkin sitten myöhemmin hiilikuituiset versiot, en nimittäin usko koivuisten selviävän käsittelyssäni kovinkaan pitkälle.
Välillä ohjetta seuratessa tuli myös sellainen fiilis, että voiko tämä neulonta mennä näin... mutta luotin ohjeeseen ja kaikki lutviutui oikein mainiosti. Sukat valmistuivat etapin viimeisenä päivänä ja sijoitukseni oli 108/123.
Niin, ja se Väiski. Villaa ja nylonia, pehmeää neulottavaa mutta todella ohutta fingeringiä. Riittoisa ainakin tässä kirjoversiossa, sekä ihan saakuran kaunista. Rakastuin. Tosin voisin kokeilla tulevaisuudessa kenties sitä paksumpaa sport-vahvuista... Jos koon 38 sukkiin tarvitaan 80 silmukkaa en halua edes kuvitella kuinka paljon tarvitaan isoon miehen 42-kanoottiin, puhumattakaan veljien 45-koon jättiräpylöistä.
Mut- siis *köhh* onneksi suunnittelemattomat projektithan eivät estä lankahamsteria, joka lunasti Sukka-Finlandian alekoodilla kuusi vyyhtiä Väiskiä LankaLipastoon kisan aikana.
-Ricchan-