tiistai 16. lokakuuta 2018

Näkymätön ystävä

Toisin kuin otsikko antaa olettaa, kyseessä ei ole muumilaakson asukkaiden tuntema Ninni, vaan studio Ghiblin maskottiotus Totoro. Vieläpä kuningas itse, huh huh.


Naapurini Totoro
(Tonari no Totoro in Ravelry)

Mikä: Onteloneule-lapaset
Ohje: Brella - Norwegian Totoro Mittens (ravelry)
Puikot: 3 mm sukkapuikot
Langat: Novita Sointu (musta) ja Gjestal Garn'in  SW Merinoull (valkoinen)
Kulutus: Sointu 92, Merinoull 74 gr eli yht. 166 gr (83 gr/lapanen)
Aikaa kului: 9,5 pvää

Näissä lapasissa oli niin tajuttoman herttainen idea lähtökohtana: onteloneuleella neulotut kaksinkertaiset lapaset, joilla pysyvät näppöset lämpiminä. Niin olin täpinöissäni ja lupasin viime vuoden joululahjana neuloa armaalleni nämä söpöt otukset. Helmi-maaliskuullehan se lupaus sitten vierähti, mutta valmiiksi tulivat.

Langoiksi valikoituivat Prismasta löydetty sataprosenttista villaa oleva ale-Sointu ja sen seuraksi tilasin tammikuussa Lankamaailmasta Gjestal'in merinovillaista worsted-paksuista SW Merinoullia. Kyseinen lanka on itsellleni uusi tuttavuus, tilailin samalla myös Perua sekä Picchua kokeilua varten.

Alkuun jouduin hieman muokkaamaan koko kuviota, koska neuletiheys oli valitsemissani langoissa aivan liian erilanen. Mies ei myöskään tykkää ihan liki ranteessa olevista joustinneuloksista, joten suunnittelin ranteeseen lisäosan, johon laitoin hengailemaan peukalon kuviossa olevia pikku-Totoroita. Niiden korvat jäivät hiukkasen lyhyiksi, mutta sille ei tällä hetkellä voi mitään. Myös kuningas-Totoro on peilikuvana molemmissa lapasissa, sillä se ei aivan asettunut täysin keskelle.


Ensin neuloin ensimmäisen lapasversion, mutta siitä tuli auttamattomasti liian pieni. Ei muuta kuin purkuun ja uusiksi. Ikävästi valkoinen lanka keräsi aika tehokkaasti mustaa itseensä ja vaikka huuhtelin sen, on lanka hieman harmaampaa kuin alun perin. Kuten vanha sananlasku kuuluu, "hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään"... Mikä on tietysti aika samantekevää nyt kun kirjoitin siitä tähän.

Onteloneuleessa ideana on, että sisäpuolella neulotaan "negatiivi" lapasen ulkopuolesta, jolloin voi valita kummin päin lapasia pitää. Silmukoiden päättely tulikin tehdä siistin ulkoasun takaamiseksi silmukoita jäljittelemällä. Oikein hyvä video tästä löytyy Dropsin sivuilta (links), jota käytin avuksi lähes koko päättelyn ajan. Myös russian join-tekniikka oli ahkerassa käytössä. Se tosin aiheutti hieman satunnaisia nöyhtäisiä paksuja lankakohtia.


Kuten aina, pituus hieman epäilytti kun sain lapaset valmiiksi. Joku viisi kerrosta olisi saanut olla lisää, sillä nyt lapaset ovat ihan inan verran ahtaat pituussuunnassa. Vaihtoehtoisesti peukalot olisi voinut laittaa hiukan alemmas, mutta sitten ranteet olisivat paleltuneet. Hankalaa.

Lukuisista parannuskohdista huolimatta loppufiilikseni näistä lapasista on ylpeys. Kuvion uudelleensuunnittelu oli kivaa (niska ei valittettavasti jaa tätä samaa tunnetta kanssani) sekä pikkuTotorot olivat oikeastaan hirmuisan söpöjä. Onteloneule myös neuloontui jo huomattavasti nopeammin kuin se aikaisempi pipo, jopa jonkinlaista flow-tilaan pääsemistä oli havaittavissa.

Luultavasti tulen tekemään toiset lapaset tällä samalla tekniikalla, kenties sitten oikeasti sopivamman kokoiset miekkoselleni <3 Voisin sitten kätevästi (hah hah) omia nämä omaan käyttööni...

-Ricchan-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)