lauantai 24. marraskuuta 2018

Inspiraation lähteellä

Kun me kaikki sisarukset olimme vielä pieniä, vierailimme usein mummin ja ukin luona Pönniälässä. Joskus vietin kesäisin siellä viikon kahdestaan kaksosveljen kanssa, joskus siskon kanssa. Siellä, eräänä kauniina päivänä mummilla oli muuta tehtävää ja hän istutti miut olohuoneen sohvalle puikkojen sekä lankakerän kanssa. Sinä kesänä syntyi elämäni ensimmäinen neuletyö: punainen, neliönmuotoinen patalappu johon virkkasin vihreät reunat ja ripustuslenkin.

Se patalappu on yhä mei'en porukoilla ja käytän sitä nykyäänkin - tosin mukinalusena, sillä se pääsi huopumaan.

Mummi on pitänyt meidät sukissa, lapasissa ja kaulahuiveissa tehokkaasti lapsuusajan, joten nyt kun hän on jo kunnioitettavassa iässä oli aika tehdä vastapalvelus.


Hannunvaakunaa
(St. John's arms in Ravelry)

Mikä: Kirjoneulevillasukat, koko 39 (72 s)
Ohje: Oma, tulossa ilmaisena joulukuussa 2018
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Langat: 7veljestä valkoinen ja tummanpunainen
Kulutus: Valkoinen 138 gr, punainen 59 gr eli yht. 197 gr (98,5 gr/sukka)
Aikaa kului: 13 pvää

Tätä kuviota suunnittelin jo viime joulukuussa, eikä se todellakaan ollut mikään helppo nakki. Muutama kirosanakin taisi päästä ja kumitusta tapahtui enemmän kuin halusin myöntääkään. Monen hikipisaran jälkeen sain sen kuitenkin valmiiksi ja tulossa on tämän vuoden jouluaaton jälkeen ilmaisohje neljällä eri silmukkamäärällä (56-64-72-80). Hirmuisan ylpeä olen kuviosta, sillä halusin suunnitella kirjoneulesukat joissa kuviona olisi nimenomaan Hannunvaakuna.

Miksi juuri Hannunvaakuna? Syy on hyvinkin yksinkertainen: Hannunvaakunaa eli käpälikköä on jo vanhastaan käytetty suojaamaan pahoilta hengiltä sekä huonolta onnelta. Symboli on löytynyt jopa kaiverrettuna tuhat vuotta vanhoista suksista ja on hyvin tavallista löytää se tuvan tai navetan seinästä.


Sukat odottivat omistajaansa pitkään, sillä rehellisesti sanottuna en halunnut julkaista ohjetta kuvion varastamisen pelossa. Se kun tapahtuu niin helposti, kuvio liikkuu blogista Instaan, sieltä Pinterestiin, siellä eri kokoelmiin ja lopulta alkuperäinen lähde eli suunnittelija unohtuu. Tästä huolimatta sain kerättyä rohkeutta vihdoin uskaltaa julkaista nämä sukat. Ja uskalsinkin. Mwahah! Feels good. Onhan ne kuitenkin aika hienot.

Kyseessä on siis prototyyppi, joten varsinainen ohje on hiukan erilainen. Pääkuvio on kuitenkin pysynyt samana. Sukat ovat ala-asteen opeilla neulotut, hollantilaisella kantapäällä tehdyt. Mikäänhän ei estä tekemästä vaikka sirompaa ranskalaista tai silmukoiden nostajan parasta ystävää tiimalasikantapäätä. Halusin kuitenkin jatkaa perinteiden kunnioittamisen teemaa valitsemalla peruskantapään.

Varteen neuloin eräästä kirjasta suomalaisen boordin, mutta se ei päätynyt lopulliseen ohjeeseen. Raitojen seassa näkyy miekka-kuvio, joka symboloi voimaa jatkaa eteenpäin. Pohjassa on paksumpaa terapiaraitaa vastapainona yleisesti ohuille raidoille joita käytetään kirjoneulesukkien pohjassa.


Loput yksityiskohdat saatte tietääkin sitten myöhemmin. Ohje julkaistaan 25.12. myöhäisenä joululahjanani teille kaikille <3 Tarkoituksena olisi saada ladattua pdf-versio Räveltämöön, mutta pitänee googlailla kuinka sellainen ihme oikein tapahtuu.

Ja lahjoista tulikin mieleen, mummi ilahtui niin mahdottomasti kun ojensin nämä sukat hänelle. Plus pientä nolostumista oli havaittavissa lahjan saajan puolelta kun kerroin hänen olevan inspiraationi. Juuri hän on saanut aikaan sen, että luovuuteni pääsee valloilleen opettamiensa neuletaitojen ansiosta.


Vähän pitää loppuun pahoitella istuvuusongelmaa, sillä sukat ovat himppasen liian isot miulle. Mummille ne olivat kuitenkin juuri sopivat.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Kiitokseksi instaseuraajien hirmuisesta joukkoilmestymisestä (teitä on jo yli 60!) meillä on MaChanin kanssa suunnitelmissa joulun ajalle jotain erittäin spesiaalia <3

-Ricchan-

lauantai 10. marraskuuta 2018

Kun neulekärpänen puraisee..


Se puraisee kunnolla!

Edellisessä blogitekstissä sanoinkin että olen alkanut seurata käsityöaiheisia videopodcasteja. On ollut ihanaa huomata, kuinka valtava tämä neuleyhteisö oikeasti on! Ja kuinka paljon sitä kautta saa innostusta ja tukea, ehkä jollain tasolla jopa turvaa. Ei tarvitse pelätä, että joku sanoo että miten ruma työ tai olet jotenkin outo kun neulot... Noh noh tämä nyt on ajatuksen virtaa vain, mutta tällaisia mietteitä joskus on tullut mietittyä ja pelättyä. 
Onko kellään muulla ollut tällaisia ajatuksia tai pelkoja? 

Anyhow! Palatakseni kärpäsenpuremiin.. 

Aloitin jokusen aikaa sitten YouTube podcast Villapesuohjelman innoittamana neuloa Treysta- kaarrokevillapaitaa. Siellä naiset neuloo niin ihania paitoja, että tuli ihan himo kokeilla itsekin! Ostin langat (Gjestal 100% SW Merinoull) ja aloin tikuttaa. Ohje on Laine Magazine numerossa 3 muistaakseni (jos joku on sen ostanut), tai ladattavissa Ravelrysta maksullisena ohjeena Laine Magazinen ohjeista. Ohje on helppolukuinen, vaikkakin englanninkielinen.
Paita rakentuu ylhäältä alaspäin alkaen melko pian kirjoneuleen. Koko ajan jännitin, että tuleeko tämä edes mahtumaan päälle, koska pelkäsin neulovani kirjoneuletta liian tiukkaan enkä oikein päässyt sovittamaankaan, kun pyöröpuikko oli liian lyhyt, että olisi uskaltanut venyttää ettei silmät olisi puikoilta tipahdelleet. Selvittyäni kirjoneuleesta vastaan tulee lyhennetyt kierrokset ja kädenteiden jättö, uusia silmukoita ja piiiitkään tasaista harmaata. Huh huh..







Paita on tällähetkellä siinä vaiheessa, että torso ja vasen hiha ovat valmiit, mutta oikeassa hihassa törmäsimme ikävistä ongelmista ikävimpään.. Pääväri loppui kesken!

Tilannehan ei olisi puoleksikaan niin ikävä, jos lankaa vain voisi tilata lisää, mutta tämä kyseinen lanka on kuulunut erilliseen erään, joka on Lankamaailmaan tullut (uskoakseni synttäritarjouslangaksi) ja sitä ei siis ole tulossa lisää tämän kertaluontoisuuden vuoksi. Pahus. Sain kyllä Lankamaailmalta nopean vastauksen kun kysyin olisiko jotain vastaavaa heillä olemassa, heillä on, mutta sekin väri loppu ja odotetaan lisää :D

Instagramissa tämän ongelman myös esittelin, sain sieltäkautta vinkin facebookin Lankahamsterit- ryhmästä josta voisi kysäistä. Liityin ryhmään, mutta en ole vielä kerännyt rohkeutta kysyä!

Paita kuitenkin mahtuu päälle JIHUUUU! Ja toivon, että kasteluvaiheessa saisin vähän pituutta helmaan ja hihoihinkin venytettyä, kuuleman perusteella SW Merino usein lörähtää kasteluvaiheessa.. Toivotaan nyt että käy niin.

KAL Koukuttajan sukkareseptit- sukat ovat edistyneet sen verran, että kantapäät on tehty molempiin sukkiin, ja voin sanoa, että koskaan en ole saanut niin siistiä tiimalasikantapään saumaa!
Iso KIITOS Koukutajalle reseptistä!
KAL loppuu vasta 31.12. että vielä ehtii mukaan jos joku tätä lukiessa innostuu :)

Lisää KAListelua, 9.11. alkoi Villapesuohjelman Villapesupäkät, osallistumisaikaa 31.12. saakka.
Lisää aiheesta Villapesuohjelman YouTubesta (jakso 40) ja Ravelryryhmästä. Lankana Rintalan Tilan Ilo ja Suru ja voin sanoa että rakastuin ❤️ Suomenlampaan villasta (nylonilla? Polyamidilla?) vahvistettu Suomalainen lanka, ihanan pehmeä ja täyteläinen. Langassa on paljon lanoliinia joten tuntuu kyllä rasvaiselle, mutta sehän kuuluu langan luonteeseen :) 
Langaksi käy muukin n. 7veikka vahvuinen lanka. 
Tulkaahan mukaan KAListelemaan!

Lankapöllyisin terkuin

~Ma-Chan~