Kesäinen syksymato

Kasvimato

(FernWurm in Ravelry)

Mikä: Pipo kaksivuotiaalle, 54cm (152 s)

Ohje: Ravelryssä Wurm by katushika

Puikot: 3 mm alumiinisukkapuikot

Lanka: Holst Garnin Tides,
värissä saniainen (70% villa, 30% silkki)

Kulutus: 44 gr

Aikaa kului: 10 pvää

Siskonpojalla oli synttärit aikaa takaperin. Reippaana tätinä en ollut neulonut tai hankkinut valmiiksi mitään, vaan tälleen kivasti jälkikäteen toimittelen lahjoja... Jotain neulottavaa tietysti, pipoista oli kuulemma puutetta. Langaksi valitsin Holst Garnin Tidesin. Lahjan saajan äiti-ihminen sai valita kolme värivaihtoehtoa, joista poimin sen kaikista kivoimman omaan silmään. Reilua(ko)?

Kun kävin noutamassa postista paketin ja pääsin vihdoin hypistelemään pipolankaa, epäilys valtasi mieleni. Tides tuntui kovin karhealta ensituntumaltaan. Titityyn sivuilla tosin todetaan, että se johtuu kehruuöljystä joka poistuu ensimmäisessä pesussa. Neuloin mallitilkun, törväsin sen veteen ja kas kummaa: lanka toden totta pehmeni. Vielä on aavistus karheutta jäljellä, mutta ehkä hellä 40c pesu vie viimeisetkin öljyt mukanaan.

Alkuun kerrottakoon, että kun yhdistetään villapolyamidilankoja käyttävä tiukkakäsialainen neuloja ja villasilkki, tiedossa oli monta puhahdusta ja parahdusta. Lanka vaati huomattavasti hellävaraisempaa neulontaotetta kuin mitä pystyin tarjoamaan. Tämän myötä katkenneita langanpäitä joutui laskemaan kahden käden sormilla. Vaan tulihan se piponen valmiiksi, ja vieläpä alle yhdestä kerästä. Neuloksesta tuli tiivistä, mitä nyt puikkoin vaihtumiskohdassa on vähän löysemmät silmukat. Ei haittaa.

Malliksi valikoitui Wurm, koska lanka toi mieleen madot, ruohon ja kevään - ihan täysi vastakohta koko syyskuun ulkona velloneelle harmaalle syksymössölle. Ohje löytyy Räveltämöstä englanniksi, mutta suomenkielinen versio piti metsästellä Lankakori Sekaisin-blogista.

Loin 152 silmukkaa saadakseni 54 cm päänympärykselle sopivan pipon. Neuloin alkuun Tekla-piposta tutun kaksinkertaisen reunan, pysyy sitten pienet korvat tuulelta suojassa. Sen jälkeen neuloin mallineuletta (6 kerrosta oikeaa ja sitten 6 kerrosta nurjaa), kunnes pipossa oli 72 kerrosta. Sen jälkeen kavensin joka kerros 8 silmukkaa. Tavoitteenani oli saada aikaan smurffityylinen pipo, mutta kavennuksien väliin olisi pitänyt laittaa välikerroksia. Ehkä sitten seuraavalla kerralla (lisäksi voisin aloittaa mallineuleen nurjalla).

Ja kuten aikaisemmin totesin, lanka katkesi milloin missäkin neulomisen vaiheessa, jopa loppumetreillä päätellessäni työtä. Se oli kuitenkin täysin oma vikani, en osannut arvostaa herkkyyttä jota silkki toi lankaan villan lisänä. Tides on riittoisaa ja pipo valmistui tosiaan alle yhdestä kerästä - huolimatta hitonmoisesta silmukkamäärästä. Ilmeisesti pitänee neulostella samaa sarjaa pipo pienemmällä silmukkamäärällä, parit lapaset sekä kenties kauluri. Ja toinen pipo, mutta ehkä tällä kertaa sisko pääsee vaikuttamaan myös mallivalintaan - mutta se on sitten sikälimikäli juuri alkaneilta töiltä sekä SukkaFinlandialta joutaa... Kaikenlaista tekemistä riittää.

Ulkomuodoltaan pipo on kiva. Se venyy ja paukkuu, sekä luulisi mahtuvan kaksivuotiaalle riittävän pitkään. Uskomatonta kyllä, oma päänympärykseni on täysin sama kuin siskonpojalla - tai ainakin lapselle vähän liian pieni pipo tuntui omaan päähän pienelle ja sopiva pipo sopivalle. Asia kummastutti, mutta neulojapuoleni ilahtui niin maan mahdottomasti kun sai testata neuleen sopivuutta ihan omaan päähän.

Tällä kertaa pelkoni kävi toteen ja Wurmista tuli vähän iso sekä miulle että pienelle, mutta kauluripipo auttaa kuulemma tähän asiaan. Ja onpahan sitä kuuluisaa kasvunvaraa.

-Ricchan-

Paikoillanne.. valmiit... Neulo!

Ja niin on polkaistu käyntiin Sukka Finlandian lämmittelysukka tulille!

Vielä ei kuulemma nopeudessa kisata, mutta pääsemme kokeilemaan omia rajojamme, kuinka nopeasti pystyy ihminen neulomaan ja samalla saamme testauksen kisa- alueen toimivuudesta.

Kilpailu tulee olemaan kovaa, sillä jo ensimmäinen sukkapari ilmestyi maaliin seuraavana aamuna.. ohjehan julkaistiin tiistaina 10.10. klo 14.00.. ei lainkaan kehitä pieniä paineita?
Itsehän ehdin ensimmäisen illan aikana tehdä vain ensimmäisen ohjeenmukaisen kaavion.

Ohjeen on suunnitellut Lumi Karmitsa, ja hieno ohje onkin :)

Neulelangoiksi valikoituin tuo vadelmanpunainen Maija tehostelangaksi ja Novita Nalle violetti pääväriksi.
Ohjeessa sanottiin puikkosuositukseksi 2.5 mm puikot, mutta itse otin 3.0 mm puikot, koska ohje on suunniteltu 37 ja 38 kokoiselle jalalle, itsehän taas omistan räpylän skaalassa 39/40. Toivon että puolikkaat suuremmat puikot auttavat minua saamaan sukkia omaankin käyttöön.
Tähän mennessä ei ole tullut vielä mitään suurempia hankaluuksia vastaan, ensimmäinen kaavio oli selkeä ja selkeytyi entisestään kun osasi ruveta lukemaan omaa työtään.

Lisää kuulumisia SF- sukan edistymisestä kertoilen teille matkan varrelta.

Finlandia- neulomista odotellessa ei ole tullut aloitettua kovin montaa uutta työtä, kerrosrivinousut ovat edelleen puikoilla, tosin on edistytty jo jalkaterään asti.
Pohjalanka tosin uhkaa loppua ennen kuin olemme päässeet puoleen väliin jalkaterää, joten tähtösten uumenista on parasta koittaa kaivella jotain.

Opettelin myös uuden reunuksen esimerkiksi sukkiin tai lapasiin.

Nirkkoreuna:

Neulo x kerrosta tasaista neuletta

Aloita neuleen oikealla puolella 2 o yhteen langankierto rivin alusta loppuun

Neulo sama x kerrosta tasaista kun neuloit alussa

käännä kappaleet nurjat puolet vastakkain ja ota aloitusreunasta puikolla olevaa silmukkaa vastaava aloitussilmukka ja neulo molemmat silmukat oikein yhteen.

Tuloksena on kaksinkertainen reunus.
Sauma jää nurjalle puolelle eikä ole kovin joustava, joten se on otettava huomioon silmukoita luodessa.
Tokihan varmaan on olemassa toisenlainenkin keino yhdistää nuo kappaleet saumattomasti, kuten Ricchanin pipon kaksinkertainen reunus.
Itse noudatin orjallisesti ohjetta jossa näytettiin kuinka tällaine tehdään :'D
Kyseinen kuvassa oleva objekti on eräälle työkaverille tehty kämmekäs tai kynsikäs.
Nirkkoreunamainen päättely ei ollutkaan ehkä niin hieno kun ajattelin, joten tämä yksilö ilman paria saattaa hyvinkin saada purkutuomion.

Lankakauppa titityy on jälleen kerran saanut minulta tilauksen, jossa tälläkertaa olen käyttänyt Banelta saadun lahjakortin.
Lankaa tuli valikoitua useampi kerä, mutta neulekohde vielä uupuu.
Kenties saan niistä pipoa ja sukkaa tulille :) Kenties jotain Banellekin?

Kisastudiosta kiittää ja kuittaa

~Ma- Chan~
   

Pipon kaksinkertainen reuna

Hei ja kiitos kaikille teille jotka osallistuitte arvontaan! Kiitos myös Ma-Chanille, joka ystävällisesti hoiti koko arvontaruljanssin allekirjoittaneen ollessa ihan jossain muualla kuin näyttöpäätteen ääressä. En voi sanoin kuvailla kuinka iloiseksi saatte meidät molemmat mahtavilla kommenteilla blogistamme ja suurella innokkuudella osallistua arvontaan.

Lisäksi sydämelliset tervetulotoivotukset monille uusille lukijoille ^__^ Toivottavasti viihdytte blogin parissa, saatte paaaaljon inspiraatiota omiinkin neulomuksiinne ja kykenette samaistumaan kässäilijäin sielunelämään (tottakai!).

--

Käsitöissä uuden oppiminen on todella kivaa, varsinkin silloin jos oppimiaan asioita kykenee soveltamaan toisiin neuleisiin. Otsikosta voinee jo arvata, että tällaisia ajatuksia syntyi miehen pipoa neuloessa. Koska neulejutuissa on aina parempi kirjata kaikki muistiin, ajattelin tehdä (lähinnä itseäni varten) muistiinpanopostauksen kaksinkertaisen reunan neulomisesta.

Ensimmäiseksi pipossa neulotaan 2o2n-joustinneuletta. Käytin tähän, hieman pienemmälle miehelle tulevaan pipo-otukseen Holst Garnin Tidesiä, joka on lace-paksuista (575 m/100 gr). Langan ohuuden vuoksi loin 38 silmukkaa per puikko eli yht. 152 silmukkaa. Puikkoina käytin alumiinisia 3 mm vakiosukkatikkujani.

Joustinneuletta neulotaan 25 kerrosta, jonka jälkeen neulotaan 1 krs oikeaa ja 1 krs nurjaa. Tämän jälkeen neulotaan sileää niin kauan kunnes taitettaessa reunat kohtaavat, eli oikean ja nurjan kerroksen jälkeen neuloin 23 kerrosta sileää. Kerrosmäärät tietysti vaihtelevat langan paksuuden ja korvan koon mukaan. Nytkin epäilen, että reuna voi jäädä vähän pieneksi kaksivuotiaan korville.

Mikäli joustinneule halutaan neuleen ulkopuolelle, tulee ensin neuloa sileää ja sen jälkeen  vasta joustinosuus. Silloin on tosin hyvä neuloa joustimen ensimmäinen silmukka takareunasta, niin tulee hiukan siistimpää jälkeä. Nyt sillä ei ollut väliä, neulos kun jäi pipon reunan alle piiloon. Vaihtoehtoisesti voi neuloa koko matkan joustinta ja sitten taittaa sen kahtia. Pääasia (hihiti) on, että korvat saadaan peittoon.

Ennen seuraavaa vaihetta on hyvä päätellä aloituslanganpää, sillä sen saa kätevästi piiloon joustinneuleen sisäpuolelle. Mikäli lanka on myös katkennut jossain kohtaa (köh), on niidenkin päättely hyvä suorittaa tässä vaiheessa.

Reunasta poimitaan joustinneuleen mukaisesti vuorotellen kaksi oikeaa ja sitten kaksi nurjaa silmukkaa kunnes päästään lukuun 38 (sama määrä kuin neulottavalla puikolla). Tätä varten on hyvä olla varapuikkoja olemassa. Muussa tapauksessa pitää siirtää silmukoita toiselle puikolle: Tällöin neuleessa on kolme puikkoa kiinni (38s/38s/76s), yksi puikko on se jolle neulotaan ja viidennellä puikolla ovat nostetut silmukat.

Koska omistan noin 25 kappaletta 3mm sukkapuikkoja, tämä vaihe ei tuottanut ongelmia.

Seuraavaksi joustinneule taitetaan sisäpuolelle niin, että puikot asettuvat vastakkain. Ylläolevat kaksi kuvaa havainnollistavat asian huomattavasti paremmin kuin mitä voisin niitä ikinä selittää. Siinä on tosin nostettu vain kahden reunan silmukat ja aseteltu vastaamaan neulottavaa reunaa.

Tämän jälkeen työasento on seuraavanlainen (oikeakätisillä): vasemmassa kädessä ovat kaksi puikkoa, joilla ovat pipon reunat. Ne asetetaan vierekkäin ja silmukat neulotaan oikein yhteen. Käytännössä siis sama työasento kuin neulomalla silmukoiminen.

Silmukoiden neulominen tapahtuu seuraavasti: vie oikean käden puikko molempien silmikoiden läpi, ota lanka puikolle, kuljeta se sitten molempien silmukoiden läpi, pudota silmukat vasemmalta puikolta, kiristä.

Tässä kohtaa on hyvä olla tarkkana, että silmukat eivät lipsahtele puikoilta pois. Myös liiallinen kiristäminen voi aiheuttaa langan katkeamisen, jolloin ainakin meikäläiseltä pääsee kovin ikävä-ääninen parkaisu. Kannattaa myös varoa ettei työnnä kämmensyrjillä muiden puikkojen silmukoita karkuun.

Yllä havainnointikuva puolivalmiista reunuksesta.

Silmukoiden yhteenneulomista jatketaan, kunnes kaikki silmukat on neulottu ja neuleessa on taas aloitusmäärän verran silmukoita. Tällä tavalla reunasta saadaan muodostettua kaksinkertainen, onteloneulemainen neulos, jonka pitäisi loogisesti pitää tuulta vähän paremmin. Myös syksyn viimassa suoritetut testikäytöt ovat osoittaneet tämän väitteen paikkansapitävyyden.

Ylhäällä vielä havainnollistava kuva valmiista reunuksesta. Koska langanpäät ovat piilossa, laitoin omaan työhöni hakaneulan kertomaan missä kohtaa kerros vaihtuu. Nyt neuletta voi jatkaa haluamallaan tavalla.

Haluaisin vielä kiittää Ulla-nettineulelehden Suvi Heikkilää ja hänen Tekla-ohjettaan, jota käytin pohjana tähän omaan sovellukseeni. Kiitos että sain oppia uutta :3

-Ricchan-

Arvonta suoritettu!

Osallistujia oli valtava määrä, enemmän kuin ikinä osasimme odottaa!
Olemme saaneet muutamia uusia lukijoita ja toivomme että viihdytte blogimme parissa ja että löydätte inspiraatiota, innostusta  ja ennen kaikkea hyvää mieltä :)

Nyt arvonnan pariin!
Palkintona siis 6kk tilausjakso Suuri Käsityö- 
lehdelle.

Kunnon ravistus!

             Rohkeasti vain valitsemaan!

Ja voittaja on!

Otamme voittajaan sähköpostitse yhteyttä pikapuoliin!

ONNEA VOITTAJALLE JA KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!

~Ma-Chan~ ja -Ricchan-

Lankalapset lisääntyy, siis Arpokaamme!

Syyskuu on ollut ahkeraa lankainkeruukautta, sillä erinäiset neulonta- aiheiset tempaukset ottavat jalansijaa pimenevissä illoissa.
SukkaFinlandia sekä jokavuotinen SukkaSato lähenevät vääjäämättömästi.
Vaikka Finlandiaan suositeltuja lankoja ei olekaan vielä julkaistu, on lankanarkomaani iskenyt kyntensä minuun ja ihan "vahingossa" olen kasvattanut hypisteltävien lankakäärösten kokoelmaani.

Aluksi ajattelin ihan viattomasti ostaa vain Vyyhti.fi:n alesta muutaman kerän lankaa, koska Bane toivoi mustakeltaisia sukkia.

Tuotekuva hämäsi ja mielestäni tilasin keltaista lankaa, mutta paketissa tulikin terrakotan punaista.. olisi varmaan kannattanut lukea tuotteen väri eikä vain lisätä koriin..
No eipähän siinä, ajattelin että ostan keltaista lankaa sitten vähän myöhemmin. Eihän tässä mikään kiire ole.

Kuinka ollakaan Titityy aloitti 11- vuotis syntymäpäivien kunniaksi alennusmyynnin ja tästä innostuneena kerroin Banelle asiasta ja tuumailin että pitäisiköhän ostaa lankaa vai ei kun tarjous on voimassa vain yhden päivän ja vähän aikaa seuraavana aamuna.
En ollut saanut päätöstä vielä aikaiseksi kun sähköpostiini kilahti Banelta lahjakortti kyseiseen lankaverkkokauppaan, vaikka syntymäpäiviinkin oli vielä kaksi viikkoa aikaa.
Tilasin kyllä lankaa, mutta säästin lahjakortin jotain spesiaalimpaa ja tarkkaan harkitumpaa varten <3

Tämäkään tilaus ei tosin mennyt aivan putkeen, sillä varastovirheen vuoksi en saanutkaan toiseksi keräksi haluamaani lankaa, mutta Titityy onneksi hoiti tilanteen ottamalla ruuhkasta huolimatta nopeasti yhteyttä ja tarjoamalla minulle mahdollisuuden vaikuttaa korvaavaan tuotteeseen.
Tuote ei ollut ihan saman hintainen kuin haluamani lanka, mutta tähänkin löytyi ratkaisu ja sain erotuksen arvoisen tarjouskoodin sähköpostiini.
Iso kiitos Titityylle hienosti hoidetusta tilanteesta ja hyvästä asiakaspalvelusta!
Lopputulemaksi kotiin tulikin sitten kaksi kerää Louhittaren Luolan Väinämöinen sukkalankaa värissä Havana!
En tiedä miksi mutta minusta sinisen ja ruskean yhdistelmä on aina yhtä silmää miellyttävä ja melkoisen rauhoittava jopa.

Lähestyvät neuletempaukset ovat innostaneet minuakin hieman heiluttelemaan puikkojani ja rupesin väkertämään jämälangoista värien sekamelskaa.
Ensimmäisenä tuotoksena syntyivät oranssilla seiskaveikalla ja sini- violetti kirjavalla langalla tehdyt sukkaset. Nämä olivat allekirjottaneelle tosin liian pienet, mutta kysäisin työkaverilta olisiko hänen muksuillaan vaikka tarvetta sukille. Hän näki, koki ja otti itselleen. Hyvin kävi sukille.

Tulille laitoinkin sitten heti perään toiset sukat, jossa ajattelin kokeilla uutta tekniikkaa jota ilmeisesti kutsutaan nimellä "porrasrivinousu"(?).
Tässä tekniikassa on pääväri ja tehosteväri, joita neulotaan toistaen kolmea kerrosta seuraavasti:


1.krs: neulo kierros oikein tehostelangalla
2.krs: *3o, nosta 1s neulomatta* päävärillä
3.krs: *3o, nosta 1s neulomatta* päävärillä

Kuva on hieman huonohko ja värivalinta tällaiseen äärimmäisen huono koska molemmat langat ovat kirjavia, ja jälleen kerran tähtösistä pengottuja yksilöitä, mutta eipähän tuo kai haittaa harjoituskappaleissa.
Sanoisin jopa että mukavaa vaihtelua perinteiselle resorille tai tasaiselle neuleelle.
Perus resori tässä sukassa korvattu valepalmikolla.

Sain tilaustyöksi tehdä parit säärystimet lapsukaisille ja huomaan haasteekseni sen, että en ole tehnyt juurikaan mitään paljon itseäni pienemmille yksilöille.
Ensimmäinen pari valmistui viikonlopun aikana, vaikka hieman epäilin että pidetäänköhän värivalinnoistani, mutta tilaaja oli näihin ainakin hyvin tyytyväinen, sillä käytin pohjavärinä mustaa ja koska kyse on lapsista. Kestäähän se paremmin puhtaan näköisenä kuin valkoinen.

Tässä kuva toisesta valmiista säärystimestä, koska olen niin onneton muistamaan että ottaisin kuvia töistä niiden valmistuttua..
Pahoittelen siis lankakaaosta neulepesiytymässä :'D
Näemmä SF:n mysteerisukan tynkäkin päässyt mukaan...

Näissä käytetty mustaa Pirta sukkalankaa, oranssia 7veikkaa ja punakirjavaa Novita Sointua.
Resorina jälleen valepalmikkoa.
Neulejäljestä tuli mukavan tasainen kun käytin puoli kokoa pienempiä puikkoja kuin mitä suositus on.
Voisi tulla vaikka tavaksi?

Melko piakkoin aloitin toisen parin työstön, jossa oli toiveena hieman hempeämpiä sävyjä.

Päädyin siis harmaaseen, pinkkiin ja vaaleanpunaiseen ripauksella mustaa.
Törmäsin Pinterestissä mukavaan Hibiscus- kuvioon ja piirsin siitä ruutupaperille neuleohjeen.
Lankavalintana vaaleanharmaa Novitan Nalle, vadelmanpunainen Maija, vaaleanpunainen on mysteerilankaa ja musta myöskin Nallea.
Jostain syystä otin käyttöön 3.5mm puikot vaikka ajattelin että teen 3.0mm puikoilla.
Kolmella langalla neulominen koituu minulle hankaluudeksi koska en osaa rytmittää taustalla kulkevia lankoja siten, että pystyisin sitomaan ne siististi nurjalle eri kohtiin eikä hirveää könttää yhteen kohtaan aiheuttaen sen, että taustalla kulkeva lanka paistaa pinnalle.. pelastaisikohan höyrytys tässä yhtään?

Juuri kun kuvittelin lankamanian hellittäneen, Lankamaailma antaa herkullisen tarjouksen ja niin haksahdin tilaamaan verkkokaupasta pehmoista 100% alpakka lankaa.
HjerteGarnin Piccua.
Tarjolla oleva värivalikoima on miellyttävän toisiinsa yhteen sointuva, joten tilasin luonnonvalkoista, vaaleaa roosaa ja liilaa.

Savonlinnassa vieraillut Popup liike jossa esiintyi Riikkapiika ja Nappi&Nauha eivät myöskään helpottaneet langanhimoa. Sattui olemaan vielä työmatkan varrellakin.. (Ihan kuin se olisi jokin tekosyy) Koska sekoitin N&N erääseen SukkaFinlandian sponsoriliikkeeseen, ostin sieltäkin lankaa vain huomatakseni että hankinnoilla ei ole (ehkä) muuta merkitystä kisan kannalta kuin sen että se on sopivan vahvuista.
KeräKätköön kierähti siis Opalin FreshJuicy, Talisman ja Drops Fabelin Printtiä.


... Olen tässä pienessä mielessäni tuumaillut, että koska langan hamstraamisesta tulee oikeasti ongelma?
Olenko jo liukunut avun tavoittamattomiin? *haaaalp*

~Ma- Chan~


ARVONTA!

Kässäätkö?- blogille on rapsahtanut 20 000 vierailijaa täyteen ja sen kunniaksi aiomme suorittaa pika- arvonnan!

Arvonnan palkintona on 6kk tilausjakso Suuri Käsityö- lehdelle!

1 arvan saat, kun kommentoit tätä julkaisua
2 arpaa saat, kun olet myös blogimme lukija
3 arpaa saat, jos mainostat meitä omassa blogissasi

Osallistumiseen on aikaa lauantaihin 30.9. klo. 17.00 saakka!
Mikäli kommentoit anonyyminä tai sinulla ei ole omaa blogia, liitäthän kommenttiisi sähköpostiosoitteesi jotta voimme ottaa
sinuun yhteyttä jos arpaonni osuu kohdallesi!

Onnea kaikille arvontaan osallistuville!

~Ma- Chan~ & -Ricchan-

Aiottua pienempää

Sattui päivänä eräänä, että menimme talouden miespuolisen osakkaan kanssa kaupoille. Mies tiirasi pipoja Sokkarilla ja allekirjoittanut kauhisteli hintoja. "Tuolla euromäärällä teen siulle monta pipoa," totesin.

Tuumasta toimeen. Titityystä lähti tilaus tulemaan saman tien, ehkä vähän ex tempore nappasin myös mukaan siskonpojalle pipo- ja hanskalankaa. Paketissa oli saapuvana pehmeää Highlandia muutama kerä sekä Holst Garnin silkkivilla Tidesiä. En tietenkään malttanut odottaa lankojen kotiin kulkeutumista, vaan jonkunsorttinen pipo oli laitettava tulille heti.

LankaLipastosta löytyi pehmoista alpakkalankaa parisataa grammaa tummansinisessä sävyssä. (Hassusti muuten vyötteessä sanotaan puikkosuositukseksi 4 mm, mutta nettisivuilla Novita kehottaa käyttämään koon 5 mm puikkoja. Tälleen kivasti sivuhuomautuksena.)

Pikkaisen pieni
(Smaller than expected in Ravelry)

Mikä: Muunneltu Tekla-pipo (80 silm)

Ohje: Tekla by Suvi Heikkilä, Ulla 01/13 (linkki)

Puikot: 4 mm alumiinisukkapuikot

Lanka: Novitan laivastonsininen Alpaca Wool (50% alpakka, 50% villa)

Kulutus: pipoon 61 gr, tupsuun 3 gr eli yht. 64 gr

Aikaa kului: 4 pvää

Mallin valitseminen oli aluksi hurjan hankalaa. Selasin kaikki kolmetoista käsityölehteäni läpi enkä löytänyt kuin yhden omaan silmääni kelvollisen ohjeen. Sitten siirryin hetkeksi Ravelryyn, mutta en sittenkään uskaltanut lähteä englanninkieliselle neulekielelle. Päädyin lopulta luottamaan siihen, että kotimaan kielellä löytyisi varmasti ohjeita - varsinkin jos vähän kaivelisi. Missä neuloimme kerran-blogista tiesin pari Miespipoa ja sen jälkeen etsin Ullasta vaihtoehtoja. Ja voi pojat, kyllä niitä löytyi. Kaiken kaikkiaan kuusitoista kappaletta ohjeita pääsi jatkoon ensimmäisen karsinnan jälkeen. Iloisena tuumasin miehelle asiasta, hän kommentoi takaisin: "Rajaapa lisää."

Lopulta neljä finalistia pääsivät maaliin saakka. Miespipo (ohje), Tekla (ohje), Iris (ohje) ja Käänteinen (ohje). Näistä aloin tehdä Teklaa, koska sen kaksinkertainen reuna suojaisi kivasti korvia tuulelta, mutta antaisi jonkun verran lämmön mennä läpi päälaelta.

Ihan en ohjeen mukaan mennyt, koska saaja halusi ihan vaan tavispipon. Loin 4 mm sukkapuikoille 80 silmukkaa eli kymmenen enemmän kuin mitä ohjeessa. Joustinneuleessa neulottiin 1o1n, jossa neuloin oikean silmukan takareunastaan. Näin sain silmukoista nätimmän näköisiä: piiloonhan ne jäisivät, mutta sisäinen perfektionisti pakotti :<

Reunan kiinnitin silmukoimalla sen nurjan puolen kanssa, neuloen tietysti. Tämän jälkeen luotiin lisäyskerroksen myötä lisää ympärysmittaa ja lopulta pipossa oli yhteensä 103 silmukkaa. Tämän jälkeen jatkoin neulomista ohjeen määräämän kerrosmäärän mukaan. Päälaen kavennukset tein kuuteen jaettuna kierrekavennuksena;  kavensin ensimmäisellä kerralla joka 17 ja 16 silmukan oikein yhteen, sitten joka 16 ja 15 silmukan jne. kunnes jäljellä oli enää 4 silmukkaa. Päättely ja tadah! Pipo oli valmis.

Pingotuksen jälkeinen kokeilu päähän paljasti mitä epäilinkin: valmis neule oli aivan liian pieni miehelle.

Kastelu teki oikein mainiota langalle, se on muuten älyttömän pehmoista! Alpakkaosuus tosin varistaa hyvää vauhtia karvoja pitkin poikin ja niitä on löytynyt jopa voileivästä (...kuinka...?).

Loppujen lopuksi sain sitten itselleni hatun syksyn tuulia vastaan. Ja koska se tuli miulle, tein siihen vielä tupsunkin jämä-valkoisesta. Tupsujen teossa olen tosin niin noviisi, että ainakin tämä yksilö on hiukan reppana. Kiinnitin sen vain parilla solmulla joten jos se liikaa häiritsee silmää, voin napsaista sen helposti pois. En tosin oikein osaa pitää pipoja, mutta ehkä pakkanen muuttaa ajatteluani jonkin verran.

Miehelle laitoin pipon heti puikoille, samaa lankaa ja samoilla puikoilla. Silmukoita loin sitten vähän reilummin... Ja pelkäsin sitä myöten että siitä tulee aivan liian iso * hihiti *.

-Ricchan-

Sukkasato 2017 kera lankahankintojen

Se on taas syksy, ja Sukkasatoa odotan malttamattomana. Puolivahingossa ja tosi-innoissani toimin tänä vuonna modehommissa järjestyksessään jo yhdennellätoista satokerralla. Sato kerätään Räveltämön puolella, liittykää vain Sukkasato-ryhmään ja olette automaattisesti mukana :3 Linkki löytyy tästä, hops.

Pikku infopaketti vielä siitä, mitä Sukkasato on:

• Satoilu alkaa 01. lokakuuta klo 0.00. ja loppuu 30. marraskuuta klo 24
• Ideana on neuloa sukkia, tossuja, töppösiä, säärystimiä, mitä tahansa “käpälänlämmittimiä”
• Sukkien tulee olla aloitettu 01.10. jälkeen ja viimeinen sadonkorjuupäivä on 31.11.
• Sukat ilmoitetaan viikottain ketjuun, josta käyn ne sitten laskemassa seuraavan alkavan viikon maanantaina. Lisään sitten seuraavan viikon sadonkorjuuketjun.
• Kyseessä ei ole kilpailu, vaan leikkimielinen sukkienneulonta

Että kaikki vaan mukaan, ryhmä on suomenkielinen ja tarvitsette vain Ravelry-tunnukset. Niiden luominen on ilmaista sekä suht vaivatonta. Ravelryn - eli tutummin Räveltömön - kautta pääsette valtavaan neulojien ja virkkaajien naamakirjaan, jonka neuleohjeiden määrä hipoo tasoa rajaton. Teretulemast!

Satoviikot ovat seuraavat:

1. viikko: su 01.10. klo 00:00 - la 07.10. klo 24:00
2. viikko: su 08.10. klo 00:01 - la 14.10. klo 24:00
3. viikko: su 15.10. klo 00:01 - la 21.10. klo 24:00
4. viikko: su 22.10. klo 00:01 - la 28.10. klo 24:00
5. viikko: su 29.10. klo 00:01 - la 04.11. klo 24:00
6. viikko: su 05.11. klo 00:01 - la 11.11. klo 24:00
7. viikko: su 12.11. klo 00:01 - la 18.11. klo 24:00
8. viikko: su 19.11. klo 00:01 - la 25.11. klo 24:00
9. viikko: su 26.11. klo 00:01 - to 30.11. klo 24:00

Huom! Esimerkkinä:
Jos saat sukan valmiiksi ekan viikon aikana lauantaina juuri ennen puoltayötä, mutta et ehdi raportoimaan sitä viikkoketjuun: Sukka tulee ilmoittaa toisen viikon ketjuun. Kaikki varmaan kyllä tiesivät tämän, mutta onhan näitä sääntöjä hyvä kertailla välillä :3

---

Ja sitten ihan vaan omiin asioihiini: Lankaa! Mitä olisikaan lankavarasto jos sen kilomäärää voisi kuvailla vain yksinumeroisella luvulla..?

Ostin siis Titityystä (taas vaihteeksi) hiukkasen jotain kivaa ja söpöä sekä tietysti välttämätöntä. Langat on lisätty jo Räveltömön listaukseen eli Stash'iin sekä tietysti tämän blogin LankaLipaston puolelle.

Oms ja noms. Holst Garn on vähä kerrassaan valtaamassa alaa sydämestäni. Kaksi ylintä ovat Highlandia, jota olen himostellut ties kuinka pitkään (80% highland-villaa ja 20% polyamidia). Näistä neljästä vyyhdistä olisi tarkoitus loihtia aivan ihania piposia mieskullalle <3 Väreiksi herra valikoi Nurmikon sekä Violetin kosketuksen, molemmat käsinvärjättyjä ihanuuksia.

Koska samoilla postikuluilla olisi hyvä saada tilattua mahdollisimman paljon lanka-asioita, tiedustelin siskolta kolme värivaihtoehtoa siskonpojan pipoon ja lapasiin. Vaihtoehdoiksi valittiin sininen Aqua, musta Korppi ja ihanan vaaleanvihreä Saniainen, joista viimeisen tilasin (kuten kuvasta näkyy). Heti kun saan miehen pipon pois alta niin aloitan näiden parissa heti saman tien. Samalla kun kirjoittelen tätä teen pään sädekavennusta, että ihan likellä valmista ollaan jo :3

Loppuun vielä kiitos miehelle, jonka valokuvaustaitoja sekä -varusteita lainasin siekailematta lankojen kuvaamiseen. Kännykällä otin kyllä todisteita tästä tapahtumasta, mutta ne kuvat ovat kovin ala-arvoisen pikselöityneitä ja kelpaamattomia. Lienee aika putsata linssit älypuhelimesta sekä kamerasta...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

-Ricchan-

Sieluilua - osa 2: Pikkaisen etiäpäin

Kyllähän se keljuttaa ettei ole ehtinyt kesän aikana neuloa lähes lainkaan.

Ohessa kuvia pikkiriikkisen edistyneestä Sielukkaasta. Kunhan saan pitsikaavion neljä seuraavaa kerrosta tehtyä, pääsen etenemään vartalo-osuuteen. Sitä ennen seuraavalla kerroksella (nro 79) siirrän selän puolelle eksyneen silmukan oikeaan hihaseen.

Toiveissa olisi muistaa tehdä napinlävet.

-Ricchan-

Syksyn siivillä

Tovi on taas vierähtänyt ja syys saapuu.

Ilmassa on havaittavissa tietynlaista kirpeyttä ja sandaalien tilalle saa laittaa sukkaa ja umpikenkää.
Olen aloittanut viimeisen kuukauden töissä ja sitten alkaakin miettiminen että mitä sitten tekisi.
Ainakin on aikaa neulostaa tai juosta PoGo:n perässä :)

Melko vähän olen saanut aikaiseksi näiden kesän kuukausien aikana ja jälleen kerran huomaan olevani pingotusongelman kanssa tekemisissä.
Johtuukohan se malttamattomuudesta vai taitamattomuudesta? Tahi sitten molemmista.

Suksi Luistaa
 
Tässä mannekiinina min mamma eli siis Mimma.
Hän on jonkin aikaa toivonut säärystimiä ja pitkästä aikaa päädyin tekemään sellaiset.
Yksinkertaisuudessaan jämlangoista kyhätty ajanvietepuuha kunnes keksin että voihan näistä jollekin olla hyötyäkin.
Mimma tykkää harrastaa talvella lumikenkäilyä ja potkukelkkailua jäällä, joten kaipa nämä pitävät sääret hieman lämpimämpinä.
Kuvaan näemmä päässeet mukaan muutaman vuoden takaiset resorivillasukatkin.
Ajatuksena olisi tehdä ehkä joskus hienommat yksilöt mutta idea vielä puuttuu. Palmikoitako vaiko kirjoneuletta?
Kirjoneuleessa tietysti haaste sinällään ettei mokomat sitten kiristäisi kuvioiden kohdalta liiaksi.

Haruni- huivi

Kesän aikana tuli kyhättyä myös pitkään tuumailtu Haruni- huivi. 
Ohje on marinoitunut jokusen tovin varastossa, sillä aikanaan kuvittelin ohjeen olevan vaikeampikin ja ehkä aloitus hieman sitä olikin kunnes sai ideasta kiinni.
Tämän kanssa kohtasin siis pingotusongelman, sillä en millään saisi pingotettua sitä kerralla haluamaani kokoon ja reunan kukkakuviot tekevät kuitenkin "kelloefektin" ja lisäävät huivin pingotuksen haastavuutta.

 Lankana käytetty TeeTee Elegant
70% kampavilla
30% tussahsilkki
Väri 28812?
Puikkoina muistaakseni 3 - 3,5
Tässä pienet yksityiskohta kuvat.
Lankaa meni koko 50g vyyhti, eli n. 500m

TeeTee Elegant on miellyttään tuntuista neuloa.
Lankaan on sekoitettu Jojoba- öljyä, Aloe Veraa ja E- vitamiinia ja ilmeisesti näiden aineiden ansiosta kädet eivät tuntuneet kuivuvan niinkun joskus tuppaa käymään joidenkin villalankojen kanssa.
Suosittelen *peukku ylös*

Osallistuin Ricchanin innoittamana Sukka-Finalndia kutomiskilpailuun ja jo jännityksellä odotan kuinka kisa pärähtää käyntiin.
Olisi toki huisia tietää minkälaisia lankoja kisassa käytetään niin tietäisi mahdollisesti käydä jo ostostamassa soveltuvaa lankaa, ettei tarvitsisi kisan alettua käydä miettimään lankahankintoja.
Joskus olin huomaavinani jonkinlaisen maininnan vahvuuksista 50g/200m ja 50g 150m.. saa nähdä kuin ämmän käy..

Kisassa on myös mahdollisuus joukkekilpailuun, ja mielenkiinnolla odotan ohjeistusta kuinka ryhmät muodostetaan ja kuinka niitä valvotaan/pisteytetään.

Tulihan sitä tietty kokeiltua sukkienkin tekoa.
Innostuin kokeilemaan Olga- sukkien varsia ja totesin että tämä on mukavaa vaihtellua perinteisen resorivarren tai tasaisen varren tilalle.
Varsi ei ole mikään äärimmäisen hankala ja kaava on helppo sisäistää lihasmuistiin.

Lankana 7 veljestä Plaris
75% villa 25% polyamidi
100g~ 200m
Keskisini- oranssi- okra (824)
Erä 3467
Puikkoina 3,5

Innostuin noista varsista niin paljon että unohdin että teriinkin pitää olla lankaa ja niinpä lanka loppuikin kesken.
Ovelasti koitin jämälankaa soluttaa sekaan ja saada molemmat päätökseen.
Sukan koko n. 38 sillä työkaverini pyysi itselleen villasukkia ja tässähän nämä nyt sitten ovat.

Harunia neuloessani hoksasin että Mariskooli on äärimmäisen mukava lankakeräpidike.
Pitänee joskus itsekin hankkia jokin lankakipponen ettei kerät pyörisi pitkin sohvia tai lattioita..

Hyvää alkavaa syksyä!

~Ma- Chan~

 

Sieluilua - osa 1: Aloitus

Aloitin ihka ensimmäisen KAL-projektini*: Missä neuloimme kerran-blogissa oli aivan ihana Sielukas-neuletakki, jota en voinut mitenkään vastustaa. En ole koskaan edes tehnyt villapaitoja, joten tämä olisi oiva tilaisuus selättää sellainenkin neulojan osa-alue.

*[KAL = Knit ALong]

Koska halusin tehdä uuteen tutustumisen vaivattomaksi, en lähtenyt turhia sumplailemaan vaan valitsin ohjeen mukaisen langan, Holst Garn Coastin värissä cassis eli mustaherukka. Kevyttä merinovillan ja puuvillan sekoitetta, pehmoista ja uskomattoman ohutta lankaa. Tilasin viisi kerää varmuuden vuoksi, vaikka ohjeen mukaan pitäisi kulua vain noin kolme. Mitä lopuilla teen, ei hajuakaan.

Mallitilkun neulonnan ja pingottamisen jälkeen valitsin puikoiksi 3 mm koivupuiset Knit-pro'n pyöröt 80 cm kaapelilla. Ajatuksissani neuloisin tietysti kesätakin suit sait sukkelaan, sikäli mikäli töiltä sekä heinäkuun velvollisuuksilta ehtisi. Tavoitteena olisi pysyä muiden tahdissa ja saada projekti valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä.

Näin ei kaikesta huolimatta ole käynyt (Meinaakko...?), eikä asiaa auttanut mallitilkkua edeltänyt omituinen tyhjien puikkojen pelko...

Tässä on tämänhetkinen tilanteeni. Pitsiosuus on hyvällä alulla ja hihalisäyksetkin tajusin tehdä joka oikealla kerroksella. Hihalisäyksiä on tosin vasta kuuden kerroksen verran, mutta nyt alkaa tulemaan sellainen ehkä jopa osaan tämän-fiilis ja uskallan katsoa Star Trekiä ansgan kanssa samaan aikaan kun neulostelen.

Alkuun luotiin väliaikaisella aloituksella silmukoita jotka myöhemmin purettiin jotta päästiin aloittamaaan selkäosuutta. Ensin tehtiin oikeaa hartiaa edestä, sitten vasenta. Sen jälkeen purettiin väliaikainen aloitus, tehtiin oikeaa hartiaa takaa sekä vasenta takaa. Sen sijaan että olisin jättänyt silmukat jämälangoille, käytin Knit-Pro-settini ylimääräisiä kaapeleita (40 cm ja 50 cm), jolloin oli helppo vaihtaa vain stopparin sijalle puikko ja neuloa posottaa eteenpäin. Joskus lapasten peukaloa tehdessä tuntui että oli ihan tajuttoman hankaa yrittää poimia silmukoita puikolle langalta ja siksi päädyin tällaiseen ratkaisuun.

Väliaikaisen aloituksen purkuvaiheessa se sekaisin olevien lankojen määrä tuntui ihan kauhelta! Koko ajan joku lankaosuus hengasi iloisesti sotkussa ja allekirjoittaneen hermot joutuivat koetukselle. Usko alkoi loppumaan, mutta sitten aivan yllättäen langat oli setvitty, coast oli taas puikoilla jämälankojen sijaan ja pääsin jatkamaan neulostelua. Nytkin langat roikkuvat kivasti nurjalla puolella, mutta en ole niitä ryhtynyt päättelemään. Se homma kuuluu näet viimeistelyyn.

Kappaleiden yhdistäminen sujui yllättävän kivuttomasti ja nyt voi jatkaa vain kaavioiden mukaan. Lanka on ollut kivantuntuista ja kevyttä, mitä nyt olen onnistunut sen katkaisemaan kolmasti... Liian tiukka käsialakin voi olla ikävää. Yksi päivä kului kokonaan siihen kun piti purkaa sekä uudelleenneuloa parin kerroksen verran ettei tulevaisuudessa valmis takki missään tapauksessa lähtisi purkautumaan.

Kesäkuun lopussa olevinaan aloitin projektin, mutta vain viitenä pvänä olen ehtinyt tekemään neuleelle jotain. Ehkä ensi viikolla tapahtuvien häiden valmistelu on kouraissut jonkin verran erittäin vähissä olevasta vapaa-ajastani... tai sitten vain kauniit päivät houkuttelevat mieluummin pyöräilemään kuin istumaan sisällä käsitöiden parissa.

Niin tai näin, neuletakki etenee hiljalleen. Ja joku viisas sanoi aikoinaan, että hiljaa hyvä tulee.

-Ricchan-

Ostoksia

Ihastelin joskus tuossa pari viikkoa takaperin Missä neuloimme kerran-blogissa ilmestynyttä Sielukas-villatakkia. Hetken aikaa annoin itseni himostella, ennen kuin ostaa pamautin ohjeen. Koska ohjetta olisi hieman hankalampi tehdä ilman tarvittavia lankoja, otin suunnan kohti Titityyn verkkokauppaa. Sieltä tarttui matkaan Holst Garn Coastin lisäksi myös kesän alusta saakka haaveiltu virkkuukoukkusetti (koot 2-6 mm).

Saatoin ehkä hullaantua liikaa Coastia hamstratessa (värinä iki-ihana cassis eli suomalaisittain mustaherukka), mutta mieluummin riittävästi kuin liian vähän. Kerän silittely on antanut vaikutelman kevyestä ja miellyttävän pehmoisesta langasta. Katsotaan vaan miten pienillä puikoilla pitää liikkua, että saa oikean kokoisen takin aikaiseksi. Todennäköisesti yritän 3 mm ja 2,5 mm puikoilla saada hyvän tuloksen aikaiseksi.

Vielä en ole silmukoita luonut ainuttakaan sillä halusin saada valmiiksi villasukat joissa on ihan ensimmäinen ikuna suunnittelemani kirjoneule..! Jännityksellä testaan vielä isommat ja pienemmät versiot, kun ajattelin koko sisarusparvelle tehdä samanlaiset sukat joululahjoiksi (onhan se jo korkea aika aloittaakin). Eri väreillä tietysti, kunhan mokomat vastailisivat lempiväritiedusteluihin :3

Katian Air Lux ja silmukkamerkit ovat aivan täysin heräteostoksia. Lähdimme tyttöporukalla eräänä tiistaina ystäväni Chevyllä ajelemaan - koska voitiin - ja päädyttiin Joroisiin saakka. Siellähän oli käsityöpuoti Riikka-Piikka ja huppista, ostoksiat tapahtui. Silmukkamerkit olivat tahalliset, mutta Air Luxit vain himottivat niin mahdottomasti, etten kehdannut jättää heitä sinne. Sinne saakka oltiin tultu herkkulankojen äärelle, joten olihan se nyt jotain ostettava. Hintaa en onnistunut löytämään, mutta sehän ei ole este vaan hidaste.

Seuraavaksi puikoille tärähtää mallitilkku Sielukkaasta. Tavoitteenani on opetella silmukkatiheyden merkitys sekä selättää kammoni villapaitojen neulomista kohtaan. Lisäksi kyseessä on elämäni ensimmäinen KAL Räveltämön puolella. Kaikkea uutta ja ihmeellistä kesä houkutteleekin kokeilemaan, hui!

-Ricchan-

Henkäyksen hetki

Oh, jotain on vihdoin saatu valmiiksi. Ja se jotain on aivan ihanaa, hempeää, keveää ja turkoosia.

Tarinamme alkaa... kauan aikaa sitten. Olipa nimittäin aivan ihanaa sekä kuulemma riittoisaa teeteen Elegant-lankaa Lappeenrannan Pyöröpuikossa. Pari viidenkymmenen gramman kerää lähtikin matkaani Tinnan kehujen jälkeen, väriksi valikoitui merensiniseen vivahtava turkoosi. Langan kerin muutamaa viikkoa myöhemmin eräällä junamatkalla, mielessäni Ulla-nettilehden Henkäys-huivi.  Kului sitten useampi vuosi ennen kuin sain langan puikoille saakka, mutta nyt kielokuvioinen kaunis neule on kuitenkin valmis, kuukauden urakoinnin jälkeen.

Hetken Henkäys

(Whiff Moment in Ravelry)

Mikä: Pitsihuivi (71 silm.)

Ohje: Ulla 1/09 (linkki)

Puikot: 5 mm Knit-Pro pyöröt, 60 cm kaapeli

Lanka: teetee Elegant

Kulutus: 42 gr

Aikaa kului: 24 pvää

Huivin siipiväli on 160 senttiä eli tosiaankin riittävä. Pingottaessa se meinasi hulahtaa ihan mahdottoman kokoiseksi, mutta epävenytin hiukkasen. Onneksi herra Jii eli ansga oli auttamassa kun iskin nuppineuloja sekä neuleeseen, joogamattoon että omiin sormiini (auts!). Sain sen sitten kivasti oven päälle ripustettua hengailemaan.

Tasasin kaikki reunat suurin piirtein, sillä halusin shaalimaisen huivin. Kuviokin aukeni ja kaunistui silmissä. Suurin huoleni oli neuloessa löysä silmukkajono aina kuvion vaihtumiskohdassa, mutta onneksi sekin näytti tasaantuneen kastelun myötä. Henkäys on lankansa ansiosta ohuen ohut, sen voi helposti vetää sormuksen läpi. Mitähän muuta tästä langasta keksisikään...?

Pitsikuvioiden tekemisessä oli oma haasteensa, eli toisin sanoen jouduin aloittamaan tämän huivin muutaman kerran alusta ja hieman jopa uhraamaan lankaa kun se kiertyi ikävästi solmuun eikä auennut enää väkivallattomasti. Vaiva kuitenkin kannatti ja neulominen sujui. Aikaa kului, talvi muuttui kevääksi, kevät pitkitettyään kesäksi. Samaan aikaan tein tosin pari sukkaparia valmiiksi joutessani kun saman kymmenen kerroksen kuvion toistaminen alkoi käydä tylsäksi. Ajankuluksi merkitsin 24 pvää, mutta nuo päivät sijoittuvat satunnaisesti helmikuun lopusta toukokuun loppupuolelle saakka. Neule oli siis työn alla reilun kolme kuukautta...

Kuvio toistuu samanlaisena ja oi että Elegant on tajuttoman riittoisaa lankaa! Alun perin suunnittelin, että tekisin 50 gramman kerän kokonaan ja lopettaisin sitten. Toisin kävi, päätin katkaista huivin kun kerää oli vielä jäljellä oli viidesosa. Teko kannatti, huivi on ihanan pitkä sekä suojaa hartiat sopivasti. Vielä kun jostain bongaisin söpön huivineulan niin a'vot!

Ylemmässä kuvassa tulee parhaiten esille langan himmeä hehku, joka tekee huivista vielä kauniimman. Elegant on nimensä mukaista: hentoa, ilmavaa, kevyttä sekä paljastaa parhaat puolensa luonnonvalossa. Sanoinko jo että tykkäsin kovasti?

Alkuperäiseksi kuvauspaikaksi yritin valikoida Riihisaaren kummelia. En kelpuuttanut, maali oli aivan liian kulunut ja harmaat kivenmörkäleet erottuivat liiaksi lähikuvissa. Toisena vaihtoehtona oli saman saaren valkoinen majakka, mutta tuuli oli kerrassaan armoton eikä kuvaamisesta tahtonut tulla yhtään mitään. Vain yksi kuva oli jollain tasolla fiksu, ja sen tungin vielä tuohon alapuolelle.

Tätä kirjoittaessa ulkona on harmaata ja sadetta tihuuttaa vähä kerrassaan. Huomenna olisi yksi työpäivä ja sitten olisi parin vuorokauden verran vapaata. On tosi ihanaa olla taas töissä, mutta kyllä se on rankkaa. Kotiin päästyä ei millään jaksaisi lähteä kävelylenkille saati ruveta turaamaan yhtään mitään neulomuksen kaltaistakaan. Silti tuossa on eräs sukkapari kesken, omalla kuviolla ja tuntemuksilla sekä joka päivä aktiivisuusranneke kerää sen vaaditut 10 000 askelta.

Mistä tulikin randomisti ilman mitään aasinsiltoja mieleen, että Räveltämössä olisi kivasti KAL Neulistin Sielukkaasta ja ihan hiukkasen houkuttelisi liittyä mukaan. Eli siis silleen jonkun verran. Eli paljon. Mahdottomasti. Mahdottomasti paljon.

Jooh. Saatoin juuri ostaa ohjeenkin pois kuleksimasta.

-Ricchan-